Juri: www.finna.fi
Sinne hakusanaksi: jalkajousi
1 tykkäys
Jos koristeettomasta pohjoismaisesta tykkää, niin tässä on yksi tyyli.
http://online.auktionsverket.se/1510/329531-armborst/?fr=la
Tämäkin on Ruotsissa, vaikka muistuttaa paljon suomalaista.
Ahjohitsattu perinteinen teräskaari:
-voi vääntyä
-voi katketa
-ongelmana jänteen pitkäaikainen kesto, jos jänteen kestoa ei tarkkailla ja vaihdeta tarvittaessa uuteen
-eivät välttämättä vastaa nuolen lähtönopeudeltaan moderneja jousiteräksiä
Modernit jousiteräskaari:
-voi vääntyä
-voi katketa
-ongelmana jänteen pitkäaikainen kesto, jos jänteen kestoa ei tarkkailla ja vaihdeta tarvittaessa uuteen
-eivät välttämättä vastaa nuolen lähtönopeudeltaan perinteistä ahjohitsattua teräskaarta
Komposiittikaari:
-voi katketa
-jänne on helppo vaihtaa uuteen
Puukaari:
-voi vääntyä ja katketa, mutta oikein mitattu vetopituus takaa pitkäkestoisen kaaren
-jänne on helppo vaihtaa uuteen
Varsijousen myötäkaarevan puukaaren idea rautalangasta väännettynä
Tarkoitus ei ole tehdä mahdollisimman käsivoimin taipuvaa puuta,
vaan puu,
joka taipuu käsivoimin mahdollisimman vähän.
Ja joka sitten taivutetaan virityslaitteilla,
kuten koukkuvöillä tai vekaralla,
joiden avulla koko keho osallistuu kaaren virittämiseen pelkkien käsivoimien sijasta.
Lisäksi voidaan käyttää virityslaitteina,
goat’s foot lever:iä,
windlass-veiviä,
wippe-kampea,
tai jopa erillistä viritysruuvipenkkiä.
Tästä erillinen asia,
on kuitenkin käsivoimin viritettävät varsijousen puukaaret.
Joiden viritys perustuu virittämiseen joko jalkatuella (stirrup).
Tai ilman jalkatukea painamalla jaloilla kaarta,
ja siitä sitten käsivoimin kaari virittäen.
Varsijousi voidaan virittää siis historiallisesti korrektisti kahdella tapaa,
joko virityslaitteilla, tai ilman virityslaitteita.
Paunoja on helppo saada. Eri asia on miten ne välittyvät ammuksen, ja millä energialla ammus päätyy millekin matkalle kohteeseen.
(Raskas, lyhyen iskumatkan) varsijousi on hyötysuhteeltaan ihan kammottava väline kun ottaa huomioon kaaren painon, ja viritykseen vaadittavan työn. Ammuksen lopulta päätyy aika vähän kun kiihdytysmatkakin on lyhyt. Tarkoitus onkin overkillata kaaren speksit niin se ammus kulkee kuitenkin siinä mukana. On totta että myötäkäyryys mahdollistaa ylipäätään sellaisen erityisjäykän kaaren vireellelaiton ja käytettävyyden. Paunat ei kuitenkaan ratkaise vaan kiihdytys, matka, ja ammukseeen siirtyvä energia ja nopeus iskeytyessään kohteeseen ratkaisee. Raskas ja nopea ammus tietysti läpäisee tehokkaimmin.
Varsijousella oli etua esim jotain linnaa puolustaessa kun aseita ja ammuksia voitiin säilyttää pitempään pienemmällä vaivalla. Sulat hapertuu aika nopeasti. Toinen etu oli myös ummikkojen kouluttamisen nopeus. Tämä asia on aika moniulotteinen. Epäilen olisko esim Arokansojen hevoskomposiittijousikulttuurille ollu varsijousesta mitään hyötyä.
3 tykkäystä
“Paunat ei kuitenkaan ratkaise vaan kiihdytys, matka, ja ammukseeen siirtyvä energia ja nopeus iskeytyessään kohteeseen ratkaisee.”
Tämä on juuri sitä mitä isoilla paunoilla haetaan, eli kaaren jänteen nuoleen siirtämää energiaa. Ja puoleen väliin nuoliuraa viritetty jänne takaa matemaattisesti kovimman kiihtyvyyden. Kannattaa muistaa, että varsijousella nuoli lensi jopa pidemmälle kuin englantilaisella pitkäjousella. Tästä erillinen asia on tosin historiallisesti korrektit matalan jänneväliin varsijouset.
“Toinen etu oli myös ummikkojen kouluttamisen nopeus.”
Tämä ei ihan suoraan pidä paikkansa, vaan varsijousisotilaat olivat myös korkeasti palkattuja palkkasotilaita, jotka joutuivat myös harjoittelemaan varsijousen käyttöä tositilanteita varten. Harjoittelu on tarkoittanut muun muassa, että varsijousta kykenee käyttämään “under fire” eli taistelukentällä, missä korostuu nopea virityslaitteiden käyttö esimerkiksi vihollisen ratsuväen hyökätessä päälle ja niin edelleen. Palkka-armeijalla (kuten Genoesen varsijousimiehet) pyrittiin takaamaan aseensa käytön osaavia luotettavia sotilaita. Ihan ketä tahansa “ummikkoa” ei näihin palkka-armeijoihin otettu.
“Epäilen olisko esim Arokansojen hevoskomposiittijousikulttuurille ollu varsijousesta mitään hyötyä.”
Miksi ei? Itse asiassa varsijousi oli hyvin suosittu työkalu myös hevosen selästä käytettäväksi.
Kyllä minä ymmärrän mitä isoilla paunoilla haetaan, mutta voin laittaa umpinaiseen terästankoon jänteen ja mittaan siitä miljoona paunaa eikä se silti tee siitä jousta, tai varsijousen kaarta.
Olen kyllä jotenkuten tietoinen keskiajan jälkipuoliskon palkka-armeijoista, ja niiden preferenssistä jalkajouseen. Briteissä oli omanlaisensa pitkäjousi-kulttuuri, ja varsijousen yksinkertaisuus ei vaatinut harjoitusta pienestä pitäen, toisin kuin käsijousi, saati pitkäjousi. Lihasryhmien kasvattaminen kestävästi vie aikaa, ja tekniikka on aina koetuksella vahvoja jousia käytettäessä.
En missään vaiheessa sanonut että ammattilaiset ovat ummikkoja. En tiedä mistä sait sellaisen käsityksen päähäsi. Varsijousi on kuten sanottua, nopeampi omaksua kuin käsijousi. Tietenkin varsijousta voi käyttää sotilaallisesti kilpailukykyisesti. Yhtenäinen varustus ja aseet lisää tasalaatuisuutta, ja toimintavarmuutta ja luo selkeän roolin.
Mielestäni Arokansoille ei olisi siitä mitään hyötyä, koska he tekivät käsijousella ja hevosella kaiken sen mitä täytyikin. Varsijousi olisi vain hidastanut ja ollut kömpelö. Heidän menestyksensä perustui nimenomaan lapsesta asti harjoitetulle ratsastukselle, käsijouselle ja (myöhemmin) kiinalaisille insinööreille. Tietenkin jos tällaista ratsastuksen ja käsijousen kulttuuria ei ikinä olisi ollut tilanne olisi eri. Eikä siihen varsijousi sanoisi juuta eikä jaata.
1 tykkäys
“Kyllä minä ymmärrän mitä isoilla paunoilla haetaan, mutta voin laittaa umpinaiseen terästankoon jänteen ja mittaan siitä miljoona paunaa eikä se silti tee siitä jousta, tai varsijousen kaarta”
Lueppa uudestaan mihin olen viitannut koko viestiketjun ajan tuon myötäkaarevuuden suhteen: puukaariin. En umpinaiseen terästankoon. Sitä paitsi umpinaisesta terästangostakin saisi jo 1000 paunalla kohtalaisen kaaren varmaan aikaan, mikäli teräs olisi esimerkiksi modernia jousiterästä. Yhdistettynä tuohon myötäkaarevuusideaan. Mutta olethan tietoinen keskiaikaisten teräskaarten ominaisuuksista?
“Tietenkin varsijousta voi käyttää sotilaallisesti kilpailukykyisesti.”
Ei pidä paikkansa. Englantilainen pitkäjousi peittosi useassa keskiajan taistelussa varsijousen. Varsijousi oli musertavan paljon heikkokykyisempi tulinopeuden suhteen, vaikka tehosuhde saattoi olla samaa luokkaa.
“Tietenkin jos tällaista ratsastuksen ja käsijousen kulttuuria ei ikinä olisi ollut tilanne olisi eri.”
Vastasit omaan kysymykseesi: eri kulttuureissa oli eri jousia.
Niin mikä nyt oli epäselvää tuossa että varsijousta voi käyttää sotilaallisesti kilpailukykyisesti? En sanonut että varsijousi on aina kilpailukykyinen joka ikistä vihollista vastaan. Sanoin että sillä on oma toimiva sotilaallinen funktio ja helppokäyttöisyys ja toimintavarmuus on tärkeitä asioita jos esim palkataan jotain äijiä tekemään jotain, vaikkei olis aina joka tilanteessa se optimoiduin ratkasu. Vai onko tämäkin nyt väärin kun sanoin äijiä enkä ottanut huomioon ämmiä?
Tämä koko ketju perustuu sun näkemyksiin myötäkäyryydestä varsijousen kaarista. Mun esimerkki demostroi sitä miksi paunat on huono ennustin jos kaikki muu saattaa olla pielessä. Ammukseen siirtyvä energia, ammuksen paino, kärjen muoto, kiihtyvyys+matka ja nopeus iskeytyessä kohteeseen vaikuttaa. Tähän vielä päälle mitä ylipäätään ollaan isommassa mittakaavassa tekemässä. Puhuit niistä kaikista taktisista eduista kun varsijousi on kokonaisuudessaan kapeampi ja muuta. Sanoin vielä alkuun että totta puhut että superraskaasta varsijousesta saa käytännössä mahdollisen jos se on valmiiksi myötäkäyrä.
Toi vika on kyllä ihan pohjanoteeraus. Mihin omaan kysymykseen mä vastasin? En kysynyt edes yhtään mitään, ja sitten vielä valikoivasti lainaat keskeltä virkettä.
Okei nyt ymmärrän minkä takia te muut lopetitte tähän aiheeseen vastaamisen.
En ymmärrä minkä takia Visa näät tän jonain vääntönä. Valitset asioita ja irroittelet niitä asiayhteyksistä sen takia että haluat päästä pätemään jotain. Ihan höpöhöpö meininkiä. Jatka sinä vaan niiden varsijousten tekemistä, jotkut niistä on ihan hienoja. Mutta tollanen hurlumhei valikoiva argumentointi ei kyllä jätä ketään kuuntelemaan niitä argumentteja. No onnea valitsemallasi tiellä 
1 tykkäys
“Sanoin että sillä on oma toimiva sotilaallinen funktio ja helppokäyttöisyys ja toimintavarmuus on tärkeitä asioita jos esim palkataan jotain äijiä tekemään jotain, vaikkei olis aina joka tilanteessa se optimoiduin ratkasu. Vai onko tämäkin nyt väärin kun sanoin äijiä enkä ottanut huomioon ämmiä?”
Ei pidä paikkansa. Käsijousi on huomattavasti toimintavarmempi. Esimerkiksi varsijousen teräskaaren jännettä ei kenttäolosuhteissa saa vaihdettua yhtä kätevästi kuin käsijousen jännettä. On väärin sanoa, että varsijousi olisi yleisesti ottaen kovin helppokäyttöinen. Itse asiassa ihan päinvastoin - se on huomattavasti monimutkaisempi laite kuin käsijousi.
“Tämä koko ketju perustuu sun näkemyksiin myötäkäyryydestä varsijousen kaarista. Mun esimerkki demostroi sitä miksi paunat on huono ennustin jos kaikki muu saattaa olla pielessä. Ammukseen siirtyvä energia, ammuksen paino, kärjen muoto, kiihtyvyys+matka ja nopeus iskeytyessä kohteeseen vaikuttaa. Tähän vielä päälle mitä ylipäätään ollaan isommassa mittakaavassa tekemässä. Puhuit niistä kaikista taktisista eduista kun varsijousi on kokonaisuudessaan kapeampi ja muuta. Sanoin vielä alkuun että totta puhut että superraskaasta varsijousesta saa käytännössä mahdollisen jos se on valmiiksi myötäkäyrä.”
Ei pidä paikkansa. Tämä viestiketju perustuu usean eri ihmisen näkemyksiin (joita on lukematon määrä). Yksin ei kannata ojaan jäädä, vaan yrittää yhdessä ylös.
Noin muuten, perustele nämä käsitteet matemaattisesti:
-“ammukseen siirtyvä energia”
-“ammuksen paino”
-“kärjen muoto”
-“kiihtyvyys+matka”
-“nopeus iskeytyessä kohteeseen”
“En ymmärrä minkä takia Visa näät tän jonain vääntönä. Valitset asioita ja irroittelet niitä asiayhteyksistä sen takia että haluat päästä pätemään jotain. Ihan höpöhöpö meininkiä. Jatka sinä vaan niiden varsijousten tekemistä, jotkut niistä on ihan hienoja. Mutta tollanen hurlumhei valikoiva argumentointi ei kyllä jätä ketään kuuntelemaan niitä argumentteja. No onnea valitsemallasi tiellä”
Nyt nyt menee ja lujaa. Tiedäthän, että asialliset ihmiset kykenevät argumentoimaan vaikka auringonlaskuun asti jos tarve vaatii? Foorumi = väittelyä. Jos ei kykene väittelemään asiallisesti tällä foorumilla, kannattaa harkita jotain toista foorumia. Tai laskea vaikka 10:een, ennen kuin väittää toisen argumentointia “hurlumhei valikoivaksi argumentoinniksi”.
JoelHellstrom lue tämä ketju:
Minä (kuten moni muukin) toivomme foorumista asiallista foorumia, missä kyetään rakentavaan väittelyyn. Vaikutat kyllä hyvältä tyypiltä, joten jatka samaa rataa. Ja kiitos onnentoivotuksista.
Pari sivusta huomautusta:
On monenlaista asiatonta argumentointia mm.
- selvä ad hominem
- olkiukot
- ynnä muut selvät argumentointivirheet
Ja vähän näihin liittyen on myöskin asiatonta julistaa tällaisia:
“Tietenkin varsijousta voi käyttää sotilaallisesti kilpailukykyisesti.”
Ei pidä paikkansa. Englantilainen pitkäjousi peittosi useassa keskiajan taistelussa varsijousen. Varsijousi oli musertavan paljon heikkokykyisempi tulinopeuden suhteen, vaikka tehosuhde saattoi olla samaa luokkaa.
Ensinnäkin, kummallinen lausahdus varsijousia nähtävästi 247 ajattelevan kaverin suusta.
Toiseksi, aivan selvää potaskaa. Koko varsijousta ei tunnettaisi, ellei sitä olisi käytetty aikanaan edes jossain menestyksekkäästi.
Jos tämmöisillä lähtee keskustelua rajaamaan, voi “keskustelukumppani” paeta linjoilta äkkiä.
Itse asiaan, aroilla ei selvästä syystä käytetty varsijousta, piti olla nopea ja liikkuva. Kyllä kai sitten raahattiin tavaraa perässä ja valloitettiin kyliä, mutta eikös varsijousi tarvitse suojaa - linnoitusta tai suuren pataljoonan taakse. Eihän tämmöisiä aroilla ollut?
Tuumasin tässä tänään että kaivaisi kaikki Visan quotet yhteen nippuun missä puhutaan näistä myötäkäyristä kaarista, mutta tajusin että siinä menisi koko vappu, eikä pääsisi yhtään nauttimaan simaa.
Totesin siis että helpompi olisi jos herra tulisi jonnekin paikan päälle empiiriseen testaamiseen, niin säästyy sormenpäätkin täällä interneetsissä. Saattaisin vaikka yllyttäytyä tekemään vastakaarevan varsijousen vastalauseeksi.
Vai onko turha toivo?
1 tykkäys
“Toiseksi, aivan selvää potaskaa. Koko varsijousta ei tunnettaisi, ellei sitä olisi käytetty aikanaan edes jossain menestyksekkäästi.”
Ei kun nimenomaan ei ole potaskaa. Englantilainen pitkäjousi oli salainen ase, jolla voitettiin varsijousiarmeijoita tulinopeuden suhteen.
“Eihän tämmöisiä aroilla ollut?”
Oletko aivan varma?
“Tuumasin tässä tänään että kaivaisi kaikki Visan quotet yhteen nippuun missä puhutaan näistä myötäkäyristä kaarista, mutta tajusin että siinä menisi koko vappu, eikä pääsisi yhtään nauttimaan simaa.
Totesin siis että helpompi olisi jos herra tulisi jonnekin paikan päälle empiiriseen testaamiseen, niin säästyy sormenpäätkin täällä interneetsissä. Saattaisin vaikka yllyttäytyä tekemään vastakaarevan varsijousen vastalauseeksi.
Vai onko turha toivo?”
Ei ole turha toivo sillä olen jo ilmoittanut osallistuvani knuutinpoikien kisoihin. Ja laitetaan vielä käsitteet vielä kerran kohdalleen:
Varsijousen vastakaareva puukaari = yksi historiallisesti korrekti tyyli
Varsijousen suora puukaari = yksi historiallisesti korrekti tyyli
Varsijousen myötäkaareva puukaari = yksi historiallisesti korrekti tyyli
29.4 - 3.5. Ahjohitsailua.
Noniin, kokeilen ahjohitsata booraksilla hiiliteräslatan ympärille lattarautaa. Karkaisu ja päästö. Pehmeän raudan määrä optimoidaan hiomalla kaari mittoihin taonnan lisäksi:
-60÷ leveys nokki - kaarikeskus
-60÷ paksuus nokki - kaarikeskus
Jos tämä onnistuu, voin yrittää valmistaa arviolta noin 200 paunaisen hiiliteräs-rautakaaren. Alkuperäisten teräskaarten myötäkaarevuus vaihtelee hurjasti lähes suorasta hyvin myötäkaarevaan.
Valitsen hiiliteräkseksi 0,8 % hiiliteräksen, mikä on tasalaatuista modernia hiiliterästä. Syy miksi entisajan teräskaaret ajoittain katkesivat oli, että entisajan teräs ei ollut yhtä tasalaatuista kuin nykyisin. Lisäksi entisajan metalliosaaminen ei ollut aivan yhtä korkealla tasolla kuin nykyisin.
Kaaren takominen sinällään on yksinkertaista, mutta kaari tulisi takoa hyvin symmetriseksi. Tämä tarkoittaa tasapintaista vasaraa ja hyvää sileää alasinta.
Alkuperäisissä teräskaarissa oli ahjohitsattu jopa 9 kerrosta eri kovuuksisia metalleja. Oletettavasti tällä on pyritty tekemään kaareen puukaaren kaltainen kompressio-tensio vaikutus, ja useammalla eri kovuuksisella metallilla on haluttu maksimoida kaaresta saatava energia laminaattipuujousien tapaan. Myös kaaren pituudella on oletettavasti joku merkitys teräskaaren tehoon.
Kaari tulisi takoa sen verran myötäkaarevaksi, että kaari ei tulisi ylirasittumaan mitatulta vetopituudelta. Lisäksi kaari on testattava useaan kertaan testitukissa ennen varsinaisia ammuntoja. Kaaren kestävyyden optimointi voi tarkoittaa myös pientä ylivarovaisuutta vetopituuden suhteen, jolloin kaaresta tulisi tehdä hieman korkeapaunaisempi kuin mitä suunniteltu vetopituus vaatii. Lisäksi kaari olisi hyvä jo etukäteen suunnitella kestämään isoja paunoja, koska taonnan jälkeinen pehmeän raudan hionta voi tiputtaa paunoja yllättävänkin paljon.
Pääprioriteettini on kuitenkin puukaarissa ja myötäkaarevien lisäksi on hyvä opetella kaikenlaisia puukaaria, myös suoria ja vastakaarevia.
Voitte katsoa tämän ja miettiä uudelleen mitä tarkoittaa isot paunat ja kiihdytys. Tähän kun lisätään vielä se, että hyvillä jousipuilla on yleisesti ottaen parempi energiansyöttökyky kuin teräskaarilla, voin vain kuvitella mitä tarkoittaa esimerkiksi 1000-paunainen puukaari.
Videon jousi oli muistaakseni noin 800 paunaa.
Tässä myös vähän tälläinen “kevyempi” 650 paunaa.
Kaveri tehnyt tosin kaarensa modernista jousiteräksestä. Ja puukaaria on ihan laidasta laitaan. Mutta jos yleisesti ottaen isopaunainen teräskaarikin heittää noin hyvin, olisi puukaaren heitto kyllä jotain aivan infernaalista isoilla paunoilla. Paljonkohan lie tässäkin alkuperäisessä ollut?
Paunoja ja veivikampea tässä tarvitaan myös puukaariin. Veivikampi (windlass) pätee myös teräs- ja komposiittikaariin, eli niissäkin niitä on käytetty.
Tiedättehän muuten että varsijousimaailmassa 200 paunainen kaari on vielä melko kevytviritteinen. Oikeasti isot paunat liikkuvat siellä 1000-2000+ paunan hujakoilla.
Astetta hienompaa tukkia. Hirvenluu-upotus. Huomenna hiotaan ja tervataan ja vahataan. Kuvassa vain hiontamaali. Tukkiin tulee vielä sivuille koivu-upotukset koristeeksi. Virepyöräksi Hartoselta tilaamani tyvikruunu. Kaari 180 lbs suora.
Alkaa näyttää jo joltain jalkajouselta. Huomenna jatkuu!
2 tykkäystä
6.5. Tänään jatkuu puukaarten parissa. Teräksinen virepyörä tuli muotiin 1200-luvulla ja niitä on oletettavasti käytetty myös puukaarellisissa. Eurooppalaiset varsijousten puukaaret olivat usein marjakuusta ja jalavaa! Suomessa käytetyistä puulajeista ei ole paljoa tietoa. Oma usein käyttämäni kompromissi on pihlaja, josta saa ihan kelpo jousen. Pihlajan murtolujuus voi koitua kuitenkin ongelmaksi. Sen takia vatsa kannattaisi tehdä ovaaliksi.
Puukaarelliseen varsijouseen voi siis laittaa myös teräksisen virepyörän, vaikka sarvien tyvikruunusta tehty pyörä on ollut tätä varhaisempi. Tyvikruunu tulisi valita myös huolella, koska sen tulee olla sitkeää ja tiivistä tavaraa eikä huokoista “reikäleipää”.
