Sainpa aloitettua tämän projektin viimeinkin, eli kaksi TD-jousta tavoitteena EIAC 2018 ensi helmikuussa Budapestissa. Kuvassa etummaisessa metrin pituisessa ja 4 cm leveässä nipussa bulletwoodia vatsaan, n. 5 mm siivut Flagellan osagea koristeeksi ja saman vahvuiset siivut hikkoria seläksi. Takimmaisessa nipussa Flagellan osagea vatsaan, 5 mm cumarua koristeeksi ja 6 mm hikkoria selkään. Molemmissa vatsalaminaatit ohennettu sentiin päistään, jotta liimauksessa taipuvat mukavasti vastakaarelle kuivumaan.
hmmm… tuttua Esan insinöörimeininkiä. Ei millään pahalla, mutta ei hyvälläkään. PH7 Insinöörimeininki.
Hienoja jousia näistä tulee! Toisella otetaan sitä paitsi EM-kultaa!
Yksi tykkää äiteestä, toinen tyttärestä… 
On mulla, Juha, yksi lyhyehkö pihlaja jo alkumuotoiltuna Tuomon haastekisaan, Taka-Hikiän kisoista mukaan jäänyt saarni hyvin kuivuneena odottaa veistelyä, samoin vuosia sitten Juvalta poimittu kataja (saanee raakanahkaselän) sekä Flagellalta yksi pitkä osage-lonkkaristaavi vielä kuivumassa. Osage ja pihlaja etusijalla noiden “insinööritöiden” jälkeen.
1 tykkäys
Unibond 800 liimana, halkaistu fillarinkumi puristimena ja lavan päät 70 mm palikoilla irti pöydästä.
Hikkori-Osage-Bullet
Hikkori-Cumaru-Osage
Puolikkaat kavennettu 30 mm leveiksi. Seuraavaksi sovittelen nuo kahvaholkit paikoilleen, jonka jälkeen lapojen muotoon kavennus ja selän kulmien pyöristy. Siitä sitten jatkuu vatsapuolien muotoilulla, raspaamisella, siklaamisella ja tilleritelineessä taivuttelulla…
Jatkosholkit soviteltu paikoilleen hitaalla Aralditilla. Lapojen leveys holkkien ulkopuolelta mitattuna n. 27 mm. Seuraavaksi holkkien viimeistely sujuvasti yhteensopiviksi, jännelinjan kohdistus ja lapojen sahaus muotoonsa. Sitten selän kulmien pyöristys, vatsapuolten sinnikästä rapsuttelua ja tilleritelineessä jumppailua… Jokunen tovi mennee, ennen kuin ensimmäset nuolet lentävät.
1 tykkäys
Joku voisi luulla että komposiittikendoja tässä tekeillä. Metallikahvoilla.
1 tykkäys
Heh Juhalle… ja ollaanhan tässä aika kaukana “primitiivisestä”, mutta perinneasialla kumminkin, kun engelsmannit 1800-luvullä tällä konstilla jo jousia eliittiurheiluunsa värkkäsivät. Siihen tarkoitukseen minäkin… matkustelua jelppaamaan. Ja eipä se puu-sarvi-jänne-komposiittijousikaan kovin primitiivinen ole, vaan melkoisen edistynyttä materiaaliteknologiaa jousen kasaamiseen noista materiaaleista tarvitaan.
Kendoja?
Missä ne @JMenna kamppeet on? Kohta vuosi tulee täyteen viime jousesta. Tee esittely siitä Jasonin sarvijännäristä, niin päästään kettuilemaan miten ammut ostojousella…
Ootko Lehtis siirtynyt jo täysin näihin kahvaliitosjousiin? Varmastihan siitä olisi apua, että ampuu sitten kotimaassakin samoilla jousilla, kuin reissuilla maailmalla.
Jos/kun nämä kaksi valmistuvat ja kestävät ampumakelpoisina, jäävät ne myös viimeisiksi TD-jousiksi toistaiseksi. Pitäisi riittää, kun en sentään jatkuvasti lentomatkan päässä käy kisaamassa. On enempi työtäkin niiden väkertämisessä… mutta toisaalta saa nikkaroitua jämäpuista…
Nyt on kahvaliitokset hiottu sopiviksi ja lapojen selkämuoto sahattu.
Olen kuullut tuon 1800-luvun britti-imperiumi jutun joka ketjussa… joo joo, en kaipaa perusteluja. Mun puolesta saa jousia tehdä vaikka uusprimisti suksista.
Eikä se minua haittaa että Esa teet niiden esikuvien mukaisia jousia. Ne eivät ole vain oman jousiharrastamiseni kiinnostuksen primäärialuetta. Ei ole primitiiviä minunkaan mielestä Lähi-idän sarvikomposiittijouset. Aikansa, jopa tehdasmaista tuotantoahan ne olivat. Ja aikansa huippuporcheja. Ihailen niissä luonnonmateriaalien yhdistelyn maksimiin (liene liki) vietyä suorituskykyä kera hivelevän muotokielen. Eniten ihailen simppeleitä puujousia ja joitain jännevahvisteisia natiivijousia Pohjois-Ameriikasta.
Moi Jere, olen mä tehny viisi jousta tässä vuoden aikana, joista 2 lastenjousta. Uusin jännejousi valmistui kesällä. Tai oikeastaan kaksi. Voisin kuvata ja postata. Puuttuu muutakin, esim jousimetsästys vkonloppu meillä syyskuun lopulta. Kuvat on, mutta ei ole ollut aikaa tarmon kera kasata asioita tänne.
Joka maanantai kun operoin tusinan tekeillä olevan jousen kanssa jousipajalla, on omien projektien (metsästystä lukuunottamatta) eteenpäin vienti hidasta. Ja luulen että helmikuun loputtua alkaa tapahtua kun viimeiset saalisnuolet ovat laskeutuneet.
Jasonin sarvijousi vaatisi oikomiskeskittymistä ja siihen pitäisi värkätä omat nuolensa. Ottaa duunia 2-3 päivää. Ja sitten se pitäisi tietty viimeistellä että sen kanssa voisi rynätä näissä olosuhteissa jotka ovat vallinneet kesä-heinä-elo-syys-loka-marras… eli sateeseen en ennen sitä peliä kanna. En sen kanssa ryntäile kun uskon että se pelaa vielä poikani käsissä kun multa kasvaa koiranputki haiman läpi.
Pientä edistystä, eli lapojen selkäprofiili nyt valmis. Noin 14 tuumaa kahvan reunasta tasaleveät n. 27 mm kärkiin päin ja siitä kapenevat karvan vajaaseen 15 mm:iin kärjissä. Vatsastakin sahasin hiukan liikoja pois. Seuraavaksi selän kulmien pyöristeys ja viimeistely, jotta kestävät taivuttelua tilleritelineessä vatsan alkuraspauksen jälkeen.
Lapojen selkäkulmat muotoiltu taivuttelukuntoon, kun pienen vapaan rakosen aikaa löysin. Joulukuun aikana jos saisi tilleriin…
2 tykkäystä
Bullet-vatsainen ei halunnut lähteä Unkariin, eikä muihinkaan hommiin… Lyhyen jänteen tilleröintivaiheeseen saakka pääsin kunnes jännettä paikalle viritysnarun kanssa laittaessani syntyi polttopuita. Olisikohan ollut hiukan huono hikkorislaissi, alkavaa lahoa tms.? Kun katsoo aiempaa kuvaa, niin alalavan selässä on tummaa ja sen tienoilta posahti. No, ylälapa on ehjä, joten taidan tehdä uuden alalavan…
Hienolta näyttää! Kapea on jousi, mutta nuo raskaat puut vaan pelittää. Alkuun näytti hurjan keskikaariaktiiviselta, mutta siellähän olikin pieni refleksi kärjempänä. Väsyikö aihio, tuliko settiä?
Jere; kun alkukuvia mulkaiset, niin noin 7 cm oli refleksiä liimatessa. Esitilleröinnin jälkeen alimman kuvasarjan mukaan hiukan piiskaa jäljellä kärjissä. Lopullinen tilannehan selviää sitten, kun saan sarvinokit paikoilleen, tilleriä hiukan säädettyä ja sisäänajoammunnan tehtyä. Pahoin pelkää, jos jousi kasassa pysyy, että suoristuu vielä tuosta, jopa myötäkäyristyy.
Aivan, siellähän olikin mainittu. Perry reflex-jousille luvataan 10% pienempi massa, mutta kyllähän tuo 7cm setin ottaminen kertoo, että kovia on rasitukset. Mullahan on +30mm leveäkahvasia lyhäreitä tossa, lukuisia… Toki mä en ammukkaan niin tiukkaa kasaa kun sä. 
Rapakon toisella puolella kun tehdään pituusjousta yhtä pitkänä, on semmoinen 2cm setti kipuraja. Uskoisin, että taulujousessakin huomaisi edukseen hieman leveämpilapaisen, mutta vähemmän setin myötä parempiheittoisen jousen.