Pituuskomposiitteja - buildalong

#121

Khatrasta: Refleksi oli väärä sana, vaan juuri tämmöistä nopeaa mukailevaa liikettä epäilin. Ei auta kuin kokeilla niin saa paremman kuvan miksi noin tehdään…ehkä. :smiley:

Meinasin että nuoli siis oikeasti painuu jousta vasten koska peukalo-otteessa nokki on etusormen tyveä vasten (jousikäsi ei auta nuolta yhtään). Nuoli pysyy siis paikallaan aivan erilailla kuin välimerenotteella, laitan tuosta efektistä kuvan. Tämä mahdollistaa esim. ampumisen jousi täysin vaakatasoon kallistettuna tai muissa kummallisissa asennoissa.
Mutta tosiaan, ranteen ollessa ammunta-asennossa siper asettuu oikealle puolelle jousta. Täten nuolen pitää olla oikealla puolella jos ampuu siperillä ampua. Täten otteen pitää olla peukalo-ote, juuri jänteen liikeen takia, eikö?

Näyttää muuten jousi aika hurjalta kuvassa! :smiley:

2 Likes

#122

Peukalorenkaalla ampuu kyllä todella harva Suomessa. Alex on yksi, muita? Hyvä, että saadaan vähän käytännön näkökulmaa asiaan.

Miten paljon muuten etusormi ottaa painetta vastaan? Onko se vain tukena - ilmeisesti kuitenkin toimii yhteistyössä peukalon kanssa?

Hurjalta näyttää jousi! Eikä näytä komposiitilta… mikä jousi tuo on?

0 Likes

#123

Peukalo-otteessa peukalo tekee koukun, jonka päälle etusormi tulee varmistamaan. Painetta ei hirmuisesti saisi laittaa, että laukaus ei häiriinny, mutta uskon että kun on ammuttu eriskummallisista asennoista on voitu tehdä vaikka mitä. Pitää kokeilla näitä kesämmällä.

Tuo on Kaisun jalavalonkkari, vänkyrä aihio niin on vänkyrä vetokuvakin. Esitelty täällä. Kesän pitkäjousia

0 Likes

#124

Tuolla yllä oli kolme jousta vireessä. Olivatko kaikki näitä uusia? Ylimässä tosi paha sarana vasemmalla. Keskimmäisessä taipuma liian lyhyellä alueella ja kasan eye auennut liikaa, kuten kaikissa. Alin on paras huonoista, mutta tilleri toispuoleinen yliaukeavien kasanien lisäksi. Kasan kulman hyödyt jää saamatta kaikilla. Kokeile Jere jos ne palautuisivat lämmöllä. Siihen suuntaan itse en ole koskaan korjannut. Koita silti.
Ei putoo Mennalta 5/5… ehkä 2/5, tilleri tallerit on dilleri dalleri poskellaan. Viretillerissä sal alue tulisi olla jo kauniin pyöreä. Tällöin kaari taipuu pidemmältä alueelta ja jouselle voi povata kymmeniatuhansia, tai satojatuhansia laukauksia. Toki ne voivat kestää ja taipuman ajaminen max lyhyelle alueelle tekee nopean heiton, usein keston kustannuksella, valitettavasti.

Käytä Jere eniten aikaa tilleröintiin jousessa. Se on se vaihe jossa jousi tehdään. Siinä kun ajaa yli tai ohi niin pakittaa ei voi.
ps: kuivaisin jousia 6kk.

Alla kaksi viretilleriä, jotka ovat hyvässä vaiheessa, ei valmiita.

0 Likes

#125

Ylimmäinen jousi on vanha, alemmat kaksi uusia.
Ensimmäisessä jousessa ei ole pahaa saranaa vasemmassa lavassa, sarven/jännekerroksen värit yhdessä varjon kanssa näyttävät väärin. Siinä oli ongelmakohta, mutta kun jousella on ammuttu 27" asti ihan iloisesti, eikä mitään settiä/notkahdusta ole tapahtunut, en välittänyt.

Keskimmäisessä on liian pienellä alueella taipuma, mutta se on kahvan pituuden/paksuuden takia. Mitään iloa ei ole sitä tuoda pidemmälle kasan eye:ta kohdin. Se on nyt tuommoinen mikä siitä tuli, koska corepuuhun ei tuosta jänne ja sarvikerrosten läpi pääse kajoamaan.

Viimeisessä jousessa on vielä toispuoleinen tilleri, sitä ei ole vedetty tai ammuttu vielä koska se on työn alla.
Kuten sanottu, jousen malleja on monia, kaikissa ei kasan kulmat ole samanlaisia. Toisissa kovinkin jyrkkiä, toisissa lähes olemattomia. Tillerissä sal alue tulisi olla kauniin pyöreä, varsin totta, jokainen voi kokeilla 105-108 senttisillä 80-110 paunaisilla jousilla miten onnistuu. 120+ senttiset on sitten eri puuhaa.
Noh, näitä vielä opetellaan ja parasta yritetään.
Ei näillä ole tarkoitus ampua kymmeniä tuhansia nuolia, hyvä jos pari sataa. Kuten otsikossakin lukee “pituuskomposiitteja”. :slight_smile: Lentänee näilläkin se 300m kun vähän roiskasee.

Tuossa Beeverin tekemässä jousessa on muuten liian korkea jännekorkeus. Kasanit liian jyrkät, jonka takia string bridgetkin on laittanut. Nehän ei turkkilaisiin itseasiassa kuulu. Avaisin kasankulmaa, ottaisin bridget pois ja alentaisin jännekorkeutta.

Mutta tosiaan, muotoja on monenlaisia, kriittisin lienee että on sarvea, puuta, jännettä ja liimaa. Tässä Adamin taidonnäyte, jousi joka ampui 790m.

0 Likes

#126

Jere: Ensimmäisessä jousessa ei ole pahaa saranaa vasemmassa lavassa, sarven/jännekerroksen värit yhdessä varjon kanssa näyttävät väärin.

(heh)

No ei ny höylätä miestä, joka laittaa ainoona likoon itseään kunnolla, tässä maassa ja tässä lajissa ja tällä hetkellä. Tosiaan, on monia jousiprofiileita Turkilaisissa ja sitten vielä alalajien jousikohtaiset erot. Tekijöiden käsialoista puhumattakaan.

Adamin jousen hieman toispuoleista tilleriä korjaamalla, se ampuisi yli 800m. Mitkä jousen mitat ja paunat ovat?

0 Likes

#127

Aika hurjia pituuksia tommosilla ampuu.
Mietein vaan että mitkä ovat tämmöisen jousen plussa puolet ja haitat verrattuna esimerkiksi näihin D tyylisiin sotajousiin?

0 Likes

#128

Se nyt on ihan se ja sama mitä uskot! :smiley:

Tuo jousi on 44" eli 111cm. Sal osat on 14mm x 27mm ja 163 paunaa jäykkyys. Tästä voi lukea lisää:
http://atarn.net/phpBB2/forum3/topic2822-15.html?sid=7b3a10f9f17eb525d32d3f1d1b06e315&sid=7b3a10f9f17eb525d32d3f1d1b06e315

@Mikkolaht
Pituusennätykset on tosiaan suvereenisti komposiittijousien hallussa. Puujousilla ollaan päästy sinne 500 metrin tienoille? Aika hienosti toki sekin.
Käytännössä etu on se, että jousesta voidaan tehdä lyhyt, kevyt, mutta silti jäykkä, pitkällä vetopituudella ja hyvällä voimakäyrällä.

Vertauksena vaikkapa perus 190cm pitkäjousi 140 paunaa @30", jousen massa 1050g. Tuli tämä pötkylä mieleen. Osage 140# @31"
Toinen jousi sitten vaikkapa turkkilainen sotajousi, 115cm komposiitti 140 paunaa @28", jousen massa 450g. Tämä jousi on vielä tekemättä! :smiley:
Selvästi näkee, että komposiitti omaa selvän edun ollessaan reilusti kevyempi, koska sillä on vähemmän omaa massaa mitä liikuttaa. Erot tulee esiin kun lasketaan nuolen painoa. Tuollaisen normaalin 140 paunaisen sotajousen lähtönopeus 500-600 greinin sotanuolella pyörii varmaan siellä 300fps kohdilla, joka on jo aika haipakkaa.
Pitkäjousellahan tämmöisiä ei edes sotakentillä voitu ampua, koska ei pitkää nuolta tuohon massaan saa tehtyä.
Nämä ohuet, vaikkakin kevyet komposiittien nuolet onnistuneesti puhkoivat paremmin niin pituusennätyksiä kuin jalkaväen haarniskoja.

1 Like

#129

Okei, eli jos sodankäynnin kannalta katsoo niin turkkilaiset sotajouset ovat tehokkaampia ja parempia kuin pitkäjouset.
Mutta pitkäjousia sai valmistettua nopeammin ja enemmän massoja varten?

0 Likes

#130

Lausuit tuossa juuri sellaisen lauseen mitä ei mihin ei moni kykene! :smiley: Noh, lieneekö nämä ihmiset molempia jousia ampuneet sitten… Paremmuus nyt on niin hankala asia määritellä, että siihen ei oikein tarvitse edes mennä.

Tuossahan se suurin ero oli, valmistamiseen vaadittu aika, taito ja työkalut. Onhan pitkäjousi käypä peli ampumaan raskaita nuolia, sitä ei käy kiistäminen.

Komposiiteilla ammuttiin pääasiallisesti ratsailta, pitkäjousilla maasta. Komposiitteja voitiin pitää pidempään vireessä suorituskyvyn laskematta. Myöskin komposiiteille odotetaan pidempää elinikää, vähän jopa sellaista isältä pojalle mahdollisuutta.

1 Like

#131

Enhän minä mistään mitään tiedä, kunhan mietin vaan ääneen. :joy:

0 Likes

#132

Vähän sekavasti viittasin siis siihen että jengi kyllä vääntää tuosta pitkäjousi vs sarvijännejousi vielä nykypäivänäkin. Kansallisylpeyshän se siellä takana ainakin briteillä ja miksei idässäkin.

1 Like

#133

Toi on kyllä totta

0 Likes

#134

On se vekkuli tää lehmänsarvi… Saattaa olla että ei ole täysin vika tekijässä. Nyt toisen kerran nasahti sarvi irti. Toki, liitoskohta on aika lähellä taipumaa. Eikun liimaa vaan väliin ja tällä kertaa vielä kunnon punos. Ehkä tapana on ollut liian kylmiltään asa kezin käyttö, pitäisi lämmittää enemmän.

Selvästi näkee että sarven lustot lähtee irtoamaan, toivotaan että korjaantuu vielä, veikkaan suuresti että se on ongelma tuossa liitoskohdassa johon tulee kova paine.

0 Likes

#135

Tsemppiä Jere…

Siihen voi olla syynsä että sarven ja runkopuun saumaa kuivattiin muinoin kuukausi, siis ennen jänteiden liimausta. Sarven läpihän ei juuri liiman kuivumista tapahdu, mutta runkopuun läpi kuitenkin. Jos siellä on märkä jänneselkä, niin sarven ja runkopuun liimasaumalla on kova homma kuivua ehdaksi.

Oma tuntumani rikkoon on juuri tuo kuten sanoit: Tekijästä kiinni ja eniten tekijän ripeästä etenemistahdista. Urat ja llimat varmaan ihan ok laadultaa, mutta tempo aika kova perinneliimoille.

0 Likes

#136

Sanoin päinvastoin: en usko että on tekijästä kiinni.

Tässä on nyt 5 jousta ollut kevään aikana aukaisussa. Ja tästä samasta jousesta ratkeaa saman lavan sarvivatsa kahdesti. Uskot että on tekijästä kiinni?
Pitäisi olla vielä extra kuva mistä näkee, miten sarvea on jäänyt puuhunkin kiinni, joten liima ei ole pettänyt niiltä osin.

Tuon sarven liimaamisesta oli 3-4vk kun aloin asa kezillä avaamaan. Aikaisemmin olen laittanut jousen jänteelle sarven liimaamisen jälkeen jopa parin päivän päästä.

0 Likes

#137

Kokeileppas sellaista että otat yhdestä sarkenneesta suikaleesta kiinni ja kokeilet että ratkeeko helposti vielä eteenpäin.

Terve sarvi vetää itsensä halkeamasta ulos, mutta heikko/vanha sarvi ratkeaa kuituja pitkin niin pitkälle kuin vain repii.

0 Likes

#138

Vähän kokeilin jos lähtisi repeämään lisää, mutta en henno tätä vielä uhrata. Liimasin sarven paikalleen takaisin ja laitoin parit jännepunokset.

0 Likes

#139

Sarvijousissa kuten muissakin jousissa laadun tae on mitä nopein valmistusprosessi. Siihen kannattaa satsata.

0 Likes

#140

Ja liimaus petti, ei tekijästä riippuen, vaan kun merkurius oli oudossa asenossa… No joo, ne kohdat joita kuvassa näen olevan yhä kiinni toisissaan: sarvi-puu… on pinta-alaltaan aika paljon vähemmän kuin kokonaan irronnutta “puhdasta” sarvipintaa. Hö, no siksi se juuri petti!
:grin:

0 Likes