Jousen tekeminen itse ja sen merkitys

Sanoisin, että pituusammunnassa suhdeluku on vähintään tuo, ellei 4/5 vs. 1/5, noin karkeasti arvioiden.* Tosielämässä tätä välinepuolta ja ammuntapuolta ei toki voi erottaa kuin kokkelilaineja, sillä pituusammuntanuolten ominaisuudet selviävät vain ampumalla. On kuitenkin kyse siitä, että pituusampuja itse trimmaa ja tuunaa nuolensa pitkäkantamaisiksi. Jos jollekulle annetaan tuunatut pituusammuntavälineet käteen, kuten vaikkapa Don Brownille, kun täräytti sekä käsijousten ja että luonnonmateriaalijousten ME:t, ei saavutusta voi edes verrata itsenäisen kisaajan suoritukseen. Me kun emme urheile, vaan toteutamme ikiaikaisia perinteitä, joiden puitteissa kisailemme.

Mitä tulee tuohon Jeren kommenttiin sulttaaniampujista, niin Selim III:n pituusennätys on fuulaa, ennätysmies Iskender oli ihan tavan mies, tosin huippu-urheilija. Edelleen, jousenrakennus oli yksi suosituimmista sulttaanien ammateista, perinteen mukaan kun sulttaanillakin piti olla sellainen. Sulttaanit ampuivat siis omilla jousillaan.

*“pituusammunta ei ole suinkaan pelkkää välineurheilua, ampujan taidot ratkaisevat”, kuten olen kirjoittanut. Se 1/5 voi helposti ratkaista kuka voittaa kisan. Etenkin kun jengi ampuu vuosi toisensa jälkeen niitä noin 240-metrisiä rinta rinnan. Kyse ei ylipäätään ole siitä, mistä se pituustulos koostuu, vaan siitä, miten se on ansaittu.

Kisoissa ampuminen ei ole mikään meriitti. Kisaamattomat jousi-ihmiset ovat harrastuksessaan samalla tasolla kuin muutkin. Asian ytimessä on itsensä luonnonmateriaaleilla aseistaminen. Se, käyttääkö näitä itse luotuja aseita mihin, on kunkin itse päätettävissä. Kun puhuin metsällä tai kisoissa pärjäämisestä, se oli löysää kirjoittamista, ei raja-arvojen asettamista.

Kisoissa, missä vertaillaan suorituksia, on selvää, että osto-ampuja käyttää oikopolkuja joita oma-ampuja ei käytä. Simon vanha vertaus siitä, miten helppoa mopolla on ajaa 42 km sopii tähän hyvin. Kyse on myös vähän samasta erosta kuin siitä, soittaako muusikko cover-biisejä vai luoko musiikkia itse. Musiikkipuolella näiden välillä on maailmojen ero. En voi ymmärtää ihmistä, joka ei ymmärrä tätä. Jousia myyvien tahojen kannalta on toki selvää mikä on kanta, bad for business jne.

Jep, Grozerilla on kolme versiota, sarjatyökusilaidut, biokomposiitit teollisesti valmistetun jännematon kanssa ja sitten tämä “all natural” -versio, jonka toimitusaika on käsityön vaatima liki vuosi.

Valmistajan ilmoituksiin ei ikävä kyllä voi luottaa. Biokomposiitin sisältäkin tuli lasikuitulattaa eikä jännemattoa.

Ainakin Saksan EM-kisoissa voittaneen Zsoltin Grozer-jousi oli aito ja kaikki kertokset näkyvissä. Ei nahkaverhoilua ja selän jänteet jo hiukan rispaantuneetkin. Ei toistaiseksi aikonut silitellä pintaa…

Täten se 4/5 osa (välineet) nelinkertaisella todennäköisyydellä ratkaisee kuka voittaa kisan. Etenkin kun jengi vuosi toisensa jälkeen ampuu satoja laukauksia 240m pintaan.

Enhän minäkään nyt sitä mieltä ole, että välineiden rakentamisella ei ole arvoa, vaan jousen laukaisijalle. Enemmänhän pituusammunta välineistä on kiinni, mutta kuitenkin ampujallekin kuuluu kunnia huippukaarista. Näkisin asian niin, että kunhan keppi lentää pitkälle, hyvä niin ja merkittäköön. Eipä ole nähty mitään huippuja lainajousilaukauksiakaan suomessa. Heitänpä ilmoille haasteen, että tiukkaa tekee näillä uusilla sarvijännejousillakin. :wink: Ei ole helppoa se nuolen virittäminen ja mahdollisesti siperillä ampuminen.
En sanoisi siis että tämä on kovin ajankohtainen aihe. Mielenkiintoista kuitenkin, miten maailmalla on asia ratkaistu muiden vermeillä ampuminen - täysin sallittu! Merkitty vain sitten välineiden valmistaja muiden tiedoksi.

Onko siis näin, että jousentekijä on hyvä tyyppi, samoin jousiampuja mutta se, kuka tekee jousia ja myös ampuu itsetehdyillä jousilla on kaikista paras tyyppi? Ihmeellistä arvottamista. Jos tartutaan tuohon musiikkivertaukseen, niin muiden säveltämää musiikkia soittava muusikko on ihan nuhjake mutta säveltäjä on kingi, vai? On hyviä soittajia ja on hyvä säveltäjiä, sekä myös huonoja, sekä sellaisia, jotka ovat hyviä molemmissa, sekä huonoja. Sekä soittajia ja säveltäjiä tarvitaan. Vai pitäisikö muusikon soittaa vain itse säveltämäänsä musiikkia? Ihan turhaa väitellä, kuka on paras ja niin edelleen.

En voi edelleenkään ymmärtää, miksi itsetehdyillä välineillä vaikkapa kisan ampuminen olisi jollain tavoin parempi suoritus kuin ostovälineillä kisaaminen. Se sisältää sen oletuksen, että ostovälineet olisivat jotenkin parempia, mikä ei tietenkään päde. Itselle paras jousi on se, joka tekee sen, minkä pitää. Ja miksi ihmeessä ostojousen käyttäminen olisi jokin oikopolku? Nykyisin kyseessä ovat olleet jousiammuntakilpailut, ei jousentekokilpailut. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tehdä itse jousta. Minusta on todella harmittavaa väheksyä ampujia, jotka ampuvat muiden tekemillä jousilla.

Ehdotus:
Ensi elokuussa järjestettäköön oikea perinnejousikilpailu. Mikke valitkoon sopivan määrän kuivia jousiaihioita, joista jokainen osallistuja voi ostaa haluamansa. Lisäksi tarjolla on nuolivarsia ja kokonaisia hanhen sulkia sekä pellavalankaa. Niistä jokaisella on edellinen vuorokausi aikaa tehdä toimivat jousiammuntavälineet, joilla ammutaan sitten lauantain primikisa. Sitten nähdään, kuka todella osaa tehdä jousia ja myös ampua itse tehdyllä jousella.

Mitä historiallisiin ihanteisiin tulee, niin muistaakseni aiheesta on joskus keskustelukin. Silti olisi mukava kuulla, mitä viitteitä tai tietoja löytyy sen puolesta, että varhaiskantaiset jousenkäyttäjät ovat tehneet itse jousen tai käyttäneet muiden tekemiä jousia. Varmasti löytyy esimerkkejä molemmista.

Myyn jousia, jos joku kysyy. Mutta kannustan myös tekemään itse puujousen. Siksi olen antanut välillä kaupan päälle jousiaihion. Olen myös tehnyt ja laittanut julkiseen jakoon artikkelin, jonka mukaan jokainen pystyy toivottavasti tekemään itse jousen. Samalla asialla tässä edelleenkin ollaan, Tuukka, vaikka mielipiteet menevät välillä ristiin.

4 tykkäystä

Otetaanpa vielä yksi esimerkki. Henkilö tekee loistavia, tehokkaita ja erittäin nopeita jousia. Valitettavasti hän ei pysty ampumaan niillä, syystä tai toisesta. Toinen henkilö tekee taidokkaita nuolia mutta ei osaa jousenteontaitoa tai voi ampua jousella. Kolmannella henkilöllä on voimaa ja taitoa ampua jousella mutta ei mahdollisuutta tehdä itse välineitä. Nyt, jousen ja nuolien tekijät päättävät yhdistää voimansa ja antavat välineet käyttöön hyväksi ampujaksi tietämälleen kaverille. Sitten kaveri ampuu pituusammunnassa uuden maailmanennätyksen.

Kuka tässä on hyvis ja kuka pahis? Onko jousiampuja pahis, kun meni ampumaan huipputuloksen vaikka ei tehnyt itse välineitä? Vai olisiko jousentekijän pitänyt polttaa jousensa, ettei kukaan vain vahingossakaan ammu niillä hyvin? Ja sotkiko nuolentekijä koko jutun, eihän taidokkaita nuolia saa antaa muiden käyttöön?

Taitavan ampujan ennätys poljettakoon maanrakoon ja unohduksiin, koska kehtasi ampua sen muiden välineillä, mitäs on hyvä ampuja? Vai oliko jousi tai nuolet sittenkin tärkein muuttuja, joten pitäisikö jousentekijä tai nuolentekijä lytätä, kun antoivat jousensa ja nuolensa toisen ammuttavaksi? Toisaalta, eihän jousi itsestään ammu, eikä nuolet itsestään lennä.

Siinä sitten muut panettelevat kateellisena, kun eivät osaa tehdä hyviä jousia, hyviä nuolia ja ampua hyvin. Mutta tulos jää lopulta elämään, eikä kukaan voi viedä kunniaa jousiampujalta, jousentekijältä ja nuolentekijältä, koska kaikkia tarvittiin. Mitäpä lopulta merkitsee se, että he ovat eri henkilöitä?

1 tykkäys

Katoha perkules ku sain kattilassa poreilua aikaan. Nyt olen samoilla linjoilla Kumpulaisen kanssa, itsetehdyt välineet on ne kunut ja niillä ne todelliset enkat pitää vetästä. Käsityö ja tietotaito kunniaan!!! Näinhän jo heti epäsuorasti totesinkin tuolla aiemmin. Toki ihminen se on ostojousella ampuvakin. (minäki?) Tuloksia ostojousella voidaan kirjata, mutta on siinä sopassa liikaa suolan makua jos vaikka itse Jasonin sarvijäkkärällä rykäsisin jonkun enkan. Tai edes enkkani. En voisi pitää sitä omana ennätyksenäni.
Kivaa kun asiasta on vääntöä täällä. Se kertoo että asia/harrastus on meille tärkeä.

Ammuin muuten metrilleen saman surkean tuloksen marjakuusijännejousellani kuin Jasonin sarvijousella (pikkuvedolla)

Hoetaan sitten vaan, että en voi ymmärtää, että et voi ymmärtää. Henkilö, joka on tehnyt omin käsin itselleen jousen ja nuolet ja ampuu niillä kisoissa, metsällä tai takapihalla tulosta, on tehnyt paljon enemmän, kulkenut paljon pidemmän ja monipuolisemman matkan, ylittänyt paljon suurempia haasteita ja saavuttanut paljon enemmän kuin henkilö, joka tekee tulosta ostovälineillä. Kuka tahansa voi milloin tahansa ostaa jousen ja nuolia. Tämä lause ei päde alkuunkaan, kun ostamisen tilalle vaihdetaan teonsana tehdä. Comprende?

Tässä ei väheksytä niitä, jotka ampuvat ostovälineillä, vaan korotetaan niitä, jotka ampuvat itse tekemillään välineillä. Jos nyt jotain kisasuoritusta vertaillaan numeerisesti, niin otetaan vaikka Perusjamppa A, jolla on 12 tuntia viikossa vapaa-aikaa jousiammuntaan käytettäväksi, samoin kuin Jaruspemppa B:llä. Perusjamppa haluaa tehdä itse jousensa ja nuolensa. Hänellä kuluu viikossa 11 tuntia jousen- ja nuolenteon haasteisiin, sillä jousipuun työstäminen, teipperöinti ja tilleröinti ja hyvin lentävien nuolien valmistaminen vaatii aikaa, energiaa ja yritystä. Niinpä Perusjamppa ehtii ampua jousillaan vain tunnin viikossa. Jaruspemppa tilasi sen sijaan jousen ja siihen sopivat nuolet jousenrakentajalta. Hän käyttää 12 vapaa-aikatuntiaan jousiammunnan harjoitteluun. Kaksi tuntia ammuntaa joka päivä, sunnuntaina välipäivä.

Koittaa kisapäivä. Perusjamppa ampuu kisan läpi välineillä, joita on työstänyt ja trimmannut kohdilleen pitkin kesää. Hän on ansaitusti tavattoman ylpeä siitä, että pystyi aseistamaan itsensä melkein nollapisteestä: hikeä ja vähän vertakin on vuodatettu. Ammunta huojuu, sillä tunti treeniä viikossa ei ihan riittänyt maastoratapätevyyteen, mutta jokainen 3D-piste on todellakin ansaittu. Jaruspemppa ampuu saman kisan tuunatuilla ostokamoillaan, ja muhkea treenimäärä näkyy ja tuntuu. Jaruspemppa ampuukin kaksi kertaa enemmän pisteitä kuin Perusjamppa. Kumpi on kovempi jätkä? Joissain Keihäskarnevaaleissa ollaan sentään samalla viivalla, toisin kuin primiasekisoissa.

Mitä tuohon musiikkivertaukseen tulee, niin näkyy olevan ihan turha pallotella asiaa Tuomon kanssa. Jokainen musakuvioissa edes käynyt ihminen tietää tasan tarkkaan, mikä maailmojen ero on cover-muusikolla ja itse musiikkia tekevällä ihmisellä. Hyvät cover-muusikot voivat tienata leipänsä musiikilla, mutta yhdestäkään heistä ei kirjoiteta historiaa. Maailman paras siinä lajissa on kympin uutisten loppukevennys-asteella luomistyössään. Ajassa jälkeen Beatlesin on ollut ihan selvää, että kovat jätkät ja gimmat sekä säveltävät että soittavat oman musiikkinsa. Ollaan omavaraisia, kuten primijousiammunnassa.

Ongelma tiivistyy mielestäni tähän kysymykseen:

Ei näissä kisoissa etsitä sitä, kuka on “kovin jätkä”, vaan sitä, kuka on paras jousiampuja. Nykyisin kun naisiakin on mukavasti mukana, niin “kovin henkilö” -kisa voidaan mitellä jollain muulla tavoin. Toki kukin saa arvostaa mitä arvostaa mutta ei sitä voi yleistää muita koskevaksi.

Joka tapauksessa, aihe lienee käsitelty. Lopuksi vielä tilastofakta, että ostovälineet eivät ole oikotie onneen. Petikon Waisto on voitettu ostovälinein 1/7 kertaa, Preeriakisaa ei kertaakaan, American round 2/11 kertaa ja Primikisa muutaman kerran.

Tänä vuonna Liedon kisan voitti Pasi omatekoisella jousella,samoille pisteille ammuin Tuomon tekemällä huippuhienolla Bambu, ipe,Cumry lonkkarilla, Pari viikkoa oli aikaa tutustua aseeseen,Menna ampui hienosti omatekoisella jousella ja Sanna taas Tuomon Bambu jousella.Jousen hän sai puolituntia ennen kisaa,Nuolet ei ollu ollenkaan sopivat mut hienosti ampui. Kova mimmi. Edelleenkin arvostukseni ja ihailuni on kaikille jotka itse tekevät välineensä ja käyttävät niitä,On vaan tosi hienoa että on myös Tuomon tasoisia jousentekijöitä jolta saa laadukkaita välineitä että voi osallistua tähän hienoon tapahtumaan ja lajiin.Koko ajan myös opettelen itse jousen tekoa ja tämä foorumi on todellinen aarreaitta josta saa hyvää tietoa ja apua ongelmissa. Ja vielä ylimääräiset rispektit sellaisille jousi metsästäjille jotka saa omatekoisilla tai lainatuilla primiaseilla saalista ja jakaa ne tuntemukset näillä foorumeilla josta saamme niitä lukea ja fiilistellä.

2 tykkäystä

Tuukan viimeisin kommentti tähän aihepiiriin, kopioitu toisesta ketjusta.

On jännä fiilinki kun tuntuu että aina on jotenkin jousi skenen laitamilla. Kun keväällä 2014 aloitin Varkaudessa jousiammunnan siellä oli 99% jousista taljoja. Pari vuotta meni ja meitä vaisto ampujia oli 7-10 Sitten löysin Knuutinpojat ja innostuin valtavasti. Rupesin kokeileen jousen tekoa ja kisat rupes kiinnostaan,mutta en niillä omilla kehdannut lähteä viivalle.Ja kun säännöt sen sallivat niin ostin Tuomolta jousen. Tuomo on antanut myös yhden aihion jota olen työstänyt ja muutenkin tsempannut jousen teossa.Sanna on myös tehnyt pari jousta ja kisannutkin niillä nokkosjänne on työn alla. Jotenkin tuntuu siltä että on joutunut myrskyn silmään kun on menny pärjäämään kisoissa toisen tekemällä laminaatti lonkkarilla. Ihan kysyisin että onko tämä asia muita haitannut kuin Tuukkaa?

Ei.
Hyvä, että tulit kemuihin haastamaan noita vakiokärkinimiä.
Täällä keskustelu käy lämpimänä, mutta se on hienoa. Muistetaan vaan kaikki, että ei ruveta arvostelemaan toisia ihmisiä, korkeintaan heidän tekemisiään ja argumenttejaan. :slight_smile:

2 tykkäystä

Näinhän se on ja kuten todettua valtava on kunnioitukseni kaikkia niitä kohtaan jotka osaavat välineitä tehdä ja käyttää niitä vallankin todellisissa koitoksissa eli metsästyksessä. Itselle on pää asia Jousiammunta maastossa,kilpaillen tai muuten vaan.Nyt kun syksy saapui ja talvi lähestyy on aika aihioiden hankintaan. Ja olen paljon saanut vinkkejä ihan livenä kiitos Tuomo,Jere, Hoja, Juha ja Foorumi. Toivon ja uskon et ensi kesänä aseenani on kilpailuissa Mares Bow merkkinen jousi. Antoisaa syksyä Hikiällä vielä ammutaan Tuomon kalustolla.

Omasta mielestäni omin käsin tehdyt välineet ja niillä jotain aikaan saava ansaitsee rehdin selkään taputuksen ja jos nyt “suomalainen on tuppi suu” stereo tyypiltä haluaa välttyä niin suullinenkin onnittelu sekä (jumala siunatkoon) rehti kehuminen päällä.

itselläni sillä ei ole vähääkään väliä millä ja kenen tekemällä ampuu. Kunhan ampuu ja pystyy parantamaa itseää ja kehittymää ovat ainoat asia jotka merkitsevät.

Vaikka Tuukka tai Tuomo tai kuka ikinä muukaan täällä jotain esittelee, niin on se hiejastus siitä mitä HE edustavat. Omat tontin rajat ovat jo pystytetty ajat sitten. Tämä ei ole mikään kilpailu siitä kuka pystyy haalimaan omalle tontillee eniten seurajia tai tykkääjiä.

Yhdellekääm meistä ei musitaakseni ole vielä kertaakaan ollut mitään täysin omaa joka olisi alusta loppuu jokaiselta osaltaan itse kerättyä sekä muokattua, vaan kaikilla on ollut jotain toisen/jonkun JO valmiiksi valmistamaa. Nuoli varret, kärjet, jänne, liimat ja sitä rataa…
Ilkka Seikku esitteli kerran omalla (sekä vanhalla) foorumilla “aidon jousen” Sen minkä tekemiseen oli käytetty vain sitä mitä luonnosta oli löytynyt. Nuolta en muista tehtiinkö sitäkin vai ei? Itselläni on nyt kaksi tällaista jousta joista vielä puuttuu se omin käsin alusta asti tehty jänne. Nuolia on kyllä melkoinen kasa joista ei ole mikään osa kenenkään muun toteuttmaa. Jopa suurin osa työkaluista on itseni tekemiä. Tulitikkuja kun vielä osais valmistaa niin sitte olisin tehnyt kaiken itse :smiley:

Itse tulen ampumaa Eirik Diserudin tekemällä ja minulle lahjoittamalla ugri jousella juuri niin kauan kuin haluan koska se toimii ja tuntuu ihanalta.

Näissä kilpailuissa ei olla ikinä annettu mitään hylkäystä siitä, että jos joku ampuu muilla kuin omistä kätösistä lähteneillä välineillä. Pointsit kyllä siitä saa kotiin jos kaikki on omaa, mutta siitä ei hyljeksitä.

6 tykkäystä

Tästäpä tulikin mieleeni, että laita mikke siitä ugrijousesta - vaikkei itse tekemäsi olekaan - esittelyketju. Kyllähän ugrijousi pitäisi saada aikaan…

Vanhalla foorumilla oli aiheesta mahtavasti asiaa, mutta kuvat on mennyttä :neutral_face:

Voin toki pistää uuden aiheen ja jopa saada teko vaihseestakin kuvia jos Eirik on niitä ottanut.

Muiden välineillähän saa tietenkin ampua ja naisten kohdalla se on erittäin ymmärrettävääkin, että ampuu muiden tekemillä. Harvat naiset haluavat tehdä näitä välineitä, vaikka heitäkin on. Omalla kohdalla itse tehdylle ei ole vaihtoehtoa. Kiinnostus kohdistuu pituusammunnassa juuri siihen, että paljonko ammun omillani. Jos ampuisin Vilppolan tekemällä jousella tai nuolella 301 m, niin omassa mielessäni tulos olisi syvempää tunnetta vailla oleva “syrjähyppy”.