Olosuhteet ammunnalle olivat melko hyvät. Kohtalainen myötätuuli. Ampujat kommentoikoot käyttämiään välineitä ym. jos haluavat. Ilmoitetut mitat ovat “kalibroituja”, eli metri on vähennetty pois, koska ampujat olivat suunnilleen sen verran mittauspinnan edessä.
1: Jere Nyström 241 m
2. Pasi Pohjolainen 237
3. Tuomo Reiniaho 223
4. Emil Lindfors 222
5. Kaisu Natunen 206 (Jere ampui samalla katajajännejousella 213 m)
6. Juha Menna 203 (Jason Beeverin valmistamalla komposiitilla)
7. Mikke Reinikainen 198 (standard English war arrow), omalla vastaavalla nuolellaan Mikken tulos 195 m.
8. Victor Väänänen 175
9. Alex Suomi 160 (jalavajännejousi, alle 35 paunaa, raakanahkajänne)
10. Petra Heier 143
Mikke Reinikainen ampui lisäksi Victor Väänäsen tekemällä pihlaja jousella seuraavat tulokset: 183 m (103 cm, 57lb 18"), 162 m (livery arrow, 69 grammaa) 97lb 32" jalava jousella.
Editoin listan tulosjärjestykseksi, eli Mikken paras laaki omalle sijalleen ja muut hänen ampumansa erilleen. Näin osallistujien todellinen sijoitus kisassa tulee ilmi.
Jere paransi siis ennätystään 12 metriä, mikä on ihan kelpo saavutus. Kisavoittokin oli miehelle ensimmäinen. Myös Pasi kohensi aivan radikaalisti lukemiaan, varmasti nuoliin panostettuaan. Hyvä, että tulee uutta verta viivalle. Sinänsä on vähän ankeaa, että 230 - 240 metriä palasi taas voittolukemaksi, eli ala junnaa yksilökehityksestä huolimatta paikoillaan visusti.
Itselläni satsaus pituusammuntaan on silkkaa laiskuutta ja viitsimättömyyttä. Ikinä en malta kuitenkaan poiskaan jäädä, vaikka välineistö on ihan ö-luokkaa. Saatika lajin harjoittelu.
Kovaa yritystä oli, mutta myönnettäköön että valmistautuminen oli liian puutteellista. Lopulta vain kaksi rakentamistani jousista ns. toimitti. Nuolet jotka tuolla ammuin oli vieläpä hieman epäoptimeja, joissa heti löyty parannettavaa, joka oppimiskokemuksena tietysti ilahduttaa ja innostaa jatkoon!
Minun ja Kaisun talouden nuolet ammuttiin siis syreenilyhärillä ja katajajännejousella. Syreeni 75# @20" (vedettynä vain 18"), 200-220greinin mäntynuoli 22" ja katajajännejousi 40# @21", 168 greininen mäntynuoli 22".
Hieno ylläri oli tuo Kaisun ampuma 168 greinin nuoli, joka osoittaa että lähtönopeutta alkaa löytyä vehkeistä kerran noinkin kevyt lentää!
Pasin tulos oli tosiaan mielyttävä yllätys! Nimittäin se ammuttin ymmärtääkseni suhteellisen normaalilla lonkkarilla ja 28" vedolla. Nuolet oli ilmiselvästi hienosti sovitettu jouseen, koska omasta mielestäni niissä oli barreloinnissa ja massassa vielä optimoimista. Oikea spine siis ja homma toimii!
Olikovathan jotain 300-350 greinisiä, mäntyä?
Muistaakseni oma aikaisempi kisatulos oli 238m. Eli hurja 3m parannus…
Tuomo Reiniahon tulos ei jostain syystä ole muistiinpanoissani. Mikke teki mittauksia ja minä kirjasin ne muistivihkoon. Tiedonvälitys ilmeisesti katkesi siinä kohtaan.
Toi Jeren? lohjennut nokkikuva kirpaisee munaskuista asti. Muutaman samantyyppisen lohkeamisen jälkeen mulla on ehdollistettu pelkotila noihin. 20 tuntia ankaraa aherrusta räsähtää muistojen kirjoihin tosta vaan. Mun nähdäkseni syynä tuohon ja lohkeamisiin noin yleensäkin on se että liian pienelle alueelle kohdistuu liian suuri voima. Tai triviaaliahan toi on. En ole vieläkään vakuuttunut toispuolisen nokin (sanovatko turkulaiset muuten että toispual’ nokki?) erinomaisuudesta vaikka se ultrakapeat kärjet mahdollistaisikin.
Kyllähän se jousien ja nuolien tekeminen on se juttu. Kisojen paras puoli mun mielestä on muiden tekemien jousten ihailu ja oppiminen. Nyt parissa viimeisessä primikisassa ollut tavaranmyynti on myös tosi upea juttu, toivottavasti siitä tulee tapa.
Yksipuisten nokkien tekeminen nopeaiskuisissa mitoissa on tosiaan oma työmaansa. Käytän varmaan tunnin ellen pari kunkin pituusjousen nokkien tuunaamiseen, tilleröinnin lomassa. Jousen nokkeja katsotaan kriittisellä silmällä, sekä jousen ollessa jänteellä että ilman.
Miten jänne makaa lovissaan ja millaisia jälkiä se jättää jälkeensä? Onko rasitus jakautunut tasaisesti ja stressipisteet pyöristetty huolellisesti joka ikisestä kohdasta? Ulostuuko jänne nokeista tasapainoisesti vai kantaako joku nokinkohta liikaa kuormaa? Välillä stressipiste ehtii lähteä irvistämään, mutta se eliminoidaan välittömästi, neulaviila vaan suihkii ja taas kokeillaan.
Oikein tehty yksipuinen nokki kestääkin sitten kaiken realistisen rasituksen. Nokkien halkeaminen johtuu siitä, että ne ei ole muotoiltu oikein.
Perusjousissa yksipuisten nokkien kanssa ei ole aitomista. Ainoastaan kaikista pehmeimmistä jousipuista tehdyissä jousissa täytyy joskus aktivoitua normaalin kaikenkattavan pyöristysviilauksen tuolle puolen.
No, viime kevään kisoissa ammuin tokalla kierroksella samalla jousella ja nuolella 23 metriä pidemmälle kuin ekalla kierroksella, ja saman verran pidemmälle kuin ikinä millään kalustolla ja kisojen ylivoimaiseen voittoon. Kantama kasvoi himpun alle 10 % ihan pelkästään paremmin ampumalla. Enkä ampunut vielä läheskään täydellisesti.
Kun Suomessa hiillostetaan 250 metrin rajaa, niin suola-aavikolla päräytetään juuri nyt jonkin verran pitemmälle. Ysikymppisellä ELBillä meni 451 jaardia.
Toivon, että en olisi käyttänyt typerähköä kovin jätkä-termiä. Kysehän on siitä, ovatko kilpailijat samalla viivalla ja tasaveroisia. Primitiivijousiammunta eroaa kaikista etabloituneista ampumalajeista siinä, että kyse ei ole pelkästään ampumisesta. Trendi on erityisen huolestuttava ja epäreilu, jos ja kun tällä hetkellä primikisoissa kärkijoukossa on useita osto-kamoilla ampuvia ihmisiä. Edit @TuomoReiniaho : Tämä aihe on jaettu ja keskustelu jatkuu täällä: Jousen tekeminen itse ja sen merkitys
Mitä tulee tuohon Gardnerin pituusennätyspostaukseen, niin käsittämättömän kovan, ilmeisesti virallisen ELB-enkan ampui Unkarin Joszef Monus, ei Gardner. Jousi oli kyllä Gardnerin tekemä. Nuolia otaksun Monusin omiksi, niiden voimalla mies on ampunut useita maailmanennätyksiä. Gardner itse totesi samalla kun sanoi eläköityvänsä jousihommista, että Monus on maailman johtava pituusampuja.
Tekstin mukaan saman vuoden Yhdysvaltojen pituusammuntakisaa varten Monus teki 600 nuolta ja ampui niillä 17000 testilaukausta - 18 nuolta lähti mukaan kisaan. Vähän eri meininki kuin täällä, mutta kyllä tulostakin sitten syntyi. Ja vuoden 2011 jälkeen on taas tapahtunut paljon. Jos Monuksesta löytyy hyviä juttuja, niin voisi tehdä aiheesta oman ketjun.
Niin, välineitten rakentamiseenhan Gardner on panostanut juuri eniten. Useinhan hän on valitellut kun ei löydy tarpeeksi isoa aluetta testiampua. Gardner puhuu lähes aina vain jousista, ymmärtääkseni juuri tuosta ampumattomuudestaan. Onko mieltä tehdä nuolia, jos niitä ei pääse oikeasti kokeilemaan?
Monus on mielenkiintoinen kaveri, mutta harmittavan vähän löytyy englanniksi juttua hänen touhuistaan. Voimaa ainakin vaikuttaa löytyvän, mitä muistelisin paunamääristä puhuttavan aikaisemmin pituuskisojen yhteydessä.
Gardnerhan on vuosia jo tolkuttanut, että ne nuolet, nuolet nuolet. Nyt saatiin näköjään nuoli ja jousi toimimaan samaan pakettiin!
edit: Hah! ja sieltä tuli heti tietoa järkyttävistä määristä nuolitestejä.
Minä olen nyt vuoden sisään tehnyt rapiat 80 pituusnuolta. Tietysti tuohon sisältyy 5kk täysi tekemättömyys…Pidetään sama tahti yllä ilman taukoja!
No, olen voittanut useampia pituuskisoja ja ampunut kautta aikain viidenneksi pisimmän puujousilaakin kisoissa Suomessa ampumatta yhtään testilaukausta.
