Kyllä menee ja menee vieläkin pienemmiksi klapeiksi.
Niin vaan menee roskapuut sekä jalopuut. Ei armoa.
Tässä +100 vuotias marjakuusen oksia päreinä. Seassa myös jalavaa sekä amerikantaikapähkinää…
Oli kaikki ihan pystytssä vielä kaksi päivää ennen tätä surunäytelmää kun päätin, että nyt seuraavalla kerralla otan talteen kaikk iminkä irtisaa vaan siinä ne nyt oli aamulla kun kun aloitin työt…
Siinä oli sitten kiva puikuillla sivusilmällä kun raivaus porukka pisti vielä loputkin puista pienemmiksi samalla kun itse joutui olemaan seuraavat 8h oman työpisteen äärellä ja kuunnella kuinka puut raksuu poikki.
Nuo kuvan pulikat on vain oksia jotka siitä kasaan jäi kun lavaauto vei loput… Vuosi on 2017.
Julmettu mikä tykki. Iha hyvä ammuttva, ei potki. Ammuin jollain 29" vedolla. Nyt oli vaan ollu liian kosteessa eilisen ja yön (60%RH) ja otti sentin kahvan vierestä myötistä. Pistin paahtimen vielä kerran soimaan. saatiinpaham väriä myös keskelle niin ei näytä niin hassulta. mittari näytti 94# 29" vedolla tuon myötiksen kanssa. Mutta ihan riittävän jäykkä kapine vaikkei ihan satasessa ollakkaan. Tavoite oli 30" vedolle ne 100+ paunat. Mutta sopiva välivaihe jäykempiin!
Valmis. ei ihan lavat täsmää mutta olkoon…95#@30".
Pieni myötis edelleen. Harjotellaan tällä sen aikaa kun saadaan jäykempi aikaiseksi! Laittelin mehiläisvahalla nätiksi. Loppu paino 770g ja kahvasta 36mm*28mm ja kärjet 12-13mm. Pituus ntn 198cm
Perhana kun vähän vaan venytin tuossa edessä niin napsahti ihan äänen kanssa nimettömästä joku ja nyt ei kärsi venytellä ollenkaan…
Kiitos Juha, vielä kun pääsis sinne 100 paremmalle puolle niin alkais olemaan. Täytyy tämäkin jousi photoshootata vielä. Tuli ihan kivan nököinen keppi kun käsitteli mehiläisvahalla. Jänne puuttuu nyt kun edellinen meni eteenpäin… ja sormen jänne naukuu vieläkin. Onneks paranemaan päin että pääsee kohta treenaamaan
30". Ammuin ehkä 30 laakia tässä tänään ja huomasin että aika paljon pientä murtumaa vatsassa. Pieniä vain mutta silti. Settiä on tasaisesti sen 20mm. Hyvä treeni jousi jos vain kasassa pystyy ja on miellyttävä ampua kun ei lyö käsille.
Ei ole tavallisia. Mulla on kahdessa huonosti tilleröidyssä jousessa murtumia niissä paikoissa mitkä on ylirasitettuja. Edes pituusjouset ei ole ottaneet murtumia.
Ei ole, päinvastoin paahto vahvistaa. Jalavan vetolujuus on niin kovaa luokkaa että selkä kannattaisi tehdä kruunulle ja tehdä vatsasta tasainen.
En tiedä tyydyttääkö nämä vastaukset, mutta saatte ilmasiks ny.
Selkäpuolta “kavennetaan”, eli tehdään pyöreäksi. Pienen halkaisijan staavista tämmöinen selkä tulee suoraan.
Varsin yleinen kun selkäpuolella on joku todella vetoluja puu (bambu, tonkin) ja vatsana kevyempi. Olen myös tuollalailla profiloituja bambu-osage jousia nähnyt.
Tuon huomaa aika nopeasti käytännössä kun kokee muutaman ääripään.
Mulla oli kaksi vuorijalavalonkkaria, molemmat 120# karkeasti ( v.2018?).
a) piti refleksin hiton hyvin, mutta kosahti selästä (okei, oli oksankohtia)
b) säilyi ehjänä mutta otti settiä useamman sentin.
Arvaat varmaan kummassa vatsa oli vahva, kummassa selkä oli vahva?
Oikeastaan kummankin kannattaisi olla varsin tasainen, jos ollaan tilanteessa jossa jommallakummalla puolella on “ylimääräistä” lujuutta elikkä painoa niin sitä voisi kaventaa, ei pyöristää. Pitkäjousessahan noin yleisesti keskiosalla on symmetrinen taivutus+puristus elikkä puristusrasitus on yhteensä suurempi. Puun lujuuksista sitten rippuu miten tämä vaikuttaa muotoiluun.
saatiinpaham väriä myös keskelle niin ei näytä niin hassulta. mittari näytti 94# 29" vedolla tuon myötiksen kanssa. Mutta ihan riittävän jäykkä kapine vaikkei ihan satasessa ollakkaan. Tavoite oli 30" vedolle ne 100+ paunat. Mutta sopiva välivaihe jäykempiin! 
