Hyvää keskustelua! Olen kyllä Jeren kanssa samaa mieltä - tietyt fysiikan lainalaisuudet pätevät, vaikka kuinka löytyisi esimerkkejä vastaan. Mahdollisimman pitkälle lentävä nuoli edellyttää tiettyjä asioita, joista tärkein on nuolen lähtönopeus - se määrittää sen, kuinka pitkälle nuoli voi edes teoriassa lentää. Käytäntö on usein hieman eri asia mutta jos käytänössä kaikki toimii täydellisesti, niin silloin lähestytään teorian maksimia. Lisää lähtönopeutta saa tekemällä jousen, joka varastoi mahdollisimman paljon energiaa ja jonka häviöt ovat mahdollisimman pienet. Lisää energiaa saa tekemällä jousesta jäykemmän. Kuten Jere hyvin totesi, niin jäykän jousen tekeminen ja optimointi on yleensä vaikeampaa kuin kevyen jousen. Ei Tuukkakaan suotta 60-paunaisella ammu pituutta, jousessa pitää olla potkua. Hyötysuhdetta saa taas lisää pienentämällä hystereesiä (virumaa), pienentämällä liikkuvaa massaa ja niin edelleen. Optimaalinen pituusammuntajousi taiteilee energian varastoinnin ja hyötysuhteen välisessä ristiaallokossa - molempia on vaikea optimoida yhtä aikaa, joten yleensä pitää tyytyä kompromissiin. Lyhyt ja kevyt nuoli olisi paras mutta silloin vetopituus jää liian lyhyeksi, ja niin edelleen.
Vaikka Tuukan esimerkin mukaisesti 50-paunaisella jousella on ammuttu pitemmälle kuin kukaan Suomessa millä tahansa jousella, niin ei se tietenkään tarkoita, että 50-paunainen jousi olisi jollain tavoin parempi kuin vaikka 100-paunainen. Se kertoo vain sen, että ko. jousi on ollut hyvä, nuoli hyvä, laukaisu hyvä, sekä lisäksi vielä hyvää tuuriakin. Suomessa vaan kukaan ei osaa tehdä 100+ -paunaista, täysin optimoitua pituusammuntajousta, eikä varmaan kukaan pysty sillä edes puhtaasti ampumaan.Eri asia on sitten se, että tietynlaisella puujousella voi olla pituusammuntajousioptimoituna jokin optimijäykkyys, jolla se toimii parhaiten - ja se voi hyvinkin olla esimerkiksi 50-60 paunan tietämillä. Tässä on paljon asioita, joista ei ole varmaan tietoa, vaan vain yksittäisiin tapauksiin perustuvaa mutua, joita ei pidä yleistää.
Mitä tulee mainittuun kovaan yli 10 metriä per pauna tulokseen niin siinä ei sinänsä ole mitään yllättävää. Mitä kevyempi jousi, sitä suurempi on metriä per pauna -lukema. Se johtuu siitä, että nuolen ilmanvastus kasvaa nopeuden neliössä. Mitä pitemmälle ammutaan, sitä suurempi pitää lähtönopeuden olla, jolloin ilmanvastuksen vaikutus kasvaa merkittävästi. Olen minäkin ampunut 10-paunaisella jousella 97 metriä. Jos hommaan paneutuisi, niin paljon enemmänkin menisi. Puolen paunan minijousella meni noin 10 metriä. Ja niin edelleen.
Olisi kiinnostavaa testata jousi kunnolla ja laskea sen parametrit, kuten varastoitu energia, hyötysuhde, hystereesi, tyhjälaukaisunopeus, tms. ja määrittää niistä edelleen maksimaalinen lähtönopeus tietynpainoiselle nuolelle. Nuolen ilmanvastuskertoimen voi määrittää kohtuullisella tarkkuudella, jolloin voidaan laskea sen teoreettinen maksimikantama. Tätä voi sitten verrata todellisiin tuloksiin - kiinnostavaa olisi nähdä, kuinka lähelle teoreettista voi päästä.