Ja muista sitten, että jos otat nykyisen jänteen pois ja laitat takaisin paikoilleen, niin että jänteeseen ei tule lainkaan kierrettä vaan pellavalangat kulkevat suoraan. Kierteelle punottu aivinapellava ei kestä.
Pyörä onnistuu kyllä varmasti sellaisenaan, mutta pesä pitää kyl tehdäsit kahdesta osasta. Kaikki tämäkin riippuu siitä mihin koko luokkaan pädyt.
Pienin virepyörä jonka olen nähnyt oli noin 2,5cm halkaisialtaa. Suurin taas siinä 5cm paikkeilla.
Pienin omani on näköjään 2,8cm ja suurin 4,4cm.
Tavoite on 38mm mutta katotaan. Tiukille menee. Plänni onkin tehdä etu- ja takaosa omista paloista. Jos se ei onnistu, niin teräspesä on yksi vaihtoehto.
Kiitos tosta vaihteluvälitiedosta. Helpottaa tuskaa jos tulee ongelmia.
Mikäli ympärillä oleva materiaali kestää niin kyllä tuokin on ihan toimiva.
Temppu tulee siinä kun tuon virepyörän iskulevyn kolo on leikattu tuollatavalla pitkittan koko matkan niin reunojen yhtenäinen materiaali vahvuus saattaa heiketä.
Täysin umipinainen liitos on todella vahva mutta tällaista ratkaisua ei ole koskaan tullut vastaan näissä sarvipyörissä.
Läpi niittaus on taas liimausta kestävänpi, mutta vaatii parit harjoittelut ellei ekalla kertaa lykästä.
Metallisissa noita ala puolen reunavahvikeita ei ole ollenkaan.
Niinkuin Juri omassa ketjussaan jo sanoi. Poraa ensin reijän ja sitten joko viiloilla tai kapealla taltalla nakertaa onkalon. Ei sen tapin tarvitse olla tätä ekaa kuvaa kummempi.
Näin jossain sellaisenkin ratkaisun, että käytettiin pultin pätkää. Pultin päähän liipaisinta vastaava kolo, sitten jengaraudalla kierteet nutiluuhun ja liimalla paikoilleen. Kannattaa varmaan käyttää normia lujempaa pulttia.
Juu pultti vaan alakautta sisään. Tarpeeksi pitkän vaa ottaa ja sen ala puolen muotoileen sopivaksi ja ylä kautta sitten kiristää kohdalleen niin se on siinä.