Kiitos tiedosta! Tuohan passaa mulle, jokaista nuolta taperoin tai barreloin, joten hionta tulee eteen kuitenkin.
Tätä olen kyllä huomannut ihan TAS-varsillakin.
Taidanpa ottaa hyvän tukun, helpottaa kummasti nuolien tekoa kun on varianssia spinessä, löytyy jokaiseen tarpeeseen. Ja miksei sitten voisi kavereille tarjota, kun aina välillä on nuolivarsille kysyntää.
Empä ole tehnyt oikein mitään uutta jousiin liittyvä nyt liki vuoteen.
Käväsin silti tänään töitten jälkeen vähän vanhoja ruusuja katselemassa ja ihan kivan kokoisiksi olivat jo varttuneet.
5 tykkäystä
Koivuselkää haaveilen tämäntalviseen ugriin, tai ehkä useampaan jos aikaa riittäö. Ei uskalla vielä lähtiä kelkalla mettään ennen ku pakkaset lauhtuu, joten siihen asti saa koivut jäädä henkiin.
Onko muuten mitään määriteltävissä olevaa eroa saamelaisjousen ja ugrijousen välillä? Eli onko ugrijousi kattotermi kaikille lyly-koivu-sakarajousille Uralilta Norjaan, vai kattaako se vain tietyt alueet?
Eli nimityksen vakiintumattomuutta vai ihan oikeaa eroa?
Ugrijousi on huono ja epätarkka nimitys, sillä pohjoiseuraasialaisia monipuisia jousia käyttivät lukuisat muutkin kuin ugrilaiset yhteisöt. Kun asetyyppi oli käytössä kaikkialla Tyynenmeren ja Atlantin välisellä suunnattomalla havumetsä- ja tundravyöhykkeellä, on Pohjois-Euraasia ainoa kelvollinen alueellinen määrite. Ja kun aseet tehtiin yleensä neljästä eri osasta ja kolmesta eri puulajista, on kaksipuinen jousi huono nimitys Norjan alueen ulkopuolisille eli useimmille näille jousille. Ei yksipuinen, ei kaksipuinen vaan monipuinen.
Niin, kysehän on myös siitä, että millä tavalla erilaiset jouset halutaan luokitella. Onko perusteena historiallinen konteksti, maantieteellinen jakautuminen vai rakenne, vai jokin yhdistelmä näistä? Ja aina on myös poikkeuksia, jotka eivät sovi tiukkoihin määritelmiin. Tuukan ehdotus on kyllä hyvä, koska se kertoo täsmällisen kattavasti siitä, mistä kyseisen jousityypin kohdalla on kyse.
Käytiin eilen Mathiaksen kanssa Lahdessa hakemassa ylihintaista puutavaraa lankkujousiveistäjän luottoliikkeestä. Vaikka puu on parhaimmillaan ja kauneimmillaan elävänä ja pystyssä, niin kyllä isojen puutaapeleiden keskellä on silti oma tunnelmansa.
1 tykkäys
Oliko mitään uusia löytöjä?
Eipä siinä mitään sitten, olkoon monipuinen pohjois-euraasialainen.
Käytännöneroihin liittyen, en ole ite löytäny muita saamelaisjousen kuvailua kuin yhden matkakertomuksen, jossa mainittiin 3 kyynärän pituus. Muistaakseni se oli vanhalla forumilla käännetty suunnilleen 180cm hujakoille venäjänkyynärän mukaan. Ja sitten toki se kalaliiman käyttö muiden eläinliimojen sijaan.
Tuosta ei vielä paljoa tietysti päättele jousen rakenteeseen liittyvistä perinteistä, saati siitä kuinka jähmeitä tai mukautuvia ihmiset olivat mittojen, jäykkyyden ynnä muun suhteen.
1 tykkäys
No ei, ihan peruskamaa, eli vaahteraa, kirsikkaa ja saarnea. Olivat hinnat taas vähän pompanneet, eikä siellä mitään uutuuksia muutenkaan ollut.
Meillä ilmankosteusprosentti pakkasella 25. Pistin jousipussiin halkaistuja kurkkuviipaleita, vuorokauden olleet ja kosteusprosentti noussut:
2 tykkäystä
Kuivaa on tosiaan. Verstaalla onneksi nyt 55 %, eli juuri sopiva. Kaikki jouset ovatkin siellä säilytyksessä.
Tänään Mathiaksen kanssa sahailtiin eilisiä ostoksia suikaleiksi. Saatamme nähdä jo tiistaina täyden vedon kuvan!
Liimasin eilen pari vaahtera-kirsikkajousta, mutta liimaus näyttää jostain syystä epäonnistuneen molemmissa. Samalla tavalla polkupyörän sisäkumilla olen liimannut varmaan 10 jousta onnistuneesti. Ehkä oli turhan vähän puristusta, en ole varma…
Vielä on vähän kaventamisen varaa. Sauma prantuu kyllä kun kaventaa. En ole varma pitäisikö tämä liimaus purkaa kokonaan ja yrittää uudestaan, vai jatkaa ja luottaa että kestää. Liimana Titebond 3.
On mulla paskempiki sauma titebondilla pitäny, mutta ainahan sitä voi tehä paremmin jos itteä häirittee. Toki jos se liimaus vedossa pettää niin siitä kohtaa jousi sitten poksahtaa, kun kestävyys tippuu kerralla vain murto-osaan muun jousen kestosta.
Outoa. Syy on kyllä se, että puristus on ollut liian vähäinen. Epäilen, että olisiko epäonnistunen johtunut siitä, että liimapinnat olivat “liian hyvät”. Eli sama ilmiö, jos otetaan kaksi lasilevyä, laitetaan viskositeetiltaan liimaa vastaavaa ainetta (tai vaikka vettä) väliin, niin vaatii aika kovan paineen, jotta aineen saa puristettua sieltä välistä pois, levyt jäävät ikään kuin kellumaan päällekkäin. Jos pinta on epätasainen, niin aine pääsee liukumaan helpommin välistä pois. Tai sama ilmiö kuin kartio kärkien liimauksessa – jos sovitus on tiukka, niin liima saattaa pullauttaa kärjen pois paikoiltaan. Tämä päätellen siitä, että sauma on tasaisesti auki. Se on näitä konetyöstettyjen pintojen “ongelmia”…
Ehkä antaisin olla, tai jos häiritsee, niin saunaan ja sauma auki. Itse teen liimaukset kahden 20 milliä paksujen jousen mittaisten palikoiden välissä, käyttäen noin 25–30 kierrepuristinta. Palikat jakavat paineen tasaisemmin ja ottavat vastaan puristimien aiheuttamat vauriot. Tulee niin täydellinen sauma kuin vain voi tulla.
Kiitos, näiden perusteella en lähde liimaamaan uudestaan. Jos ei sitten kuitenkaan kestä, niin on ainakin parempi tietämys rajoista jatkossa. Ensi kerralla sitten pyörän sisäkumit tiukemmalle.
Kirsikka on muuten mukavaa puuta työstää!
Laita enemmän kumia, tuplasti ainakin, eri suuntiin kiertäen.
Kuinka sileäksi pinnat on työstetty, onko vedetty tasohöylällä vai nauhahiomakoneella?
Omien laminaattieni liimapinnat olen hionut karkeuksilla 60 tai 80. Titebond ja sisäkuminauha ovat tällöin toimineet aivan mainiosti.
Ensin tasohöylä, jonka jälkeen vedin vielä siklillä ja nauhahiomakoneella. Erona aikaisempaan vain tasohöylä, jota en ole aikaisemmin käyttänyt. Pienellä nauhahiomakoneella on tullut tarpeeksi hyvä liimasauma. Todennäköisesti oli vain liian vähän puristusta tällä kertaa, liimasin vähän kiireessä.
Sain pahimmat osat saumasta pois ihan vain kaventamalla, onneksi oli hyvin kaventamisvaraa. Nyt taitaa enää olla kosmeettinen haitta. Jousi on nyt 190cm pitkä ja 30mm leveä keskeltä, läpitaipuva. Taidan vielä kaventaa kahvasta muutaman millin, niin istuu paremmin käteen. Vetokuvassa 40#@24". Tavoitteena taas 30" veto, ja paunoja saa jäädä 40# tai vähän alle. Nyt koitin pitää huolen siitä, ettei kahvasta taipuisi liikaa.
4 tykkäystä
Ihan hyvältä tuo näyttää. Nyt vaan lapojen kärkiosia taipumaan enemmän. Oikea lapa taipuu tasaisemmin, vasemmassa on jotain pientä korjattavaa, mielestäni. Ihan kuin siinä olisi ikään kuin aavistuksen ylitaipuva kohta.
Valmiiseen jouseen korkkia kahvaan, tulee mukava. Ja jos tuntuu kahva taipuvan liikaa, niin nyt siihen on helppo lisätä puuta, jolloin on myös varaa kaventaa reilusti.
1 tykkäys