Nyt on nuolet valmiina kevään ja kesän koitoksiin!
Massat ja jäykkyydet - jäykkyys mitattuna 22 tuuman tukivälillä ja 2 paunan painolla sekä normaalin spine-mittarin asteikolla.
183 gn, 43 #
188 gn, 45 #
213 gn, 51 #, 15 gn kärki
230 gn, 57 #, 15 gn kärki
242 gn, 68 #, 15 gn kärki
243 gn, 67 #, 15 gn kärki
248 gn, 69 #, 15 gn kärki
260 gn, 90 #
262 gn, 75 #, 15 gn kärki
Aika hyvin korreloi massa ja jäykkyys. Suurin poikkeama on 260 graani ja 90 paunan nuoli, se on kärkiosastataan selvästi paksumpi kuin muut. Kaikki nuolet ovat hieman takapainoisia.
Jos arvata pitää, niin luulen jonkun noista 24X-graanisista, 67–69 paunan jäykyisistä nuolista lentävän pisimmälle.
Näkyy muuten hyvin kuvassa, miten ohut kalkkunan pyrstösulan kärkiosa on verrattuna paksuun siipisulan osaan. Saatan vielä vaihtaan nuo sulat, katsotaan nyt.
Sulitin laitteella ja siksi jäi tuollainen väli. Voisihan sulat olla tosiaan lähempänä nokkia mutta nyt mennään näillä. Mitä taempana sulat ovat, sitä parempi ohjaavuus niillä on, jolloin pinta-ala voisi olla aavistuksen pienempi. Tosin, lienee yksi pienimmistä muuttujista. Ehkä seuraavaan sarjaan voi sitten hifistellä, kun on selvinnyt, että millainen nuoli suurin piirtein lentää parhaiten.
Hioin kaksi uutta jasmikepituusnuolta, III ja IV, muotoonsa. Speksit ovat kohillaan, mutta vesojen yksilöllinen luonne tuli vastaan. Molemmissa on lievää aaltoilua, jota ei voinut poistaa kokonaan hiomalla, eikä se lämmölläkään ole pala kakkua, kun on lyhyistä doglegeistä kyse. Voi siis olla, että jäävät 230 - 245 metrin haarukkaan, mikä on yhtä tyhjän kanssa.
Aika tarkkaa tieto jo aihiotasolla. Tiedätkö Tuukka mitä nuolelta vaaditaan siihen 300m tai pidempään laakiin?
Olen samaa mieltä nuoliheikkoudesta (keskustelu pituusammunnasta toisaalla täällä) maamme pituusjousiammunnassa suhteessa jouseen. Muu ei selitä huonoa tulostasoa naapurimaitten tulostasoon. Jasmiketta kasvaa omallakin pihalla ja olet kuuluttanut sitä ehtana pituusnuolimaeriaaliina, joten pitänee kehitellä siitä joskus… Tuleville vuosille tai loppukesään… Hyvän tuulen sattuessa enkat toki ammutaan keväällä eikä loppukesällä.
1930-luvulla, kun puujousilla ammuttiin pidemmälle kuin koskaan, pituusampujat tekivät nuolia ihan eri tahtiin kuin meikäläiset. Vaikka nuolia tekisi millä kokemuspohjaisella reseptiikalla ja kädentaidolla, on niitten joukossa aina yksi, joka lentää muita pidemmälle. Paras nuoli kymmenestä (kuten meillä) vai paras nuoli sadasta (kuten 30-luvulla)? Nykyampujista esimerkiksi Joszef Monus nousi ME-tasolle keski-ikäisenä aloittelijana tekemällä ja testaamalla valtavan määrän pituusnuolia. Joku Dan Perry myhäilee vain, että “bows are simple, arrows are art.”
Olen nyt viimeiset pari vuotta metsästänyt itse kerättyä kotimaista nuolimatskua, joka pärjäisi purpleheartille ominaisuuksiltaan. Ei ole urjennut. Purplesta tulee ohuempia nuolia kuin mistään toisesta käyttämästäni puusta, ja tiedän kokemuksesta pelkästään sen tuovan tuollaiset 10 - 20 metriä lisää kantamaa.
On tavallaan yhdentekevää retoriikkaa, että Ivar Malde kertoo ampuneensa 370 metriä melko paksulla kuusinuolella, kun oma taival osoittaa johdonmukaisesti, että paksu nuoli ei minulla lennä vittujakaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen - en esimerkiksi tiedä ketään muuta, joka ampuisi läpitaipuvilla lattajousilla pituutta. Täytyy tahkota omaa sarkaansa aiemman päälle rakentaen, ja vain pikkaisen vilkuilla sivuilleen. Oma tähtäimeni ei edes ole 300 metrissä. Kunhan yllän 300 jaardiin nyt ensiksi.
[quote=“JMenna, post:27, topic:241, full:true”]
Aika tarkkaa tieto jo aihiotasolla. Tiedätkö Tuukka mitä nuolelta vaaditaan siihen 300m tai pidempään laakiin?[/quote]
Tästähän voisi joku vaikka laskea, nopeudella, massalla, kulmalla ja kitkakertoimella mitä vaaditaan. Eli nuoli lähtemään kovaa, suoraan, kohtuullisella painolla ja siellä ollaan.
Nuolen ohuus on tietysti tärkeää, mutta niin on lähtönopeuskin. Jota ei mun mututuntumalla ihan tarpeeksi huomioida. Esim. tuo Ivar Malden paksulla kuusinuolella ammuttu 370 metriä, kertonee, jotain muuta siellä takana olevan. Helpoiten lähtönopeutta kasvattaa paunoilla, mutta tässä tulee nopeasti ampujan kyvyt vastaan.
Joku suhde lähtönopeudelle ja nuolen ohuudellekin on, missä suhteessa nopeuden syö paksu nuoli.
Se kuitenkin on varmaa, että kuten tuo Malden 370 metrinen ja muutkin ennätystulokset maailmalla on ammuttu nopeammilla jousilla, kuin täällä suomessa. Mikäli on puheita chronotuloksista uskominen. Ja äkkiseltään niitä uskookin, kerran noita metrituloksia katsoo.
Saattaapa vielä olla se tilanne, että Malde ampuisi purpleheart nuolella vielä pidemmälle, kuin kuusisella pötkylällä!
Minäkin sulittaisin taaemmas. Ja sulitusten leikkaukset on, sanoisinko, rotansyömän näköiset. Viimeistelisin sulkien reunat kuumaa rautaa vasten. Nyt sulituksista aerodynaamiseltä näytää alimman nuolen sulitus. Entä miten meillä on muodissa lyhyt sulka? Turkkilaisissa pituusnuolissa näkyy paljon pidemmät, toki matalammat sulitukset.
Monet pituusampujat ovat käytäneet raakanahkaa sulituksina. Kokeilun arvoista Tuomo?
Kuhan vain pohdin.
Lyhyttä sulkaa käytetään siksi, että niillä varustetut nuolet lentävät pidemmälle kuin pitkillä sulilla sulitetut. Käytännön sanelema juttu, ei siis muoti.
Joo, onhan noi sulat vähän nyrhityt. Tämä on vielä vähän tällainen prototyyppisarja, tehdään seuraavista sitten siistimpiä ja parempia, kun löytyy suurinpiirtein oikeat parametrit.
Viime vuonna ammuin yhdellä pergamenttisulitetulla nuolella. Halkaisin nuolen nokkipään ja upotin siihen pergamenttisuikaleen. Nuoli lensi ihan bumerangina… Kun vain tietäisi, miten raakanahkasuikaleen saa nätisti ja järkevällä vaivalla asennettua nuoleen.
Vahingoittuuko pergamentti helposti osumasta jousikäteen tai jouseen? Vai muistanko väärin. Voiko olla että siperillä ammuttaessa pergamentti sopii nuoleen paremmin juuri tämän heikkouden takia?
Ei mutta jousi käsi saattaa saada hyvän vekin jos pääsee raapaiseman. Siperillähän noita on varmaankin enimmäkseen ammuttu.
Minkä heikkouden?? Pergamentti on moninkeroin sulkaa vahvempi. Pitää muotonsa lennossa eikä lyttäänny.
Tein vuoden 2003 pioneeripituuskisoihin joukon pergamenttisulkaisia pituusnuolia. Vedin teollisella partaterällä syvät viillot nuolivarren perään sulkalinjoille ja upotin ohuenjäykät luiskat pikaliiman kera näihin vekkeihin. Ihan hyvin toimivat, mutta kokeilu jäi ainokaiseksi.
