Primitiivijousi.fi

XXXII Pituusammuntakilpailu 2021

Kilpailut ja tapahtumat Primitiivijousikilpailut

TuomoReiniaho Elokuu 29, 2021, 11.24am 1

XXXII Pituusammuntakilpailu 2021 ammuttiin lauantaina 28.8.2021. Osallistujia oli harmillisen vähän, vain neljä. Tulokset olivat kuitenkin ihan kelvolliset, varsinkin kun kilpailussa ammuttiin uusi Suomen ennätys, 434 metriä.

Jere Nyström, 434 metriä (SE)
Tuomo Reiniaho, 310 metriä
Jani Varjola, 223 metriä (taulunuoli)
Mika Toivanen, 192 metriä (taulunuoli)

Ennätysjousen ja -nuolen tiedot ovat myöhemmissä viesteissä.

Tässä vielä kuvia. Pari varoituksen sanaa, ennen kuin katsot kuvia:

Kuvat ovat kovin Jere-painotteisia.
Kuvat voivat järkyttää herkempien mieltä.
Kuvissa näkyy epäsiveellistä materiaalia (lupa julkaisuun kuvan kohteelta on saatu) ja verta.

Tuossa yhdessä kuvassa näkyy kuusi minun nuolta aika lailla yhdessä nipussa. Pari kerkisin ottaa pois, ennen kuin hoksasin, että voisi ottaa kuvan. Tuossa ollaan aika tarkasti 300 metrin viivalla.

Nykyään pituuskisat ovat sitä, että kävellään 300 metrin rajalle ja aletaan etsiä nuolia…!

6 tykkäystä

hoja Elokuu 29, 2021, 12.12pm 2

434 metriä on yllättävän pitkä matka juosta paljain jaloin. Vinkkinä kaikille: silloin kannattaa riisua vaatteet ja minimoida ylimääräiset massa/kitkavastukset.

Mutta joo. Oli mieleenpainuva kisa! Nuolirikkoja ei tainnut tulla kuin Tuomolle. Ekalla kierroksella Jerellä oli vetokäden olkapäässä jotain häikkää mutta hyvinhän se kesti loppuun asti. Semmonen virhe muuten tehtiin että ensimmäisen kierroksen aikana laserin tähtäyspisteenä ollutta styroksilevyä pidettiin ihan ammuntaviivan vasemmassa laidassa, toka ja kolmas kierros levy vietiin siihen mistä ammuttiinkin. Ekan kierroksen aikana mitatut tulokset saattoivat olla metrin lyhyempiä. Se oli mun moka, sori siitä!

3 tykkäystä

JNystrom Elokuu 29, 2021, 7.26pm 3

Näin pääsi käymään! Ja yllätys seurasi kun äsken punnitsin jousta, kyllä vaan, 65# @ 27" vedolla oli. Tämähän tekee tuosta tuloksesta entistä kovemman, kun Ivar Malden maailmanennätys alle 70# sarjassa on 452,9m!! Eli ei ole suomipoika paljoa enää perässä.
Tuosta kun pääsee tekniikkavirheet poistamaan, niin eikö pitäisi 450m mennä että heilahtaa?
Rajoittamattoman ennätys on sitten 530m, jonka Ivar omien sanojensa mukaan teki 80# @27" jousella.

Nyt ampumani ennätysjousi on massiivisempi kuin Ivarin tekeleet, 327g ja 107cm pitkä. Varmasti heittämällä 50g painavampi kuin Ivarin pituusjouset. Muoto on lähempänä pyöreää refleksiä, ei selkeää kasan kulmaa. Paksuilla sarvilla.
En usko että paksuista sarvista ja painosta on sinänsä hyötyä, enemmänkin että nuoli lenti hyvin niistä huolimatta.

Pituusammuntakisassa oli väki jo vähän harventunut, mutta kiva oli ampua kun katsojia tuli paikalle. Olkoonkin, että olivat kenties tulleet katsomaan enemmänkin Heikin viuhahdusta.

Ensimmäisellä kierroksella ammuin 415m, toisella kierroksella 430m ja kolmannella kierroksella 434m. Joka kerran parhaiten suoritti 174 graininen 24" nuoli. Vahva takapaino, painopiste 3,5-4cm takana. Sulitus 29x8mm. Paksuimmillaan 6,7mm paksu, sulituksen edestä 5,4mm paksu. Nokin päältä 6,3mm ja kärjestä juuri ennen luotimaista hirvenluukärkeä 3,8mm paksu.
Sulitus oli hieman karkeahko 0,5mm paksu pergamentti. Olihan käynyt niin hassusti että taas välineistöä tuunattiin aamulla nuotion ääressä. Mutta pikaliimasulitukset piti ja nuoli lenti, joka oli pääasia.
Eikun sitten tämmöisiä nuolia 10 lisää ja treeniä paljon talvella. Kyllä american roundissa taas ammutaan ennätystä!

Kerran sain jänteellä lyötyä jousikäden käsivarresta nahat pois ja mikä kummallisinta, pari kertaa vetokäden muljahtamaan niin että olisi voinut lähteä sijoiltaan/murtua jotain?! Tämä tuntui kummalliselta ja viimeistään huutaa sitä että nyt palataan tekniikkatreeniin 50 paunasella, siperillä ja sisäradan katonreunaan laitetulla vaahtomuovipakalla.
Onneksi muljahduksien jälkeen sain paketin kasaan ja viimeiset metrit tiristettyä irti kaikesta huolimatta.

Kiitti mittamiehille ja Heikille esityksestä, kyllä kelpaa ampua turun pelloilla!

3 tykkäystä

TuomoReiniaho Elokuu 30, 2021, 4.38am 4

Vielä yksi kuva löytyi. Ennätysnuoli kuvattu ammuntasuuntaan, ammuttiin Linnavuoren juurelta, tai oikeastaan noin 40 metriä siitä eteenpäin. Mutta on se pitkä matka, lähes puoli kilometriä vuorelle.

Edit: Huomasinpa muuten, että nuolen asentoa kannattaa katsoa. Tästä on ollut tarinaa pituusammuntafoorumilla ( PA ), että nuolen asento maassa kertoo paljon nuolen lennosta. Jos nuoli on lähes pystyssä, niin lento on hidastunut nopeasti lennon loppuvaiheessa ja nuoli on ikään kuin pudonnut kärki edellä maahan. Tämä nuoli on tullut nätisti “loivassa” kulmassa maahan (näkyy vielä paremmin ketjun ensimmäisessä kuvassa), mikä viittaa siihen, että nuoli on lentänyt tavallaan hyvin, koko lennon ajan. Esimerkiksi omat nuoleni olivat selvästi pystymmässä. Ja varsinkin taulunuolet törröttävät ihan pystyssä. Hyvä nuoli siis!

4 tykkäystä

Heikki Elokuu 30, 2021, 5.52am 5

Onnea Jere mestaruudesta ja ennätyksestä! Uurastus sai komean palkinnon.

Ja kylläpä nyt oli hieno paikka pituusammunnalle. Tämmöinen sen pitää olla, jotta verstaassa vietetyt tunnit saavat kruunauksensa kunnon kentällä!

(Minulta jäi kisa väliin, koska olin jo kauan sitten sopinut viikonlopulle muuta menoa)

1 tykkäys

Heikki Elokuu 30, 2021, 5.56am 6

Eikös tuota pidä tulkita niin, että loivassa kulmassa maahan tullut nuoli on ammuttu liian matalalla korolla? Näin ollen nuolella on ollut vielä kovastikin liikettä eteenpäin, mutta kun se ei koskaan päässyt kyllin korkealle, niin maankamara tuli vastaan kesken hyvässä vauhdissa olleen etenemisen. Tälle laukaukselle pari astetta lisää korotusta, niin nuoli olisi ollut 20 m kauempana…

TuomoReiniaho Elokuu 30, 2021, 6.19am 7

Tuo nuoli on karkeasti noin 45–50 asteen kulmassa, eli ilmeisesti aika hyvä. Jyrkempi laukaisukulma, niin tulee jyrkemmässä kulmassa maahan. Ja toisinpäin. Jos tuo olisikin ollut luokkaa 30 asteen kulmassa, niin sitten päätelmäsi on oikea. Lisäksi, ilmeisesti tuo kulma liittyy myös nuolen lennon lopun oletettuun ja toivottuu liitovaiheeseen. Ongelma on oikeastaa se, ettei tarkkaan tiedetä, miten nuoli lentää lakipisteen jälkeen. Kuvaaminen on mahdotonta ja mallintaminen myös jokseenkin mahdotonta, koska kaikkia muuttujia ei tunneta. Yksi ihmiskunnan suurista mysteereistä…! Hmm, mutta jos nuolen kärkeen ja nokkiin kiinnittäisi hyvin pienet inertiasensorit (lieneeköhän olemassa?), niin siitähän saisi lähes kaiken tarpeellisen datan!

JNystrom Elokuu 30, 2021, 6.54am 8

Kiitti. Tämä Liedon kisa on yleensä varma nakki pituuspeltojen kannalta, kun pellot on puitu. On suorastaan peltoja mistä valita.

Mullahan oli monet laukaukset liian matalassa kulmassa, en vain yksinkertaisesti osannut taivuttaa ja vetää hyvällä kontrollilla niin yläviistoon. Pitäsköhän venytellä ja vähän harjotella…

Havaintoja 434m ja 422m (2020) nuolista: tämä viimeisin pitkälle lentänyt 174 graininen on paljon takapainoisempi kuin edellinen nuoli. Myös vähän jäykempi ja paksumpi. Vahvempi barrelointi.
422m ennätyksen nuoli oli vain 2cm takapainoinen, kun lauantaina ampumani oli 3,5-4cm takapainoinen. Joten varmaan joku poikkeuksellinen liitoefekti saavutettiin nyt!
Nuolissa alkaa tuntua että nuolivarren paksuus ja sulkien paksuus ovat kokoajan mitättömämpiä asioita. Siis ainakaan äärimmäisten mittojen jahtaaminen. Jäykät, suorat pergamentit - toimii. Hyvin barreloitu takapainoinen nuoli - toimii. Esim. nyt suorastaan naurettavan röpelöiset raakanahat lihapuoleltaan, mutta silti lentivät. Ivar on myös ampunut 8mm mäntynuolella yli 400m.
Toki näihin asioihin pitää myös kiinnittää huomiota, mutta pääpaino pitäisi olla ihan jossain muualla, eli oikeassa barrelimuodossa (takapaino, ohut kärki) ja sopivassa jäykkyydessä. Myös nyt nuoli oli oikeasti suora.

Ivar muuten sanoi että 452m alle 70# ennätys oli tehty kiinteällä ylivetohyllyllä ja nahkalenkillä. Sehän ennätys menisi jo nyt rikki tuolla jousella ja nuolella!

434m nuoli

JMenna Elokuu 31, 2021, 11.22am 9

Onnea Jerelle tuloksesta joka on jousentekijän, nuolen tekijän ja ammuntatekniikan komea summa. Jere mulle jälkipuheluissa sanoikin että siper ei ollu optimaalisessa asennossa ja kuvien mukaan se ei todellakaan ole.

Luokittelen Jeren maamme sarvijousipioneeriksi vaikka muutamia sarvijousia Suomen niemellä on tehty ennen Jereäkin. Nyttemmin Jere on tehnyt niitä varmasti enemmän kuin muut yhteensä. Jatkuva uteliaisuus, tiedonhankinta, materiaalien kokeilu ja niistä onkeen ottaminen kera monien sarvijousityyppien on antanut palkinnoksi kovan luokan pituustuloksia tietotaidon lisäksi. Loppukesän kosteuksissa ammuttu SE on kamaa jolla kehtaa lähteä EM ja MM kisoihin tulostavoittein eikä pelkästään osallistumaan.

Jotenkin Jeren auraamisinnon hienoutta umpihangessa lisää se että kaveri puskee vailla kunnon kilpailuvastusta sarvijousineen tässä maassa. Eli kukaan ei nokita samalla tasolla. Me muut ollaan tällä haavaa perässä hiihtäjiä.

7 tykkäystä

JNystrom Elokuu 31, 2021, 5.48pm 10

Aijai mitä kehua. Kiitos! Ei tämmöstä suomalainen paljoa kestä…
Jospa perässä hiihtäjätkin saapuu lopulta maaliin? @KristianR oli esimerkiksi niin nätti rekurvijousi, että nopeastihan nämä uudet haasteet hanskataan kun on intoa. Seuraavaksi vaan pari liimapintaa niin sarvikomposiitti on valmis!

Sitten kun Utahiin tai conquest cuppiin tulee lähtö, niin lähteehän sinne joku messiin myös?

TuomoReiniaho Syyskuu 1, 2021, 5.09am 11

Eikös tuo Conquest Cup ole kutsukilpailu? Ja tämän vuoden tuloksista en löytänyt mitään perinteisiin liittyvää. Jotta Utahiin asti olisi järkeä lähteä, niin 400 metriä pitäisi olla ihan arkipäivää, vähintään 80-paunainen jousi kevyt vetää ja siperin hallinta sujuu vaikka silmät kiinni. Ja lisäksi hyllystä olisi hyvä löytyä vähintään 2–3 eri luokan kilpailukykyistä jousta. Niin ja pellavajänteisiin pitäisi panostaa paljon.

JNystrom Syyskuu 1, 2021, 5.15am 12

Conquest cuppiin oli lähtenyt aikaisemmin myös brittejä mukaan lonkkareilla, en usko että siihen kummoinen karsinta tehdään. Phil Keary ainakin oli siellä.
Utahiin voi lähteä ampumaan vaikka puujousella myös. Toki ymmärrän, onhan sinne matkaa. Minä tietysti osallistuisin ainakin 70# ja rajoittamattomaan.

1 tykkäys

KristianR Syyskuu 2, 2021, 6.54am 13

Viikonloppuna kun pääsin näkemään noita sarvijännejousia, niin ei voi kuin ihmetellä että miten pystyy tekemään noin laadukasta jälkeä tuollaisella tuotantomäärällä. Oon kyllä seurannut noita kaikkia rakennusketjuja, silti kysymyksiä olis vaikka kuinka että miten noita rakennetaan. Ehkä joku yleinen sarvijousen rakennusketju ois hyvä missä käydään vaihe vaiheelta alusta loppuun toi rakennusprosessi työvaihe kerrallaan ja selitetään rautalangasta vääntäen mitä tehdään missäkin vaiheessa. Ihan termeistä lähtien, core, kasan, siyah jne. Työkalut mitä tarvitsee, siitä köysityökalusta jolla sarvet ja puu liimataan yhteen, mistä sillä se kiristäminen alkaa ja miten. Mitä liimoja käytetään eri osien liimauksessa, mitkä kaupalliset liimat sopii mihinkin jne. Ja sitten erottelu, että miten minkäkin alueen jouset eroavat toisistaan. Linkit eri alueen jousiin, mittoihin. Linkit hyviin sarvia kauppaaviin yrityksiin, liimoihin jne. Tässä voisi muutkin sarvijousen tekijät auttaa. Tietysti YouTube ja netti ylipäätään on täynnä tietoa mutta suomenkieleksi tehty sarvijousen rakennusprosessi jota sitten voisi aina päivittää kun tulee uusia työtapoja/oivalluksia nii se se vasta olisi hienoa! Toki nää nykyisetkin ketjut on jo täynnä tietoa ja osaan näistä mietteistä löytyy vastauksetkin mutta aika usein se tieto pitää kaivaa kun välissä on kommenttia. Jos vaikka sellainen pitkä rakennustarina jossa kommentointi olisi vasta sen koko tarinan jälkeen niin olisi selkeämpää löytää haluamansa tieto. Tietysti täähän veisi aikaa ja ymmärrän jos jonkun mielestä tän saman tiedon saa netistä muualtakin “että kaiva sieltä”. Mun tekemiset rajoittuu vielä puujousiin ja jos vuoden sisään saisin tehtyä Ugrin tai ton Novgorodin jousen tapaisen niin oisin jo siihenkin tyytyväinen. Sarvijousia sit ehkä joskus

3 tykkäystä

JMenna Syyskuu 4, 2021, 11.36am 14

Kyllä löytyy Jeren ketjuista kaikki vaihe vaiheelta. Ehkä luen niitä liiankin tutuksi käynein termein ja silmin, eli moni perusasia on saattanut jäädä niissä mainitsematta.

Sarvijousen teko on monivaiheinen juttu ja siitä kirjoittaminen myös pitkällinen homma.
(vaatii kirjan verran perusteita)
Jos kuvassa on vaikka runkopuun uritukset ja kuvatekstinä: Rungon uritukset…
Niin ei siitä vielä voi tietää miten niitä tehdään. Ja miten niitä tehdään suoraan. Ja miten niitä tehdään oikean syvyisiksi jne…

Mulla on aika vaihe vaiheelta kirjoitettu ketju vanhalla foorumilla mun Ottoman II jousesta.

Katson löydänkö linkkiä…

JMenna Syyskuu 4, 2021, 11.51am 15

https://primitiivijousi.fi/vanha_keskustelu/viewtopic.php?t=3686&start=0

Löytyi. Tuossa 2014-2015 tekemäni Ottomaani II.

sivulla näkyy kuvatki jostain syystä 2. ja 3. kuvat eivät näy. Ilman kuvien ja tekstin yhteyttä menee aika vaikeaksi hahmottaa jousen tekemistä.
Korjaus… kaikki kuvat näkyy.

Ko. jousen kasanit ovat ylipitkät, siksi siitä tuli mitä tuli ja se aiheutti paljon vaivaa sivuvenkoiluineen. Olen jopa pilkkonut jousen kasanit lyhemmiksi tänä vuonna, mutta se kuten muutkin jousiprojektit laahaa hisukseen.
Yhden nykylimoin liimatun sarvijousen tein kurssiesimerkkikappaleeksi viime talven/kevään aikana.

KristianR Syyskuu 6, 2021, 7.31am 16

Ymmärrän että pitkän aikaa jousia tehneet ei aina jaksa kirjoittaa kaikista yksityiskohdista mitä milloinkin tehdään.

Tämän kaivoin tuolta yhdestä ketjusta joka tuli itselle yllätyksenä. Aloittelija ei millään voisi tietää että miten runkopuun lustot on sarvijousessa. Eli ymmärsinkö oikein että se mikä on puujousessa selkä onkin sarvijousessa vatsa?
Hienoa että tekijät jakaa kuitenkin suurimmaksi osaksi täällä tietoa ja vastailee välillä tyhmiinkin kysymyksiin
Ja Jerellä on kyllä hyvin selitetty noi tekemiset, silti välillä jää vaan jotain itselle mysteeriksi. Sarvijännejousen teko for dummies vois olla osuva otsikko jos sellasen edellä mainitun rakennusketjun pistää pystyyn. Tietysti tekemällä sitä vaan oppii, mutta kun on mahdollisimman paljon yksityiskohtaisesti selitetty jousen rakentamista niin tulee vähemmän epäonnistumisia. Ja oon käsittänyt että sarvijousen kanssa sitä tulee jokatapauksessa ainakin aluksi

JNystrom Syyskuu 6, 2021, 8.00am 17

Siis mullahan aikuisten oikeesti on todella yksityiskohtasia selityksiä aiheesta. Kun itse aloitin niin ei ollut mitään. Ja silti pääpiirteet sai luettua siitä Adam Karpowiczin kirjasta.
Mun mielestä ongelma ei ole tiedon saanti vaan halu ettiä sitä. Ei niinkun pahalla, mutta jos jotain haluaa tehdä, siihen kyllä löytää neuvot.
Jos esim. minä nyt aloittaisin tekemään sarvijousia HYPPISIN RIEMUSTA kun joku olisi näin paljon takonut omalla äidinkielellä juttua nettiin. Lukisin jokaisen ketjun missä sarvijousia sivutaan vähintään 5 kertaa.

Olen lukenu tämän Adamin kirjan vähintään 6 kertaa ja lukemattomasti useammin palannut lukemaan yksittäisiä kohtia.
http://www.ottoman-turkish-bows.com/

Jos jotain tämmöiselle keskustelupalstalle jakaa, ei kannata odottaa että kaikki intoa puhkuen lähtee messiin rakentelemaan. Mutta myönnän, vähän kyynistyy kun tajuaa miten vähän käyttöä sille minunkin valuttamalle kokemukselle täällä on… Helposti tuhat viestiä pelkkää sarvijousta täällä multa.
Omat harrasteet on omat ja jokaisella veteraanilla rupeaa postaustahti hiipumaan, jokaista detailia ei enää jaksa auki näpyttää.

Lyhyesti: “sarvijouset for dummies” voisi olla kiva mutta tuskin siitä vaivan verran iloa olisi.

2 tykkäystä

TuomoReiniaho Syyskuu 6, 2021, 8.15am 18

Ei. Periaate on sama kuin vaikkapa yksipuisen jousen vastakäyriä kärkiä taivutettaessa – vetopuolen pitää olla kunnossa, jotta se ei ratkea. Valmiissa jousessa puuytimeen kohdistuu vetoa jousen selkäpuolella, vaikka puu onkin jänteiden alla “suojassa”, joten senkin puolen pitää olla kunnossa. Eli lyhyesti, puu on komposiitissa samalla tavalla kuin yksipuisessa ja paras materiaali on sellainen, jossa lustonkulku on mahdollisimman suora ja yhtenäinen, kuten missä tahansa puujousessa. Komposiitissa taivutukset ovat vaan ehkä jyrkempiä, joten puun pitää olla priimaa, jotta ei ratkea. Toki höyrytys auttaa, kuten myös oikeanlainen muotti.

Parasta on tosiaan lukea jo kirjoitettua asiaa – mistä suuri kiitos Jerelle! Mutta se ei riitä, vaikka olisi kuinka tarkat ja täydelliset ohjeet, koska asia pitää myös ymmärtää. Ja tässä ei ole mitään henkilökohtaista, vaan kyse on vain siitä, että ymmärrys muodostuu vasta tekemisen myötä. Ohjeet eivät koskaan voi olla täydelliset, vaan osaaminen syntyy vain tekemällä ja oppimalla siitä. Ohjeilla pääsee alkuun ja ne helpottavat ymmärrystä ja oppimista. Jos kärjistetään vähän, niin viulun tekemiseen löytyy valtavasti ohjeita mutta vasta kokemuksen myötä tekijä saa viulun soimaan hyvin. Sama koskee jousen veistämistä ja rakentamista. Kyse on myös siitä, että kaikkea ei tarvitse tietää, vaan pitää ymmärtää tietyt periaatteet ja lainalaisuudet.

Ja tässä erottuvat niin sanotusti jyvät akanoista – ne, ketkä oikeasti haluavat tehdä ja oppia, joilla on intohimo vaikka jousenrakentamista kohtaan, tekevät komposiittijousen vaikka olohuoneen lattialla ilman mitään aiempaa tietotaitoa. Jos jotain ei osaa, niin sitten kokeillaan ja opetellaan, tämän suhteen Jere on kyllä ollut esimerkillinen!

Edit: Lisätään nyt vielä sen verran, että toki kannattaa aina kysyä, jos joku asia jää vaivaamaan tai hämäräksi. Kyllä vastaus aina löytyy!

1 tykkäys

KristianR Syyskuu 6, 2021, 8.49am 19

Loistavaa että jaksat kirjoittaa! Kyllä tää tietomäärä myös madaltaa sitä kynnystä aloittaa rakentaminen, mutta siltikään se ei tosiaan tarkoita että kaikki jaksaa aloittaa. Mun mielestä se että kuitenkin jaetaan tietoa näin paljon on hyödyllistä vaikkei kukaan heti alkaisikaan tekemään sarvijännejousia. Vuosien päästä joku voi alkaa ja tää foorumilla oleva tieto on varmasti korvaamatonta silloinkin. Jatka siis samaan malliin💪

1 tykkäys

KristianR Syyskuu 6, 2021, 9.18am 20

Hyvä että tuli selvennys

Pelkkää asiaa! Tämän foorumin ohjeilla mä oon itsekin aloittanut puujousen veistoa, siltikin lähes kaikki virheet tullut tehtyä. Liian taipuva jousi keskeltä, liian taipuvat kärjet, paahdon epäonnistumisia, lavat ohenee epätasaisesti ja itseaiheutettuja murtumia puuhun ja välillä kirves vähän haukannu liikaa puuta. Ohjeet on siis olleet hyvät mutta vika ollut tekijässä. Yksityiskohtaisilla ohjeilla on kuitenkin mahdollista tehdä niitä virheitä vähemmän.

Samaa mieltä ja hienoa että on noin paljon oppimishalukkuutta. Moni ei pysty samaan vaikka puujousia tulee itsekin tehtyä olohuoneen lattialla. Jos nyt ensin oppisi rakentamaan niitäkin

1 tykkäys