Eipä ole tulle mitään uutta uunista ulos taas vähään aikaan. Pelkkiä veitsi, puukkoja, puukon tuppia. tuohi astioita. vahatauluja, hiusneuloja. sarvisormuksia, puulusikoita ja vähän muutakin, mutta kuka nistä nyt on kiinnostunut.
Tommonen on vireillään, mutta enpä nyt tiijä. Odottakoon pidemmälle kevääseen.
Jalavaa vai? Pituusammuntajouseksi vähän liian pitkä? Nätti jousi kyllä!
Kiirettä on taas pitänyt. Muutamia nuolia olen tehnyt, lisäksi sulattomia nuolisarjoja kevään nuolitestejä varten. Ammuntatekniikka on talven aikana sen verran kehittynyt, että pitänee tehdä uudet nuolisarjat tulevaksi kaudeksi. Vanhat alkavat muutenkin olla jo aika kuluneita. Lisäksi toki ammuntaa. Jousien tekeminen on jäänyt harmittavan vähälle. Seuraavaksi valmistukseen pääsee pari bambu-bambu-bambu-jousta.
Kävin korjaamassa erikoisen vetotuomen nyt kun vielä ehtii. Kohta puut alkavat kuivumisoikkuilla ja menettää tiheyttään kevään edetessä, vrt. viime vuoden B-tuomi, kesätuomi etc… Vaakasuorassa hitaasti kasvaneen varren keskiosa oli luontaisella B:llä, mikäs sen parempi tämän kevään Preeriakisaa ajatellen.
Puu on turhan ohut, mutta vetotuomi on omaa sorttiaan, enkä epäile etteikö tästä tule kovaheittoista kolmekolmosta. Puu on toistaiseksi 140 cm pitkä, mistä on pakko niistää 10 cm pois, vähän raskain mielin. Ilman ei ole entreetä Preeriakisaan.
Toi on Tuomo 125cm pitkä ja tulossa ratsastus ampujalle. Jalava juu. Toinen versio on bambu selkäinen. Vatsa ehkä saarnesta tai tammesta.
Kaunista kurvia jalavassa! Minkälaista vetoa olisi tarkoitus tuosta saada?
joku 25-26 ainakin. Ei pitäisi olla mikään mahoton kun olen tuon palikan sisar aihioita väännelly.
Aloitahan Mikke oma ketju tästä jalavajousesta! Näyttää mielenkiintoiselta ja aika hurjaa vetopituutta yrität noinkin lyhyestä aihiosta. Jousen pituus-vetopituussuhde jää alle kahden.
Ikuisuusprojekti saarnilankkumöllegabet nitkahti hyvän matkaa eteenpäin kun sain vihdoin ja viimein kaivettua toisen lavan taipuvat osat yhdelle lustolle:
Lapa jossa vielä työstettävää:
Niiden Bilteman varsien kanssa kuljailu edesauttoi tätä projektia merkittävästi. Tuli intuitiivinen oivallus siitä miten edetä tehokkaasti hommassa.
Lopputulos on kyllä kaukana priimasta mutta asteikolla 4-10 antaisin itselleni kutosen.
Hyvä Heikki! Muistan, kuinka olit jonkunmoisessa umpikujassa lustonmetsästyksen kanssa viime vuoden puolella, mutta siitä se cheisserin ura urkenee 
En jaksa vaivautua kun koko foorumi rypee inhassa oman napa nöyhdän tulkitsemis rituaalia muistuttavassa ahdinogssa… Joskus taas kun jotain valmiiksi asti teen ja tulos tyydyttää niin joo, mutta nyt ei ole halua. tuo on jo valmis ja asiakkaan kädessä.
Hah 
nohnoh!
Miten toimitti jalava noinkin lyhyenä? Kesti mukisematta 25-26" vedon? Oliko paunat miedot?
Olihanne kun ampuja on vasta 6v
… kaksi tuntia myöhemmin:
Molempien lapojen taipuvat osat yhdellä lustolla. Ja tossa vielä syy miksi möllegabet eikä perus flat:
Venäläistetty kohta:
Tämä toinen lapa oli mielenkiintoisempi kuin edellinen. Syykulussa kummallisia harjanteita ja notkoja:
Ja Tuukan neuvo riittävästä valosta oli kullanarvoinen. Jos ikinä koskaan jatkossa selkää lustolle kaivan tulen tekemään sen kirkkaassa kevätauringon valossa.
Tarkasti siellä veistellään. Hyvältä näyttää!
Oli aika toimelias viikonloppu, varmaan 10 eri jousta laitoin jonkinlaisiin mittoihin, joukossa 2 pituussyreenilyhäriä, taulujouset american roundiin, pihlajahaastejousen höyryttämistä, 4 jousen recurvien taittamista ja hurjia kieroutumien oikaisuja.
Kuten tässä alla, aihio josta piruuttani kaavailin jäykkää pituusammunta jännesyreeniä. Oli leveyttä, mutta 90 asteen kierous ja kova reflexi toisessa lavassa, höyrytin siis suoraksi ja väänsin recurvit.
Pituusammuntajousien ihmettelyä. Jalavajousen tilleröinti edistyy hitaasti. Siitä tulee Möllegabet-tyyppinen, alle 50-paunainen. Vanhat syreeni- ja tuomipihlajajouset otin esille elvytettäviksi. Lisäksi jos ehtisi vielä tekemään yhden uuden syreenijousen, niin hyvä. Toistakymmentä vuotta vanha aihio odottaa edelleen käsittelyä.
Sunnuntaina ampuilin sisään haastepihlajaani, ja olin kovin pettynyt. Laiskaheittoinen ja kömpelön tuntuinen. Pitänee miettiä koko konsepti uusiksi, kun tämä on vähän ylirakennettu ja luontojaan hieman myötäkäyrä. Jospa saisin tuosta aikaan oman ketjunsa joku päivä. Tai toisaalta, tämä voisi olla haastekisassa verrokkina huonosti suunnitellusta jousesta…
Nyt on käsillä vaan sikamainen määrä polttopuun pilkkomista.
Luontainen myötäkäyryys on kyllä huono juttu. Kevennä kärkiä ja paahda kunnolla, jospa se siitä paranisi?
Heikki - ulkoista polttopuuhommat jälkikasvulle, niin voit itse keskittyä muuhun kivaan. Kirveen käytön taito on hyvä opetella nuorena!
Pojat on kyllä innolla mukana, ja kirves laulaa. En vaan millään keksi itselleni mitään polttopuun tekoa miellyttävämpää hommaa!
Viikonloppukarkeloista toivuttu joten hihat heilumaan. Haravanvarsisaarni on työstämisen edetessä menettänyt haravanvarsiluonteensa joten tämä putosi nyt siitä ketjusta ja aloitan varmaan oman ketjunsa sille jos ehjänä pysyy.
Kaivoin vielä kahvankohdankin lustolle kun tuntui näpeissä sille että taipumisen tulee alkaa reilusti lähempänä kahvaa. Paksuutta on lavoissa 12-15 mm ja pirun jäykkä on. Leveyttä 25- 27mm mahassa, 15-20mm selässä. Pituus 136cm nokista -kiin. Jumppausta annoin 15 min, meni paita vaihtoon hiestä läpimärkänä. Tilleritelineenä tyttären nuottiteline.
