Tarkasti, jukopliut!

Varsijousia-viestiketju on tullut nyt päätökseensä, koska se oli varsijousten perusteiden opettelua. Tässä uusi ketju, missä koostan vain nykyisten oppieni mukaisia varsijousia.

On tärkeä tiedostaa, että historiallinen varsijousi on usein sidoksissa johonkin aikakauteen, kuten vuosisataan. Myös alueellisia eroja on. Eri vuosisatoina onkin ollut erilaisia varsijousia. Historiallisesta varsijousesta voi rakentaa oman version, mutta on ymmärrettävä tiettyjä aikakausien ja alueellisten erojen reunaehtoja:

*tukki
*kaari
*laukaisumekanismi
*viritysmekanismi
*koristelun määrä

Jo näillä viidellä reunaehdolla pääsee yllättävän pitkälle.

Tärkeintä on vain, ettei sekoita eri aikakausien ja alueellisten erojen reunaehtoja toisiinsa - jos tekee oman version. Tietenkin vähän voi mielikuvitustakin olla, mutta sillekin on rajansa. Aikakaudet ja alueelliset erot sanelevat myös koristeluiden määrää. Vertaa esimerkiksi renesanssi ja varhaiskeskiaika.

Itse en välitä kovin paljon varsijousen maksimaalisesta tehosta, vaan siitä, että varsijousi hoitaa tehtävänsä. Tässä tullaan siihen, että myös historiassa on ollut eri tehoisia varsijousia. 1000 paunainen teräskaari on hieno, mutta aivan yhtä hieno on 140 paunainen ristiretkien aikainen varsijousi.

Kaarien vertailu on mielestäni muutenkin vähän turhaa: puu, komposiitti ja teräs käyttäytyvät kaikki hieman eri tavalla eikä niitä voi ominaisuuksiensa ja käytettyjen materiaalien kesken vertailla toisiinsa.

Sen sijaan kokeellista tutkimusta voi tehdä eri maalimateriaaleihin vaikka huvin vuoksi.

Ensimmäinen tähän ketjuun laittamani projekti on tämän Glasgow-varsijousen oma versio. Tukin teen koivusta. Tukkia pitää vielä muotoilla suoremmaksi. Varhaiskeskiajan tukit olivat aika yksinkertaisia, lähes suoria. Virepyörä aikakauden mukaan hirven tyvikruunu. Marjakuusen korvaa 300 lbs pihlaja, koska myötisteoriassa puulajilla ei ole niin väliä. Pihlaja vielä hiotaan ja mehiläisvahataan siistiksi.

Oma tämän hetkinen näkemykseni Glasgow-varsijousesta.

Glasgow-varsijousen paunat: max.450 paunaa, ehkä lähemmäs 200-300 paunaa.

*Jalkatuki näyttää liian heppoiselta isoihin windlass-paunoihin (varsinkaan kun kaarta ei ole edes sidottu tukkiin, ainoastaan jalkatuki pitää kaarta paikoillaan)
*windlass oli jo 1400-luvulla käytössä, mutta en osaa yhdistää tätä tukkia mihinkään näkemääni windlass-tukkiin
*tukissa ei myöskään näy minkäänlaista tappia vinssivyölle, jolloin kyseessä olisi 1 tai 2-koukkuvyö ilman vinssiä

Omasta näkökulmastani tämä Glasgow on vain jonkinlaisella nostovyöllä viritettävä muutaman sadan paunan ase. Vinssivyöllä 450 paunaa onnistuu vielä erityisen vahvalta kaverilta, mutta tässä Glasgow:ssa ei näyttäisi olevan tappia vinssivyölle. Jos jostain syystä vinssivyö on kuitenkin ollut, raja on siinä 450 tuntumassa. Jalkatuki on selkeästi liikuteltava, että kaaren voi vaikka tarvittaessa vaihtaa uuteen. Onkohan kaarien katkeilu koitunut ennen vanhaan ongelmaksi ja juuri tämän takia on myötiskaaria tehty?

Noin 450-200 paunaa yhdistettynä tähän myötisteoriaan takaa varmasti ihan kelpo kaaren. Oma 250 lbs myötispihlajakin ampuu ihan kiitettävästi.

Uskallan väittää omalla varsijousikokemuksellani, että tässä Glasgow:ssa ei ole 800-1000 paunaa, vaan kyse on 1300-1400 luvun jonkinlaisella nostovyöllä viritettävästä puukaarellisesta Skotlantilaisesta (tai lähialueen) varsijousesta.

Mutta koska en halua myöskään veikata, kysyn paunat museosta.

http://collections.glasgowmuseums.com/mwebcgi/mweb?request=record;id=242808;type=101

Museo ei tiedä paunoja eikä niitä koskaan varmisteta vetämällä mistää muutakasn jousesta vaan joku heittää saman tyyliin tehdyistä jousista vertaus luontaisen vastauksen. Ei mitään muuta. Kysy mielummin kuinka kauan jousta on luultavasti pidetty esillä ja koska se on konservoitu. Nämä kysymykset ovat satakertaa kallisarvoisempia kuin joku pauna arvio museon indententiltä.

Joo tiedän, että paunojen kysyminen on nihkeää, mutta sen takia yritänkin kysyä. Itse asiassa paljon oleellisempaa kuin paunat olisi saada selville, onko tällaisia myötis-varsijousia käytetty kuinka laajasti. Sivuilla kerrotaan: “Whatever its exact date, this bow is an extremely rare and important survival of a weapon that would have been a commonplace sight in medieval Europe.” Mikään ei viittaa, että tämä jousi olisi windlass-jousi, joten paunat liikkuvat alle 500:n viritysvöillä. Näin ollen museosta voisi kysyä, onko heillä vastaavia vastaavia myötis-varsijousia tai vastaavia windlass-varsijousia.