Noinhan se on, jos tavoitteena on rakentaa vain hyvä jousi. Jos ELB-mallia hakee, kuten minulla on noissa ideana, ei siinä hirveästi voi leveyteen panostaa, koska ELB-kepin levein kohta on oltava kahvan kohdalla. Tulee muuten epämiellyttävä kahvaote ja yhteensopivien nuolten löytäminenkin vaikeutuu, mitä enemmän nuolella on pokaa kierrettävänä. Kokopuisissa jousissani leveyttä on parikin milliä enemmän, mutta nyt nuo kahvaholkit määrittävät maksimileveyden. Alalavassa olisi tietenkin voinut holkin asentaa puun kanssa tasan (työn alla olevissa holkin sisämitta on lavan mittojen rajana), mutta silloin ylälapaan olisi tullut isompi kynnys.
Leveys on kaksipiippuinen juttu. Leventämällä ja litistämällä setti vähenee, mutta liikkuva massa kasvaa. Kapea ja myötäkäyrä jousi ei tästä syystä ammu niin hitaasti kuin settiä tuijottamalla voisi olettaa, eikä lätän vähäinen myötä tule maksutta, varsinkaan jos jousen kärjet eivät ole erittäin pienimassaiset.
Kulttuuri asettaa tietenkin rajat, kuten Esa tuo esille. Mikä-mikä-maan tuulesta temmatut jouset eivät kelpaa, oli niitten lepoprofiili millainen hyvänsä.
… ja homma jatkuu… uusi alalapa liimauksessa ja katkennut versio vinkojen päällä pelotteena, että “oppisi olemaan”…
1 tykkäys
Holkki porattu irti katkenneesta lavasta ja kiinnitetty uuteen. Tänään tai huomena koetan saada tilleröintiä eteenpäin.
Jotain meni liimauksessa pieleen. En taivuttamaan ennättänyt, kun bulletwood-osage sauma rapsahti kauniisti auki. Olikohan syynä se, että en ottanut bulletin pinnasta kuin hajun pois höylällä, jolloin aikanaan asuntoenäyttelyn terassina olleen lankun pintaan vedetty vaha pääsi vaikuttamaan (vaikka asetonilla pyyhin)? Toinen syy voisi olla se, että Unibond olisi vanhentunut, mutta kyllä se hyvin oli juoksevaa. Nyt sitten hirvittää, kuinka tuon osagevatsaisen kanssa käy… kyllä se vielä illalla totteli tilleritelineessä, kun aloin sarvinokkeja suunnitella…
Luulenpa, että liima on kyllä hyvää ja ongelma on liimauksessa. Jos puu on ollut vahattu ja pinta on höylätty pois hyvin ohuelti, niin se lienee suurin syy liimasauman aukeamiselle. Lisäksi, jos liimattu pinta on konehöylän jäljiltä, niin sekin voi vaikuttaa. Konehöylä ei tee ihan sileää pintaa ja Unibond täyttävyyslupauksistaan huolimatta vaatii aika täydellinen sileän liimapinnan. Kai liimauslämpötila oli riittävä?
Itse olen siirtynyt kokonaan epoksiin helpomman saatavuuden ja paremman säilyvyyden takia.
Mistäs te ootte epoksia hommannut isommissa astioissa?
Olen tilannut Kevra:lta epoksia veneprojektiin, titebondia taasen JE-Nettiverstaalta.
Osagevatsainen edistyy: Sarvinokit raakamuotoiltu ja jousi valmis testiammuntaan aamuharjoitusten yhteydessä hallilla. Alalapa on vielä tarkoituksella jätetty jäykemmän oloiseksi ja tilleri näyttää toispuoleiselta, sillä ne ovat monasti minulla tahtoneet ajan kanssa ammuttaessa alkavan taipua enemmän ja tilleri muutunut huonommaksi. Jospa nyt asettuisi nätimmäksi. Paunamittari näytti tässä vaiheessa 82lbs@28".
Kuvissa siis ylälapa oikealla.
2 tykkäystä
Kuitujousi puolella Smooth-On EA-40 on epoksi, jota käyttää suurin osa yksityisistä tekijöistä sekä moni yrityskin. Parempaa ei vain ole tullut vastaan. Toimii puujousissakin. Itse asiassa, liima on taas loppu ja lisää pitäisi tilata. Mietin vain, että tilaisiko epoksia isomman erän ja laittaisi osan foorumille myyntiin sopivan kokoisissa erissä.
Esa - tarkoitat varmaan 82 paunaa…?
Jep 82@28; korjattu tekstiin.
Testilaakit ammuttu ja näyttää vahvasti siltä, että “Budapest, here we come!” Kuvassa kolmas viiden nuolen setti 20 jaardilta. Tillerille kävi, kuten uumoilin ja se on nyt asiallinen 4-5 mm 25 cm päässä kahvan reunoista mitattuna. Seuraavaksi sarvenpala nuolen ohituspaikalle, pinnan viimeistely sekä jänteen teko. Paunat vielä 82-83lbs@28" ja 77-78lbs@26".
7 tykkäystä
Tru Oilia joulupuuhien lomassa kuusi varvia sivelty ja viime kesän maasto-EM-kisajouseenkin kerros kaveriksi.
1 tykkäys
Mites tuo sarvenpala nuolten ohituskohdalle… Onko kyseessä tiukka Elb perinne jota kunnioitetaan vai mikä? Pehmeäkin puu kun kuluu aika vähän pienestä hankauksesta 20.000 laakin aikana. Saatika sitten sademetsän tiukka kasvusto.
Esan jämäkkä käsityö on tylipuhdasta laatua.
En tarkaan ole perehtynyt tuohon nuolen ohituspaikan vahvistamisen tarpeellisuuteen sarvella tms. materiaalilla, mutta ymmärtääkseni sumujen saarten marjakuusijousissa se on hyvinkin ollut tarpeen puun pehmeyden vuoksi. Onhan se myös ulkonäköjuttukin. Olen kyllä huomannut sarvenkin kuluvan kuopalle omissa jousissa, joskin kesymmissä jousissa rasitus olisi myös vähäisempää kuin näissä 80-paunaisissani.
Kahva sai muuten juuri nahkapeitteen ja on nyt kuivumassa. Ompelen kahvanahan paikoilleen märkänä, niin se kiristyy hyvin paikoilleen kuivuessaan. Paunoja jäi pinnan viimeistelyhionnan ja eilisen jänteen sisäänajoammunnan jälkeen 80lbs@28" ja 71lbs@26". Kuvat lopputuloksesta välipäivinä.
Tuo sivu levy nyt on tullut vasta viimeisimpänä lisäyksenä tuohon kylkee joskus 1800 aikoihin.
Ei noissa vanhoissa vahvoissa jousissa ole toistaiseksi näkynyt muuta kuin muutama nirhauma kyljessä eikä tuossa omassa marjis 50lb lonkkarissä ole mitään jälkeä tullut +800 laakin jälkeen kun olen vain mänty rimoilla ampunut. Noissa jalavissa on ihan hyvät nirhat kyljessä mutta eivät merkitse käytännössä mitään. Jos vain joka nuoli olisi täydellisen saman lainen kuin se yksi hyvä nuoli niin yksikään laukaisu ei koskisi kylkeen.
Jos haluaa kulutus jälkiä ällistellä niin siloin kannattaa katsella noita turkkilaisia sarvijousia joissa on kaikenlaista päällystetä sekä koristetta kahvan ympärillä.
Sarvi kuluu siinä missä muutkin materiaalit. Joskin tuhannen laukauksen jälkeen on ehkä muumata nirhauma vasta havaittavissa.
Ei sitten kestänyt tämäkään jousi ajatusta lentomatkoista… 
Aamusella seurakaverin kanssa Flint-kierrosta ammuskellessa viimeisellä tipurastilla ennen kävelyä jousi räjähti ekalla nuolella täydessä vedossa. Näyttää siltä, että hikkori ei kestänyt messinkiholkin kohdalle tehtyä upotusta ja siitä lähti. Alettava miettimään suunnitelmaa B, jos varajousi pitää saada matkalaukkuun tai sitten mentävä taas suksipussin ja viemäriputkikuljetuksen kanssa.
No jopas on kumma 