Ensimmäinen jousi on saatu valmiiksi ja toinen turattu siihen kuntoon, että on aika siirtyä eteenpäin.
Keräilin syksyllä vaahterat ja sarvet talteen, vaahteraa ollen lyhyen elämän tarpeiksi ja sarvia tällä hetkellä 5kpl jousiin. Ajattelin nyt sitten tehdä lisää noita turkkilaisia pituusjousia, koska ne nyt vaan on niin mielenkiintoisia.
Taitoin useamman rungon vaahterasta ja sahailin tammea kahvaksi. Tällä kertaa petrataan hommassa ja tehdään poikkeuksellisesti suorasta puusta ilman oksankohtia. 
Kun vaahterat on 30cm tyvitukista, ei tarvitse oksankohtia tai leveyttä murehtia. Puu on suhteellisen tuoreena korjattu talteen rankapinosta ja kaatajan mukaan “eilen pinoon viety”. Tämä on jo suhteellisen tarkka määre kun aikaisemmin nämä “vasta kaadetut” puut onkin olleet pinossa jo muutamia kuukausia.
Pitäisi ehkä katsoa joku luetettava taivutustesti, millä vielä varmistaa puun tuoreus.
Nyt on kuitenkin jo pari runkoa liimattu kasaan nahkaliimalla ja ihan hyvältä näyttää. Laitan kuviin ihan tarkoituksella kuvia noista tipikulmista, kun on taivutuksessa ulkosyrjä revennyt. Tätä sattuu näillä 17mm paksuuksilla ja vanhoissakin jousissa näitä on ollut. Säleet liimataan alas ja homma jatkuu.
Nyt koitetaan jousien valmistusajasta leikata se 80% pois, ei näitä sen enempää ole tarvista hieroa.
No entäpä tämä? Olin laittanut toisen satsin likoamaan sunnuntaina niin nyt oli mustia täpliä pinnassa. Ihmettelen vaan jotta miks. Tuoreena viileään talliin halottu josta otettu sisälle ja laitettu puoliksi vesiastiaan. Olisiko puut pitänyt upottaa kokonaan? Tai pitää viileämmässä vedessä kuin huonelämpöisessä?
Tuo lähtee vielä kädellä pyyhkäisemällä pois, eikä puuaines vaikuta mitenkään hauraalta.
Pitää uhrata joku noista ja sahailla silpuksi jonka jälkeen taivutella. Jos pinnassa on tuommoista, on se jo levinnyt sisään puuhun, vai?
edit: ja vesiastiahan oli kylppärissä patterin vieressä… saattoiko jopa vesi olla lämpöstä astiaan laskettaessa. 
On siinä Jerellä projekti! Ensi keväänä voikin sitten koko pituusammuntaporukka ampua Jeren komposiiteilla…! Omasta uudesta pituusjousesta on vasta suunnitelma mittoineen paperilla, muottikin pitäisi tehdä ennen kuin pääsee jousentekoon. Jospa sitten joululomalla ehtisi.
Mistä kohtaa meinasit työaikaa leikata?
Entä ovat muodot hyväksi havaitun mallin mukaan vai hyväksi toivotun mallin mukaan?
Jos tuo on oikeasti tuoretta puuta, niin en usko mitään ongelmaa olevan, varsinkin jos lähtee pyyhkäisemällä pois. Voisiko tuo olla vain jotain epäpuhtautta vedessä, vaikka nokea, tms.?
Miksipä ei, mikäli kiinnostaa! Jos nyt ainakin kolme jousta saisi talven aikana kuivamaan ensi kesäksi.
Nuohan on tuommoista pikkusta näpertelyä ja liimaamista mitä tekee mukavasti lämpimissä sisätiloissa. Hyvää joulupuuhaa, kuten muukin jousenteko!
Ensimmäisissä jousissa oli niin monta mokaa, että 1/5 niiden ajasta menee tehdessä. Erottelin vähän niitä syitä jo siinä vanhassa ketjussa.
Syitä oli huono muoto ja sen takia ongelmat tilleröinnissä, huonot corepuut, huono sarven liimaus, huono jänneselkä, väärä selkäprofiili(?) jne jne.
Näissä uusissa tulee nyt olemaan pyöreämpi muoto, ilman tuommoista älytöntä kasan refleksiä ja kasankulmaa. Myöskään refleksiä en revi liikaa, koska viimeksi oli ongelmia liimauksien kanssa juuri tämän takia.
Muokkaan mahdollisesti noita coreja vielä kuumailmapuhaltimella mieleisekseni.
Agressiiviset profiilit ei oikein tahdo toimia, kuten näkee Ivar Maldenkin jousista. Neljäs jousi oli viimein tämmöinen maltillinen jousi ja se ampui sitten kunnon tilleröinnin jälkeen 430 metriä. Ja paunoja oli 50-60?
Mitä enemmän refleksiä ja tiukkaa kasankulmaa on kasaneissa, sitä leveämmät nämä täytyy olla ja sitä enemmän kärjet kantaa massaa.
Ei sillä, kyllä jousessa voi refleksiä kokonaisuudessa olla ja jyrkät tipitaivutukset. Pituusjouset vain olivat tämmöisiä maltillisemman pyöreitä, verrattuna sota- ja taulujousiin.
Pituusjousissa on myös refleksiä sal osissa enemmän.
Ei tuo puiden väri ole nokea vaan ihan hometta. Hieman arveluttaa…
Muutamassa päivässä ei home ehdi tuhota puuta käytännössä ollenkaan. Selluloosa ja ligniini vaatii enemmän aikaa pilkkotua.
Kuulostaa muuten ihan järkevältä. Tuosta voisikin imaista tietoa lisää jostain lähteestä.
On se näitten komposiittien kanssa ainakin vähän että materiaaleista alkaa olla tarkempi. Paljon vaivaa hukkaan jos puu on huonolaatuista.
Mitä käytätte taivutustestinä arveluttaville puille? Jousen voisi tehdä, sillä näkisi. Mutta entä tämmöiset 20cm pätkät, vaikka 8mm paksu lista pitäisi jo taipua jonkin verran katkeamatta. Lyhyillä pätkillähän ne MOE arvot testataan…
Home tai ainakin tietyt homelajit eivät pidä happamasta lainkaan. Mä olen ottanut tavaksi homepilkkuiset staavit hioa puhtaaksi ja pyyhkiä sitten sitruunanpuolikkaalla muutamaan kertaan. Ei tee pilkkua enää sen jälkeen.
Mielenkiintoista! Tuosta en ole kuullutkaan.
Varmastikin homeen pysäyttää myös kuivuminen? Minun tapauksessa vielä rungon höyrytys/keitto…
Vaahteran sokerit houkuttelevat homeitiöitä tehokkaasti puoleensa kosteissa oloissa. Kosteaa puuta, ämpärissä vettä ja vesihöyryä vielä ilmassa…
Todennäköisesti tuo on vain sinistäjähometta joka ei sinänsä vahingoita puuta. Homehtuminen tyrehtyy heti kun laitat ilmavaan paikkaan kuivumaan.
Tarkistaisin muuten kylppärin ilmanvaihdon toiminnan, ihan muistakin syistä. Vetääkö poistokanava, saako korvausilmaa?
Kiitos vinkeistä! Poistoilma vetää, korvausilmaa tulee hieman huonommin. Talo on vanha kerrostalo ja asunnoissa on aika kovakin alipaine, juuri korvausilman puutteen takia.
Näistä alipaineen aiheuttamista sisäilmaongelmista kun ajautuu lukemaan… voi todeta vain että onneksi tässä asutaan väliaikaisesti.
Tässä on nyt oikein semmonen namu core. Kunnon reflexit sal-osissa, hyvät tipikulmat ja kasanit suorat.
Malde tekee tätä huomattavasti refleksisempiä coreja, pyöreillä kasaneilla. Vähän hirvittäisi sen verran laittaa refleksiä jäykkään jouseen, siinä on corepuu kovilla.
Tämä saattaa olla nyt ihan hyvä kompromissi. Edellinen turkkilainen kun ei osoita yhtään myötäkäyryyttä sal osissa, niin nyt on enemmän rasitusta.
En tiijä puhvelista enkä liion siitä oletko itse kuullut tai kokeillut, mutta jos haluat jatkossa leveämpiä liuskoja noista lehmistä niin sahaa saman tien miltein puoliksi koko sarvi ja höyryttä litteäksi. Näin toimimalla tuon suoraksi kaapimisenkin voi suorittaa ilman, että tulee kauhean ohutta slaissia kun joutuu tuota koveraa pintaa yrittää tasoitella.
Ja teetkö jotain tuolla toisella puoliskolla? Mulla ainaski olis köyttöö jos siitä saisi +/- 10x20cm kokoisia neliöitä aikaan.
Joo, tuo on hyvä idea. Vähän sama tuli mieleen ylipäätään noista vesipuhvelinsarvista. Nimittäin jos on oikein käyrä sarviliuska (“kapak”), joutuu tämän lämpöoikaisun jälkeen tasottamaan pinnan, koska liuska menee koveraksi. Reunat siis nousee taivutuksen takia pystyyn.
Tässä Adamin sahausohjeessakin on hyviä pointteja: http://www.atarn.org/islamic/turkish_bow/cutting_horn.htm
Oon vähän luistanut mm. tuossa välihionnassa, pitää jatkossa tehdä pilkun tarkkaan.
En tee noilla juuri mitään. Siis 100mm x 200mm levyjä? Mihin käytät? Mutkaisiahan niistä tulee.
Noissa on kyllä paksut seinämät, jopa 10mm.
Ok, sahailen viikonloppuna slaissit sulle.
Tänään liimataan jo sarvet coreen. Tuntuu paremmalta nämä muutama kerros hyvin puuhun ja sarveen ajettua liimaa, kuin 40 veden ohutta kerrosta. Näin ne turkkilaiset Adaminkin mielestä teki.
Mää voi sahata itsekkin 
Ihan kuin vaan. Tarviiko postittaa?
Hienoa työtä kyllä!
Jere - miten hyvin nuo urat sopivat yhteen? Tuon yhden kuvan perusteella näyttäisi ihan siltä kuin coressa urat hieman mutkittelisivat. Teitkö erimittaisia testikappaleita ensin?
Laskitko jo, kuinka paljon tulee lisää liimapinta-alaa?
Mitäs tarkoittaa käytännössä “hyvin ajettu”?