Ranen varsijousi

Siis mitä? Kaikissa taivutetuissa kappaleissa on veto- ja puristuspuoli.

Ymmärtääkseni nuolen lähtönopeus korreloi lähes suoraan pituusammuntatulosta. Toki nuolien aerodynamiikka toimii välillä melko logaritmisen tuntuisesti, mutta jos käyttää aina samaa nuolta, niin pituus kertoo myös lähtönopeuden.

Tämä 70-luvun oppikoulumatematiikalla.

Mikähän on tämä “kompressio-tensio teräskaari”? Joku haltioiden väline varmaankin…

Rane: Se korreloituu suoraan. Tästä voit olla varma :slight_smile:

Se on sitten eri jos nuoli on ihan paska.

Vastus on verrannollinen ilman dynaamiseen paineeseen eli tässä tapauksessa verrannollinen nopeuden neliöön. Pienillä nopeuksilla asialla ei juuri ole merkitystä, mutta suuremmilla on. En osaa suoralta kädeltä sanoa miten paljon se tyypillisillä nuolen nopeuksilla vaikuttaa, mutta todellakin varmaa on, että nopeammin ammuttuna sama nuoli varmasti lentää pitemmälle.

Tuolla nuolen käyttäytymisem logaritmisuudella tarkoitan tähtäyspisteen muutosta ammuntamatkan funktiona. Näitä kun tuli aikanaan piirrettyä mm-paperille, niin aina löytyy kohta jossa tähtäyspiste alkaa jyrkästi kasvaa, aiemman lähes lineaarisen käyttäytymisen jälkeen.

Hyvä lähtökohta on ajatella nuolen lentorataa parabelina vaikka se ei (vaihtelevan) vastuksen ja liidon takia sitä kovin tarkasti olekaan. Paloittain parabeli olisi ehkä parempi arvio.

1 tykkäys

Alkuperäiset teräskaaret oli ahjohitsattu jopa 14 eri kovuisesta teräksestä. Niissä on puulaminaattijousien tapaan kompressio-tensio-idea, mikä antaa huomattavan suuremman lähtönopeuden jos verrataan yhdestä jousiteräslatasta tehtyyn kaareen. Tämän takia Todin jousissa ei ole alkuperäisiä lähtönopeuksia vaikka paunat ovat samat ja kaaret samalla tavalla myötäkäyriä. Voidaan kyllä väitellä tästäkin asiasta asiallisesti vaikka tuolla “Varsijousitajunnanvirtaa” ketjussa ilman että tukitaan tätäkään ketjua tämän enempää.

1 tykkäys

Tai sitten etsit jokun pätevän gradun tai jopa tutkimuksen missä tämä yhteen hitsatun teräksen voimakäyry on laskettu tarpeeksi tieteellisesti niin ei tarvitse omia tulkintoja kirjoitella :slightly_smiling_face:

1 tykkäys

Nopeasti ajateltuna tuollainen laskee jäykkyyttä. En kyllä lyö vetoa laskematta.

Heitä Rane viestiä jos haluat varsijouseesi jäykemmän, esimerkiksi noin 300 paunaisen kaaren. Saan tilattua nyt 10 ja 13 mm jousiterästä ja karkaistaan ja päästetään autonlehtijousifirmassa. Jousiteräksen myyjä on sama mikä myy vallilan takomolle teräkset.

Saan taottua tuohon alkuper.muotoonkin.

8ca55dd6ad6fdb4a9cc7b27c0663540c--crossbow

Ketjussa on kaikkea tauhkaa, mutta jatketaan silti. Tää projekti jäi Liedon kisan jälkeen odottamaan korjausta. Nyt ei ollut muutakaan tekemistä joten irroitin kaaren. Suurin ongelma on tuossa kaaren kulmassa jonka ajattelin korjata aukkoa viilaamalla ja tarvittaessa kiilalla.

Tukilevyn pätkät kaaren sekä tulevien kiilojen väliin. Sitten vasta matalat kiilat vikana perään.

Mikä kulmassa on vikana? Onko jänne liian alhaalla vai ylhäällä?

Kaari oli liikaa vaakasuorassa. Jänne painoi tosi lujaa nuoliuraa. Sain jo kaaren aukkoa muokattua ja tilanne näyttää paremmalle. Nyt ensin kiilapalat kaarelle ja seuraavaksi itse kiinnitin. Senkin kiiloissa oli parantamisen varaa.

1 tykkäys

Kaari on nyt paremmassa kulmassa kiilojen avulla ja kiinnikkeen kiilatkin on paremmat. Vielä jänteen vahvike uusiksi.


2 tykkäystä

Wiipurintien markkinoilla jousi kastui täysin. Ainoastaan kaari veti itsensä välittömästi kevyeen ruosteeseen. Voiko siihen käyttää sinistysainetta puhdistuksen jälkeen?

En muista koskaan nähneeni teräskaarta, joka olisi sinistetty. Kyse on typpihaposta, joka syövyttää teräksen pintaa suojaten sen oksidilla, mutta on vaikea nähdä että se heikentäisi kaaren lujuutta merkittävästi.

Eipä sinistyskään ruostumista estä, kuhan hidastaa. Öljy on välttämättömyys minkäänlaiselle kosteudelle altistuvien ei-rosterikalujen kanssa.

Suosin ja suosittelen Ballistolia, joka on nimeään myöten loistava valinta teräksisten aseenpintojen suojaukseen. Ballistol itsessään on emäksistä, ja ehkäisee aika hyvin korroosion etenemistä sitäkin kautta.

Kiitos. Kirvesharrastajat suosii tuota sinistystä, mutta sun ehdotus tuntuu paremmalle.

Sinistetty pintakin on syytä öljytä aseöljyllä.

Yksi mahdollisuus on fosfatointi, joka tekee tummanharmaan mattapinnan. Valmiita liemiä saa (ainakin sai) kaupasta, sekin on syytä öljytä.