Minunkin pointti on, että varsijousen teräskaaren tulee kestää eri tavalla kuormitusta kuin miekan. Laminoinnilla pyritään saamaan aikaan toki kestävä kappale kuten miekassakin, mutta miksi yhden latan jousiteräskaari ei sitten hajoa jos laminoitu kaari hajoaa? Kaari on joko huomattavan epätasalaatuista terästä tai sitten vetopituus on arvio. Kyseinen youtubeväittely oli nimenomaan esimerkki väittelystä miten jotkut väittävät laminoinnin olevan parempi ratkaisu kuin yhden latan jousi. Itse katson asiaa kommenttien mukaisesti vaihtelevasta metalliosaamisesta. Tajunnanvirran näkökulmasta teräskaari tulisi varmaan rakentaa vain yhdestä tasalaatuisesta jousiteräslatasta. Näkemykseni on, että on epävarmaa, onko epätasalaatuinen mutta laminoitu kaari kuinka luotettava teräskaari.
No ei voi. Siihen, kuinka pitkälle nuoli lentää vaikuttaa aika moni muukin muuttuja.
No ei riitä. Katso edellinen kommentti.
Lähdeviitteellä tarkoitetaan yleensä jotain kirjallista, omiin testeihin perustuvaa tai muuta luotettavaa tietoa asia. Ei omaa päätelmää kahden esimerkin, jotka eivät oikeastaan mitenkään liity yhteen, perusteella.
Arvioi on aina arvio vaikka voissa paistaisi.
Ei ollut oma päätelmä. Molemmat heitot ovat validoituja tehtyjä testejä, Todin heittoon löytyy jopa video. 227 jaardia. Kyseisellä windlass-jousella ei ole järkevää ampua kevyempiä nuolia koska tämä tekisi hallaa jänteelle.
Laitan taihki ihan tähän ylelle kun ei jaksa tuota YVviestitelyä.
Eikös tyypillinen jousi ole muodonmuutos kontrolloitu ei voimakontrolloitu kapine? Varsijousen kaarihan ei ole voimakontrolloitu vaan muodonmuutoskontrolloitu. Eli jos kuvaamaasi ulokepalkkia paksunnetaan niin muodonmuutoskontrolloitu heikkenee? Miten tämä liittyy laminaattikaariin, joissa kuitenkin on jopa 40 kerrosta? Eikö juurikin laminoinnilla pyritä manipuloimaan muodonmuutosta että se kestäisi? Tästä seuraa lisäkysymys että miksi juuri laminaatit ovat kuitenkin vääntyneet.
Harmi kun nuo Sensfelderin kirjat ovat saksaksi…
Ethän sinä kaaren laminoinnilla manipuloi vetopituutta mitenkään. Varsijousessa kaaren paksuntaminen pienentää marginaalia murtoon teit mitä tahansa. Olipa jousi minkä muotoinen tahansa. Laminointi paksummaksi käsintaonnassa melkein aina on heikompi kuin paksummasta ohueksi taottu.
Viimeinen lause on totta, mutta miten tuo liittyy siihen että jos etukäteen tiedetään haluttu vetopituus ja ei haluta kaaren vääntymistä? Miksi kaaria on hajoillut? Kyllä minä vaan sanon että kaarien vääntyminen liittyy entisajan lämpökäsittelyyn joka on tehty pääosin kokemuksen ja omien silmien mukaan. Mutta joo, ahjohitsattu kaari tässä tarvitaan että voidaan tehdä kokeita. Tasalaatuinen hiiliteräs ei myöskään käy. Myötäkaarevuudelle on myös asetettava oletettavasti joku murtoraja, pelkkä selän laminointi raudalla ei riitä.
Itse toisessa ketjussa sanoit, että katkeamisen syynä saattaisi olla olla erkauma tai vastaava pinnan lähellä josta särö sitten sai alkunsa . Tottahan tosiaan on, että pehmeä teräs ei yleensä muuten katkea hauraasti äkillisesti vaan sitkeästi. Vääränlainen karkaisu saattaisi tehdä tällaista.
Melkein varmasti tarkoitat taipumista. Mutta jos olet samaa mieltä niin miksi ihmeessä vielä halajat paloista kasattua kaarta?
Mitä kumman kokeita niillä aiot tehdä, jotta kokeessa olisi joku tarkoitus niin aikuisten oikeasti pitää tietää mitä tekee.
???
Pehmeä teräs (joko hyvin vähähiilinen tai karkaisematon) ei katkea hauraasti edes säröstä. Liian niukkahiilinen teräs ei ole karkaistavissa vaikka haluaisi.
Njoo entisajan kaaret oli tehty paloista, jopa 40 kerrosta tai yli. Tarkoitus oli sanoa, että koko kaaren karkaisu väärin saattaisi ensin vääntää hiiliteräsvaipan ja sitten mellon raudan mukanaan. Varsinaisesta katkeamisesta en oikein vielä ymmärrä, pitää yrittää perehtyä asiaan.
Tuossa kirjassa on käsitelty muun muassa haarniskoidenkin terästen normalisointia. Hiiliteräksen saaminen liittävän lujaksi edellyttää juuri oikeaa karkaisua ja päästöä, jos tämä on tehty vähänkään väärin on riski kaaren hajoilemiseen varmasti suuri. Kirjan luettuani entisaikojen metalliosaaminen on ollut korkeallakin tasolla, mutta ei ole ollut esimerkiksi magneettia.
Aion kyllä tehdä rekan lehtijousesta seuraavan kaaren, oikein tuhdin, mielellään 500 paunaa tai yli. Näissä myötiksissä saa olla sitä paukkua että nuoli lentää.
Taas menee vähän yli tää sun oletettu"tietämys" teräksistä…
Tiedän toki paljonkin teräksistä ja niiden fysiikasta.
Taihkin mainitsema ulokepalkin taipuminen (hajoamatta) määrää pituus, paksuusjakauma ja käytetyn teräksen myötöjännitys. Mutta jos teräskaaren murtolujuus ylitetään myös laminaattirakenteella, on kaari hyödytön. Nähtäväksi jää onko laminaattirakenteella jokin erityishyöty kun puhutaan teräskaaresta. Murtolujuudet voidaan oletettavasti myös laskea eri tavalla kuin mitä on tehty. Mielenkiintoista myös, että museoiden paunat ovat osin veikkauksia.
Tietenkin voi olettaa, että jos laminaatteja on tehty isoilla määrillä kerroksia niin ongelma on ollut hiilipitoisuuden pitäminen halutuissa määrin tietyissä osin kaarta. Muodonmuutoskontrollointiin sopii jo mainitsemani kompressio-tensio mikä selittäisi mellon raudan käytön mutta kerrosten määrä antaa ehkä osviittaa jonkinlaisesta hiilipitoisuuden kontrolloinnista. Missä ja miten paljon on hiiltä jos kerroksia on paljon emme voi tietää ilman luotettavaa evidenssiä.
“Hyvin erilaisten terästen kerrostaminen aikaansaa sisäisiä jännityksi, jotka joko aiheuttavat epätoivottuja muodonmuutoksia tai heikentävät kokonaisuutta.” Tämä on totta.
Motonetin lehtijousi osoittautui huonoksi valinnaksi teräskaareen - jää liian ohueksi kun polttoleikkaa kahtia ja kun vielä pitäisi ohentaa kohti kärkiä leveyssuunnassa. Ei vastaa mitoiltaan edes suomalaisen varsijousen kaarta.
Taihkin mainitsemat paraabelijouset sun muut lehtijouset unohdan kertaheitolla. On riski, että porukka käyttää ns. käytettyä rautaa eli juurikin niitä vaarallisia käytettyjä lehtijousia jos alan puhumaan lehtijousista. Mieluummin puhun jousilatasta. Pärjään toistaiseksi hyvin näillä valmiiksi lämpökäsitellyillä suorilla jousilatoilla. Jänne ei ole niin suunnattoman paineen alla kuin vahvoissa myötäkaarevissa kaarissa eli kestää paremmin. Lisäksi heittonopeus on hyvää luokkaa ja kevyet nokit vielä lisäävät sitä.
Paljon, paljon kuvia varsijousista ja nuolista.
Tuo linkki on tosi vanha ja olen sen itsekkin vanhalle foorumillekkin linkannut muutaman kerran. Harmi, että asiat vähän jäi miten jäi kaiken tuon postaamisen jälkeen.
Kyseinen Vikingsword-keskustelufoorumi on kyllä osittain hyödyllinenkin (en väitä etteikö olisi), mutta ei tarjoa paljon informaatiota nimenomaan rakentajan näkökulmasta. Missä mitat, jousten läpäisykuvat, kaarien materiaalit saati muu tärkeämpääkin tärkeä (valitettavasti mukaanlaskettuna hiuksenhieno) informaatio. Kyseinen foorumi toimii toki eräänlaisena johdatuksena varsijousiin, onhan tuolla useampikin hieno yksilö esitelty pintapuolin kuvien kanssa.
Sekameteli-foorumien sijaan suosin varsijousien suhteen yhteydenottoa suoraan ammattilaisiin, joilta saa apua ja infoa nopeammin kuin yhtäkään foorumia lueskelemalla. En tietenkään väitä etteikö myös foorumeista olisi hyötyä, onhan tämäkin foorumi sen osoittanut. Luettelen tässä joitakin oikeasti ammattilaisia, jotka tietävät enemmän varsijousista kuin 0:
-Andreas Bichler
-Jens Sensfelder
-Ingo Lison
Sitten kun esimerkiksi näiden kaverien tekeleisiin tutustuu, voi tutustua suosiolla esimerkiksi saksalaisen yhteisön facebook-saittiin tai kotisivuihin.
http://autourdelarbalete.free.fr/index.html
Ja kyllä, tämä ei ole salaista tietoa vaan kyllä tietoa pitäisi olla asiasta kiinnostuneille ja innostuneille henkilöille enemmän olemassa. Valitettavasti esimerkiksi facebookia pläräämällä asiassa ei kovin pitkälle pääse, vaan nimenomaan kysymykset suoraan ammattilaisille on se juttu. Ongelmakohdissa. Tässä kun tullaan siihen että myös foorumeille olisi asiallista laittaa lähdeviitteittä. Itselläkin on tässä parantamisen varaa.
Tuo yhteisö on kylläkin ranskankielinen. 
Hyvä paikka silti.
Juri! Mää kavalsin sun jouses tuonne tuossa kesän alussa! Seuraavat kuulemman varpaat ihan kippurassa sun projektias meidän foorumin kautta 
Oho! 
On muuten kohtalaisen mielenkiintoinen virepyörän liipaisimen kolo tuossa yksilössä. https://finna.fi/Record/metsastysmuseo.M011-102767
Tämä varsijousi on muuten Olavi Paaterin tekemä, ei siis alkuperäinen.
Erittäin taitavaa työtä patinointeineen päivineen.
Toivoisin kuitenkin että asia mainittaisiin museon sivulla rehdisti ja selkeästi.