Kyse ei ole myötäkäyryydestä, vaan noista virheellisistä päätelmistä mitä Tuomokin huomautti. Niitä avataan noissa kirjoissa.
Lukaset edes ensimmäisen Tbb läpi niin teet salettiin parempia jalkajousia, ei puhettakaan.
“Kyse ei ole myötäkäyryydestä, vaan noista virheellisistä päätelmistä mitä Tuomokin huomautti. Niitä avataan noissa kirjoissa.
Lukaset edes ensimmäisen Tbb läpi niin teet salettiin parempia jalkajousia, ei puhettakaan.”
Tästä olenkin samaa mieltä, enkä aliarvioi kyseistä kirjallisuutta. Pikemminkin päinvastoin - kirjallisuus täydentää jo nykyistä osaamistani. Käytännössähän siis esimerkiksi Reinikaisen suora marjakuusikaari on itsessään jo hieno toimiva varsijousen kaari - siis pitäisihän sitä nyt näin jalkajousiukkona itsekin sitten ainakin kunnollista marjakuusta jostain itselle pelastaa.
Itse asiassa minulla ei ollut edes mitään varsinaisia virheellisiä päätelmiä, vaan kaikki Reiniahon kirjaamat asiat olivat jo etukäteen tuttuja - tämä viestiketju liittyykin siis jo aikaisempaan osaamiseeni. Kaikki Reiniahon kommentit olivat siis jo itsestäänselvyyksiä, siis: kaaren mitoitus jalkajouseen, vetopituuden mittaus, puulajin merkitys. Jos mennään vähän pintaa syvemmälle, niin tällaisella kielipelillä ei itse asiassa ole edes merkitystä, vaan asioita pitää käytännössä mitata matematiikan avulla. Tässä suhteessa Jkoivusan esittelemä idea toimii ja paljastan jo nyt, että uskon itse henkilökohtaisesti tämän idean toimivuuteen jo käytännössä. Siis idea itsessään toimii. Käytäntö voi vaan sitten asettaa erilaisia reunaehtoja - aivan kuten Reiniahokin sanoi.
Faktahan on nyt se, että myötäkäyryydellä ihan oikeasti saadaan paljon paukkua kaaresta irti. Tässä on oikeastaan kaksi elementtiä mitä pitäisi tiedostaa: kenttäkäyttö ja metsästyskäyttö. Sotakentällä vaaditaan ihan erilaisia ominaisuuksia varsijouselta kuin vaikkapa linnustusvarsijouselta.
Oikeastaan oleellisin käsite on jousivakio, ja tästä olenkin tietysti ollut jo vuosia aikaisemmin tietoinen.
VisaPelkonen
Muuten ihan kiva , mutta tuossa mallissa kaaren kärki kulkee suunnilleen kolmikertaisen matkan. Eli kaarta pitäisi myötäkäyränäkin ohentaa kolmannekseen , jotta se kestäisi.
Siis jousivakio putoaisi 1/27 osaan ja energiakapasiteetti kolmannekseen.
Edit: Poistettu henkilökohtaisuuksiin menneet asiat, jotka eivät liittyneet puukaariin mitenkään. Keskustelu jatkukoon asiallisesti.
Tässähän tämä on selitty miksi idea toimii versus minun ajattelu. Kyse on siis siitä, että vaikka olen aikaisemminkin tiedostanut jousivakion merkityksen, en ole tiennyt, että keskiajalla olisi mahdollisesti käytetty suuren jännevälin myötäkäyriä puukaaria (lähdeaineiston puute - mukaanlukien kirjallisuuden puute). Lisäksi on vielä epävarmaa, onko Glasgow:n ja Alcazarin museoiden varsijousissa todella ollut korkea jänneväli vai ei.
No ei ihan, tai riippuu miten asiaa tulkitaan… Kaarijousen jousivakio ei ole koko vetopituudella vakio. Myötäkaarevan jousen jousivakio on alkuvedossa pieni, loppuvedossa suuri ja vastakaarevan jousen jousivakio käyttäytyy päin vastoin. Jousen varastoima energia saadaan integroimalla voimakäyrän alle jäävä pinta-ala ja se on vastakaarevalla jousella huomattavasti suurempi kuin myötäkaarevalla.
Nimenomaan tulkintaa käsijousen kaaren ja varsijousen mahdollisesti huomattavasti lyhyemmän kaaren välillä. Tämä on se asia mitä itse olen korostanut, että varsijousen kaari voi olla huomattavasti lyhyempi sekä kaaren pituudeltaan että vetopituudeltaan eikä näin ollen käsite “käsijousi” tarkoita aina samaa kuin “varsijousen kaari”. Varsijousten komposiittikaarissa hyödynnetään vastakaarevuutta nimenomaan sen vuoksi, että komposiitti rakenteena mahdollistaa vahvan vastakaarevan kaaren.
Itse asiassa tätä myötäkäyryys teoriaa pitäisi siis vertailla myös näiden kahden välillä:
-isopaunainen myötäkäyrä varsijousen puukaari korkealla puoleen väliin nuoliuraa viritetyllä jänteellä
-pienempipaunainen vastakäyrä komposiittikaari matalalla jännevälillä mutta samalla vetopituudella kuin tämä puukaari
Vanhan ajan teräskaari on erikseen, siitä ei saa vastakäyrää tekemälläkään.
Nyt menee yli ja ali samaan aikaan…
Joku muu saa jatkaa.
Mää poistun.
3 tykkäystä
“Pyörä” on keksitty uudelleen jo ainakin 1400-luvulla. 
Tässä omassa 300 lbs yksilössäni saisi olla vielä enemmänkin myötäkäyryyttä, mutta menettelee. Pihlaja on vielä kohtuu hyvä jousipuu. Riittävän paksua marjakuusta on hankala nykyään löytää. Voisihan tuon toki tehdä vaikka tammesta.
“Ensimmäinen kohta ei pidä paikkaansa. Kyse on vain kaaren mitoituksesta sekä siitä, millaisia jännityksiä se kestää, ei kaaren muodosta. Liikaa muuttujia suorien johtopäätösten tekoon.”
Itse asiassa tuokaan ei pidä ihan suoranaisesti paikkansa, sillä jo muinaiset roomalaiset huomasivat, ettei tolkuttoman pitkä mutta myös tolkuttoman vahva puujousi katapultissa ole paras valinta jouseksi, sillä puu käyttäytyy pitkässä jousen kaaressa huonommin kuin lyhyemmässä jousen kaaressa. Lyhyempikaarinen mutta saman paunainen on käytännössä parempi.
Korjatkaa jos olen väärässä. Jeren suosittelmaa kirjallisuutta en suostu hankkimaan sillä se ei käsittele varsijousia.
Suora pihlaja huithapeliin ja myötäkaarevaa pajua tilalle. Paunat nousivat 90:sta 160:een ja heittonopeus parantui.
Myötisprojektit.
Pihlaja 180 lbs myötis “early crossbow” koivutukilla ja 2-koukkuvyöllä.
Pihlaja 300 lbs myötisprojekti 1400-luvun tyyli koivu/omenapuutukki goat’s foot lever:llä.
Paju noin 200 lbs myötis 1500-luvun malli koivutukilla. Wippe-kampi
Extraa, joissa hyödynnetään myötäkaarevuutta:
250 lbs koivu-paju-nahka laminaattimyötis/fake komposiitti Tod tyyliin. Kaaren vatsa vielä maalataan. Koivutukki.
Ja viimeiseksi, viimeinen moderni teräskaari minkä ikinä teen: jousiteräskaarimyötis taottuna ja lämpökäsiteltynä 10 cm myötikselle. Koivutukki. Lämpökäsittely ammattilaisen valvonnassa.
Viimeistelyn tasoksi virheetön “look” eikä lainkaan kädenjälkeä. Kaaretkin hiotaan vielä siistiksi lukuunottamatta selkäpuolta. Teen nyt kompromissin ja viimeistelen kaikki teokseni huippuunsa, vaikka historiassa olisikin ollut laatua laidasta laitaan.
Logo(ni), koska myyn vain puukaarisia varsijousia.
En ala tähän väittelemään, mutta Visan “myötäkäyrä varastoi enemmän paunoja” lause ampuu alas vastakäyränkin jousen enrgiavarastoinnin. Käytännössä olen puolet elämästäni nähnyt ja kokenut että vastakäyrä varastoi enemmän kuin suora ja suora enemmän kuin myötäkäyrä. Ei siitä sitte sen enempää. Tajuaahan sen kuka vaan kun vetää vastakäyrää jousta: Mun preeriajousia tai turkkilaisia niin jo sentin veto luo vastusta hurjasti enemmän kuin vastaava veto myötäkäyrässä. En usko myöskään väitteeseen että varsijousen kaaren perusasiat ovat eri kuin käsijousessa, siis mitä tulee kaaren varastoimaan energiaan.
Jmenna: väitellään vaan, sitä vartenhan foorumi on.
Kyse ei olekkaan käsijousten paunoista, vaan varsijousten paunoista.
Esimerkki:
Lyhyesti:
Kuinka vastakaareva puukaari tulee mitoittaa ja mitä puulajia käyttää ja millaista vetopituutta pitää käyttää, että puukaaresta saa 1000 paunaa irti?
Kuinka suora puukaari tulee mitoittaa ja mitä puulajia käyttää ja millaista vetopituutta pitää käyttää, että puukaaresta saa 1000 paunaa irti?
Kuinka myötäkaareva tulee mitoittaa ja mitä puulajia käyttää ja millaista vetopituutta pitää käyttää, että puukaaresta saa 1000 paunaa irti?
Nuoleksi 40-80 grammainen varsijousen nuoli, jossa taottu teräs bodkin - ei modernia taulukärkeä tai muuta sellaista.
Mikä hiton 1000 paunaa? Kuka semmosella on ampunut?
Niin. Siis nimenomaan tuo myötäkäyryysteoria mahdollistaa 1000 paunaa - tai yli - myös puukaarista. 
teoria on teoriaa. Toki 1000 paunainen kaari voidaan tehdä, mutta miksi se olisi se arvo? Tyhmää jaagausta. Miksei testaisi 50lbs kaarilla teorian toimivuuden?
Koska kyseinen teoria on jo todistettu matemaattisesti eli mitattu. Ainoastaan eri puulajeilla ja niiden yksilöllisillä ominaisuuksilla voi olla vaikutusta teoriaan positiivisesti tai negatiivisesti.
1000 paunainen varsijousi = windlass jousi.
Noniin, huominen keskiviikko varattu kokonaan koivutukkien tekemiselle.
Haluaisin kyllä marjakuusimyötiksen, joten jos tosiaan löytyy laittakaa YV. Pitää sitten miettiä että miten työstää kun marjakuusihan myrkyllinen.