Tuomo: Arvioin, että noin kymmenkuntatuntia tähän mennessä on mennyt aikaa.
- Laskeskelin että n.40 tuntia mennee sarvijouseen aktiivisia työtunteja. Itseltäni ainakin ja kurssilla tekeillä olevat sarvijouset osuvat tähän aikahaarukkaan, joskin he vain karhensivat sarven ja runkopuun pinnat. n.40 tuntia on siis määrä jolloin tekijä tietää koko ajan mitä tehdä. Mitä siihen nyt sitten lasketaan? materiaalien hankinta-ajat jne? Liimojen kuivumisajat tekevät projektista sen pitkän keston. Kuukausi rungon ja sarven liimasauman kuivumista (Karpowicz). Jänteiden liimaus kolmessa-neljässä erässä vie liki kolme viikkoa ja sitten lopullinen kuivaus puoli vuotta tai miten nyt haluaa. Pisimmät kuivausajat pituusjousille olen lukenut puoleksitoista vuotta.
Jere: Voisi siis olla ihan hyvä että tämmöisissä alle 100 paunaisissa ohentais sarven suorilta 5mm paksuuteen, vaikka perstuntumalta joutuukin tässä vaiheessa tekemään. Lavoista tulee stabiilimmat.
Mitä enemmän sarvea, sitä paremmin pysyy refleksi mutta löllyrä tulee.
-
Näinhän se juuri on ja kummastelen miksi Tuomon sarvet liimattu noin paksuina! Sarvissa oleva sisäinen jännite jää jouseen/sarveen muistiin ja jos puuta poistetaan paljon, alkaa sarvi viedä puuta mennen tullen. 5mm sarven paksuutta on jo käypä määrä liimaukseen. Jousen pituudesta riippuen jo n. 3 mm paksuinen sarvi sal alueella antaa n. 60lbs jousen (Karpowicz). Itse tehnyt tokassa (ja nyt kolmannessa) sarvijousessa niin että sarviliuskat ovat 5 cm välein kymmenesosamillilleen identtiset paksuuksiltaan ennen liimausta. Näitä mittoja vasten myös runkopuun mitat tulevat identtisiksi kuin itsestään - tehdään vain peilikuvat paksuuksiltaan. Sarvet ovat jo identtiset ja runkopuusta tulee tietysti tällöin samaten. Tähän kun lisätään täsmällisesti punnitut jänteet ja liimausjärjestys kumpaankiin lapaan, säästyy paljolta tilleröintivaiheessa.
-
Adamin mukaan sarven ja runkopuun suhteesta: Mitä paksumpi on puun suhde sarveen, sitä stabiilimpi jousi ja toisin päin: Mitä paksumpi sarven paksuus suhteessa puuhun, sitä joustavampi/letkumpi tulee jousesta.
Visa: jousikomposiitin teko siis tässä järjestyksessä: 1) sarvet+core liimaus 2) esitilleröinti 3) jänteet?
- Tottakai, mitenkäs muuten. Esitilleröinti on vain parin sentin taivuttelua polvea vasten. Voimakkaammat taivuttelut repivät jousen selästä, selkähän ei runkopuussa ole yhdellä lustolla kun runkopuu on toisin päin kuin puujousissa. Sanoisin että esitilleröinti ei ole varsinainen “työvaihe”. Jos sarven ja runkopuun paksuudet ovat tehdyt identtisiksi, kuten yllä kerroin, jousi on “esitillerissä” kutakuinkin varmasti. Toki hienosäätö on paikallaan ennen jänteiden liimausta.
Tuomo: Mitäs seuraavaksi? Ohentaminen lopulliseen paksuuteen?
- Jep, tai tosi liki. Jättäisin n.0,3mm tilleröintivaraa sarveen.
Tuomo: Kuinka paljon jänteiden paksuudelle pitäisi varata, jos seurataan taulukon mittoja?
- Jänteiden paksuudet vaihtelevat jousityypistä riippuen ja joka kohta jousessa on jänteiltään eri paksuinen. Sal osissa jänteet kuivina 2-3mm on käypä määrä. Jopa yli 4 mm jännekakkuja/keskiharjanteita olen lukenut olevan/nähnyt poikkileikkauksissa.
Tuomo: Varmaan sarveakin kannattaa ohentaa, ettei jää liian paksuksi suhteessa puuhun. Katkaisu lopulliseen pituuteen?
- Identtisiksi, kuten jo maalailin tuolla… Helpompi taivutella vastakäyryydelle ylimittaisena.
Tuomo: Entä mihin muotoon selkäpuoli ja vatsapuoli kannattaa työstää?
- Miltei lopulliseen muotoon. Kun muoto/mitat alkaa olla kohdillaan pitäisi paljain käsin koskettelua puuhun välttää. Asetonilla lopuksi putsaten on yksi konsti, mutta itse olen poistanut viimeisen 0,1mm puuta juuri ennen jänteiden liimausta ja sitten vielä karhennus. Adamin mukaan lopullisten mittojon löydyttyä on viikko aikaa jänteiden liimauksen. Muutoin jousi alkaa kerätä likaa ja paskoo pintaansa.
Tuomo: Mitä tässä vaiheessa EI kannata tehdä?
- En kiirehtisi. En taivuttelisi. Analysoisin tehtyä.
Tuomo: Tavoitteena voisi olla 70–80 paunaa 27 tuuman vedolla.
- Tätä vasten olisin tehnyt n. 4mm paksuiset sarvet ja liimannut sellaisina. Riippuen jousen pituudesta tietysti.