“”"
Alkuperäiset teräskaaret oli ahjohitsattu jopa 14 eri kovuisesta teräksestä. Niissä on puulaminaattijousien tapaan kompressio-tensio-idea, mikä antaa huomattavan suuremman lähtönopeuden jos verrataan yhdestä jousiteräslatasta tehtyyn kaareen. Tämän takia Todin jousissa ei ole alkuperäisiä lähtönopeuksia vaikka paunat ovat samat ja kaaret samalla tavalla myötäkäyriä. Voidaan kyllä väitellä tästäkin asiasta asiallisesti vaikka tuolla “Varsijousitajunnanvirtaa” ketjussa ilman että tukitaan tätäkään ketjua tämän enempää."""
Höpö höpö, kovuus ei vaikuta teräksen kimmomoduliin eli jäykkyyteen kuten on jo monesti todettu.
Puulaminaattijousen ajatus on käyttää vetopuolella vetolujaa ja puristuspuolella puristuslujaa puuta. Jos käytetään veto- ja lylypuuta niin saadaan lisää murtovenymää jäykyyden kustannuksella, mutta edelleen sama ajatus lujuuksienkin suhteen.
Seuraavaksi varmaan kuulemme kääpiöiden takomasta jousesta.
Jos oikeasti haluat nostaa teräksen jäykkyyttä niin siihen täytyy saada joko yksikiteinen tai monikiteinen pitkittäin suunnattu rakenne. Tällöin on mahdollista 207 > n. 300 GPa. Hyvää onnea sen aikaansaamiseen.
Hyvin erilaisten terästen kerrostaminen aikaansaa sisäisiä jännityksi, jotka joko aiheuttavat epätoivottuja muodonmuutoksia tai heikentävät kokonaisuutta. Tunnetaan joitain poikkeusrakenteita joissa on tietoisesti laminoitu kerroksia yhteen, mutta niissä on ajatuksena säröjen kasvun pysäyttäminen aroissa rakenteissa. Harvinaista. Toinen mahdollisuus on sitten ns. Mora rakenne jossa terän pehmeät pinnat sallivat taipumisen katkeamatta vaikka keskellä on normaali puukkokovuuteen karkaistu osa. Milli lisää paksuuteen ja se siitä, voi olla toimiva joissain hyvin erikoisissa paikoissa, mutta ei ole kumminkaan saavuttanut suurta suosiota.