Tosiaan tosaa se viritys naru. Hirtto silmukka toisessa päässä pitää samalla jänteen urassaan ja toinen on lenkki joka liukuu tarvittavan pitkälle ja sitten leveällä haara asennolla kiristys ja avot. Ei tarvinnut tupla uria
Nyt mennään tän näkösenä eteenpäin… to be continued
Punane näyttää vielä täysin suoralta. Vihree taipuu jo mutta saisi taipua enemmän ennen kuin vedät pidemmälle.
Kyllä tuosta hyvä tulee! 
Elegantit muodot. Vaaleet nokit sopii.
Tuo punainen kohta näyttäisi ainakin pikkasen refleksiseltä. Hämääkö vähän?
Joo👍 toi kahva alue on alunperin ollu inan myötiksel ja just tuo punasen loppu ja siitä ulospäin on pienellä reflexillä. Oikeessa lavassa taas oli isompi reflexi keskivaiheilla ja sitä höyrytin pois ja nyt se jumppaantu lähes kokonaan pois ja sitä keskivaihetta kevennellessä tuo kahvan alue alkoi olemaan liian jäykkä. Eli takas alkuun ja paunojen tiputteluun. Kahva nyt ~31mm paksu ja leveyttä se vähän päälle 40.
Käteen ihan kyrväkkään tuntunen jousi !
Tässä lähtökohta. On toisinpäin kun uudemmissa kuvissa.
Vähän on kierrettä toisessa lavassa ja se hieman “pyörii” kun jousta vetää. En tiiä onko siitä pidemmällä vedolla sitten ongelmia. Se vaan tekee jousen selän matkalla pientä kaarta ja kärjestä sekä kahvalta on suorassa. Sitä on vähän paha alkaa oikomaan.
Minäkin teen vain lattiatilleröintiä kunnes jousen saa väännetty jänteelle. Jossain vaiheessa koin pitkän jänteen täysin tarpeettomaksi. Pitkä jänne myös näyttää lapojen kärjet paljon jäykemmiksi kuin mitä ne oikeasti ovat.
Tärkeintä on mielestäni se ettei tapuvien lapojen paksuus kahvasta kärkiin päin mennessä missään kohdassa kasva.
Aivan, enpä ole hoksannut.
Mä olen nyt alkanu lähestymää alussa sillä että kärjet on reilusti paksummat ja tekee ne ihan sit viimesenä. Sain sillä vähän kontrolloitua paunojen tippumista 
Periaatteessa järkevin olisi laittaa pyöreä tilleri lonkkariin. Siitä sitten muuttamaan elliptiseksi mikäli settiä ei tule. Näin ei ainakaan vireeseen laittaessa tulisi että hupsis. Jäykissä 100+ lonkkareissa tuppaa rasitusta kasaantumaan.
60 paunainen lonkkari on 30mm leveä, miksi ei 120 paunainen ole 60mm? 
Siitä voi verrata missä pyöritään rasituksilta…
Tämäkkä ja seksikkään oloinen peli tulossa!
Ethän missään vaiheessa vedä yli tavoitepaunojen? Rasittuu selkä vain turhaan ja virunee myös enemmän.
Niin no… tavoite nyt on että ei mennä alle sadan. Toki ei tässä mitään yli 150 tarkotus ole tehdä. Täytyy nyt seurailla minne se mittari asettuu jahka saa parempaa taipumaa. Mutta ei haittaa vaikka paunoja jää yli sadan. Kunhan ei ali nyt!
Tein pari nuolta valmiiks +100 paunasia. Hieman eriä että saa valita sopivaa ja tehdä sitten settiä… keksin hyvän tavan astuttaa tälläinen rata kärki nuoli aihioon. Puukolla kärki suunnilleen oikean malliseksi kartioksi siten että tyvi on hieman liian paksu ja kärki hieman liian ohut/sopiva. Sitten porakoneeseen varsi pyörimään, pihdeillä kärjestä kiinni (koska kuumenee) ja painaa pienellä voimalla kartioon. Se sorvuuttaa itsensä siihen kunnes stoppaa kärkeen ja tulee muuten täysin suoraan !!
Täysin samaa mieltä. Normaalijäykkyisten jousten kanssa pitkällä jänteellä tusaaminen on ihan tarpeetonta ja lievästi haitallista rokokoota. Suipistus kohilleen, lattiatillerissä pikainen tsekkaus ja jänteelle, normaalille tai sitä vähän pienemmälle välille.
Nyt kaivataan jo perusteluja! Muuten tuo on pelkkä epämääräinen, merkityksetön heitto. Varsinkin kun Tuukka itse puhuu matalan jännevälin puolesta, nimenomaan jousen rasitusten minimoimisen kannalta. Miksi pitkä jänne olisi silloin haitallinen, siinähän jänneväli ja rasitukset ovat minimissään?
Aloitteleva jousentekijä, tai kokeneempikin tekijä ei välttämättä aina näe selvästi, miten jousi lattiatillerissä taipuu. Toisekseen, jousen symmetrisyys ja lapojen tasainen taipuma on mukavampi katsoa pitkällä jänteellä tilleripuussa - helppoa ja selkeää, sekä jousen kannalta hyvä asia, kuten tuolla toisaalla totesin.
En ole käyttänyt pitkää jännettä viimeisen 15 vuoden aikana yhdenkään jousen tekemiseen. Pitkä jänne vaatii pitkän ylimääräjänteen ja aivan toisenlaisen tilleripuunkin kuin minulla on, tilleripuun kun pitää olla kätevästi paikasta toiseen siirrettävä ja minne vain pystytettävä.
Suipistus on kaiken A ja O. Silmät ja etenkin sormet kertovat, onko lapojen suipistus kohdillaan. Tämän päälle lattiatillerissä käyttäminen on lähes pelkkä muodollisuus, johon käytän jonkun 20 sekuntia, ja pitkä jänne olisi täysin turhaa rokokoota. Hyvin suipistettu jousi menee kerralla normaalille tai sitä vähän matalammalle jännevälille ja homma jatkuu siitä, dynaamisesti ja eteenpäin katsoen.
Jos puussa ei ole epätasaisia jännitteitä, on oikein suipistetun jousen tilleri usein lähes valmis - jäljellä on enää jousen hienosäätö haluttuun vetoon. Jos jännitteitä on ja lavat taipuvat epätasaisesti, en ota puusta grammaakaan pois, sillä jännitteiden laukeaminen johtaa silloin jousen tuhoon, ainakin vetotavoitetta ajatellen. Oikein suipistettu jousi ryhtyy kyllä taipumaan suipistuksen mukaisesti, kun puu herätellään. Suipistukseen voi ja pitää luottaa.
Juri voi perustella omat syynsä pitkän jänteen tarpeettomuudelle.
Suipistus tarkoittaa ilmeisesti lapojen kaventamista ja ohentamista yhdessä? Vastauksen perustella pitkän jänteen “haitallisuus” voidaan siis unohtaa. Mutta noinhan se menee, kuten Tuukka kirjoittaa, kun tekijä osaa asiansa ja luottaa itseensä. Mutta se ei tietenkään tarkoita, että niin pitäisi tehdä, että muut tavat olisivat väärin tai “tarpeetonta”. Se, että joku ei käytä jotain menetelmää, ei tarkoita sitä, että se olisi turha. Sekä tavoite että lopputulos ovat samat, tekipä tilleröinnin miten tahansa, järkevällä tavalla.
Nyt ei kyllä voi suipistella tätä enempää. Tuo reflexinen kohta ei vaan ala taipumaan ja pois ei oikein puuta enää voi ottaa. Alkoi jo tekemään settiä reflexin jälkeiselle pätkälle joten nyt höyrykattilaan ja koitan poistaa kuvan mukaisesti ylimääräiset reflexit.
Hieno keppi, löytyykö mieheltä kuinka paljon jalavaa?
No ei sitä taida montaa keppiä enää olla. Omiin tarpeisiin😬
Tottumus on toinen luonto. Kaikilla tekijöillä on omat luonteelleen sopivat mieltymyksensä ja suosikkimenetelmänsä, hyviin tuloksiin voi todistetusti päästä monella eri tavalla.
