Varsijousia


#41

Jouko, puidenpilkkomishuomiosi ovat olleet ihan oikeanlaatuisia, paju ei tosiaan ole hyvää jousipuuta. Jos haluat saada voimaa kaareen ja vasaman lentämään lujaa, niin käytä parempaa puuta. Pihlajasta tulee paljon parempi, vaikkei sekään mitään huippua ole.
Varsijousen kaareen pätee aivan samat fysiikan lait kuin käsijousiinkin. Kun kaari sekä iskunpituus ovat varsijousissa yleensä aika lyhyitä, niin asiaa on ollut tapana kompensoida järeämmällä ja jäykemmällä jousella.


#42

Oletteko kokeilleet hyvin kuivatettua lyhyttä pihlajakaarta (60-80cm halkaisija) varsijouseen?

Olen testannut samanmittaista hyvin kuivatettua pajukaarta, ja paju osoittautui paremmaksi varsijousen kaareksi kuin pihlaja…Kannattaa muistaa, että pihlajalla on suuri murtolujuus ja pajulla se ei ole läheskään samaa luokkaa kun puhutaan profiilista: selkä pyöreäksi, vatsa littanaksi. Siinä missä pihlajan vetopituus oli n. 30 cm sain yhtä tehokkaan pajukaaren puolet lyhyemmällä vetopituudella (15cm). Nuoli lähti paljon räväkämmin pajukaarella ja meni esim. paksusta pahvilaatikosta (0,5cm) paremmin läpi. Pajukaareni oli vielä 2 x ohuempi.

Varsijousen kaareen ei todellakaan päde samat “fysiikan lait” kuin käsijouseen. Mietitäämpäs asiaa:

-Varsijousen kaaren ei välttämättä tarvitse olla lyhyt, mutta jo käytännön kannalta olisi aika hankalaa ampua varsijousella, jossa on 180 cm pituinen kaari. Näin ollen varsijousen kaarista tehtiin eittämättä lyhyitä ja kompakteja. Toki alkuun oli pitkiäkin varsijousen kaaria ja voi niitä tehdä nykyäänkin mutteivat nämä varsijouset näytä silmääni kovin esteettisiltä :rofl:

-Varsijousen puukaaren voi toki virittää kahdella kädellä ja laittamalla jalat kaaren päälle, näin saa vedettyä n. 300 paunaa max/riippuen henkilön voimista. Niin, että oliko missä 300 paunaisia käsijousia?

-Pihlaja soveltuu pitkäjouseen, mutta sen murtolujuus on useimmissa tapauksissa osoittautunut suureksi ongelmaksi. Yleisesti ottaenkaan PIHLAJA ei ole parasta jousipuuta, vaan ehkäpä varsijousissa parhaat jousipuut on: a) marjakuusi b) jalava

Pihlaja on ongelmallinen jousipuu monestakin eri syystä, paksu varsijousen pihlajakaari ei kestä kovaa rasitusta, siinä missä pitkäjousen ohuempi ja pidempi kaari kyllä kestää (oikein tilleröitynä).

Olen itse tosiaan päätynyt parhaaksi SUOMALAISEKSI varsijousen puuaineeksi: pajun.

Paju on:

a) helposti saatavilla
b) kuivuu nopeasti
c) murtolujuus on ok-luokkaa
d) saa vahvoja kaaria (paksuja pajujakin löytyy…)
e) Pajussa on todella kova kovapuu
f) On helppo löytää oksatonta ja suoraa tai vähän myötä/vastakäyrää pajua
g) Paju kestää juuri ja juuri taivutusta sen verran, että saa järkevän vetopituuden n. 60-80-100 cm pituiseen kaareen.

Pihjala taas on:

a) murtolujuus suuri
b) vaatii huolellisen kuivauksen
c) kuivaus ongelma: vääntyy helposti oksatonkin pihlaja mutkalle; kuivumisaika usein 2-3v

Oma näkökulmani asiaan on, että tällä foorumilla pihlajasta on tehty maaginen jousipuu joka päihittää kaikki muut puut kun taas omasta näkökulmastani pajukin on parempi varsijousen jousipuu kuin pihlaja.


#43

Olen 3 vuoden aikana tehnyt useimmat käsijouset pihlajasta, pituudet ja paunat vaihdellen…On muutakin puuta, nyt pajukaariehdokkaita kaksi kuivumassa, varsijouseen…Varsijousiakin olen väsännyt, on pihlajakaarta, jalavaa, vaahteraa, tammea…ne on erilaisia. Suhtaudun kiihkottomasti eri puulajeihin,tällä seudulla vaan pihlajaa on hyvin tarjolla, on pajuakin, niistä teen mitä käsiini saan :gyl: :smiley:


#44

Jos rikkoutumista pelätään selästä, tuo “selkä pyöreäksi, vatsa littanaksi” ei ainakaan auta asiaa. Lavan pitäisi olla mahdollisimman laakea, koska silloin vetorasitus jakautuisi laajemmalle alueelle, eikä tuolle selän korkeimmalle kohdalle pelkästään.
Jos mittaat vetopituuden kaaren selästä, kuten vetopituus mitataan, on 15cm aivan liian vähän.
Pihlaja on tiukempaa kamaa kuin paju, joten jos pajukaari on 2x ohuempi kuin pihlaja, on pihlaja ollut auttamatta aivan märkää, eikä täten vertailukelpoinen.

Jousipuita on pilvin pimein, eikä niistä ole kuin murto-osa täällä meidän pelikentillä. Edelleenkin, jos mieli tekisi varsijousta tehdä, kokeilisin syreenikaarta. Helppo saatavuus, pirun jäykkää, elastista, kestävää. Ohuimmat lustotkin voisi päältä rapsutella pois kun on lyhyt kaari kyseessä. Kestäisi silloin viimestään mitä vaan. Voin vaikka tuoda sulle pätkän jos tulet meidän jousikisoihin.

Pihlajan kuivaaminen ei pitäisi olla mikään ongelma, eikä tarvittaessa muutamaa viikkoa pidempi operaatio. Muuten on tekniikka pielessä. Pihlajaa täällä ei kukaan hehkuta, ei kukaan. :smiley: Puu muiden joukossa ja varmasti ollut monelle ongelman aiheuttaja, joten päinvastoin. Pihlajasta kuitenkin saa jousia aikaan ja huiskasinpa viime kesänä yhdellä 40 paunaisella pihlajalyhärillä 250m pituutta. Laitetaan ensi kaudella kunnon nuoli jänteelle ja katsotaan, eikun vaan pajulla haastamaan.

Voisit muuten laittaa kuvia noista kaaristasi tarkemmin, ilman mitään päälystyksiä. Nyt jää jouset piiloon ja nehän meitä täällä kiinnostaa!


#45

Jere, minä hehkutan!

Muuten tuohon Archerymanin kommenttiin pajusta sanoisin vain, että varsijousen kaareen pätee täsmälleen samat fysiikan lait kuin pitkäjouseenkin. Se on taipuva keppi, johon varastoidaan energiaa - ihan sama, onko se kiinni karvaisessa kourassa vai kakkosnelosen päässä :slight_smile: Inssiosastomme saa tarvittaessa selittää tarkemmin, kun minulta on termit hakusessa…


#46

Noniin, ei haittaa sekään. :smiley:

Pihlajasta toki täällä paljon on puhetta, onhan se yleinen puu. Silti suurin ongelma on juuri kierteettömän (tai lähes) pihlajan löytäminen. Jos tässä onnistuu, syntyy ihan hyvin jousi.

Viimeiset 3 kisaa olen itseasiassa ampunut pihlajajousella! Primikisa 130cm rekurvilla, york round pitkäjousella ja taka-hikiän kisa taas rekurvilla.


#47


#48

Tuo ylin vaahterakaari, runko pihlajaa…toisessa runko koivua, kaari jalavaa, johon liimattu pihlajasuikaleet,:nolo: , alimmassa kaari tammea, runko mäntyä…


#49

Kuten Heikki totesi, niin fysiikan lait eivät riipu jousen pituudesta. Mutta jos paju toimii, niin sitten toimii, mitäpä siinä. Ja pihlaja on ihan kelpo jousipuu, vaikka vaihtelua on paljon. Kuivaaminenkin onnistuu helposti - hyvissä olosuhteissa ihan kotioloissa pystystä riittävän kuivaksi menee kolmessa vuorokaudessa:

https://www.tapatalk.com/groups/perinnejousi/kuolleen-hevosen-hakkausta-nostelee-paeaetaeaen-ke-t31-s10.html#p762


#50

Näkökulmani pihlajaan onkin tuo kierteisyys, omat pihlajakaareni ovat vääntyneet hirveälle mutkalle, siinä missä paju ei lainkaan. Ja olen kuivattanut sekä pihlajat että pajut huolella, useita viikkoja. Mutta ounastelen, että kun vielä kaikki kaareni kuivaa huolella esim. kesään 2018 asti, voi olla olla kaariin tulee vielä lisäpotkua. Noh, nyt kun työnalla on ensimmäinen pihlaja-pitkäjousi, olisi pihlaja pitänyt ilmeisesti kuivattaa kokonaisena ”tukkina”, eikä juuri kaadettuna vuolla ohuemmaksi jousiaihioksi. Alkoi vähän tuo pitkäjousiaihiokin kiertymään. Pitäisi siis löytää parempaa pihlajaa joka ei väänny mutkalle.

Mitä tulee jousen profiiliin, niin profiilin ”pyöreä selkä-litteä vatsa” olen kopioinut museoiden varsijousien puukaarista. En ole ottanut huomioon siis esim. havupuu vs lehtipuu näkökulmaa. Kiitos kuitenkin pihlajan profiilimuodosta !

Mutta itse asiaan, olen tosiaan ottanut varsijousieni kaarissa huomioon hieman varsijousen ”fysiikan lakeja”, mikä omalla kohdallani lähinnä tarkoittaa sopivan pituista kaarta (max 100 cm). Tällöin kovapuun osuus jää vähän vähemmälle, koska olen huomannut että runsas kovapuun määrä esim. 100 cm pituisessa varsijousen kaaressa ei mahdollista pitkää vetopituutta - sen sijaan hieman maltillisempi kovapuun määrä mahdollistaa pidemmän vetopituuden. Kaikki vetopituuteni ovat olleet 30-15 cm välillä. Näin ollen en oikein osaa ajatella varsijousen puukaarta samallalailla kuin pitkä/käsijousen tekoa, koska kovapuun osuus jää vähemmälle. Itse taas haluan käsi/pitkäjouseen reilusti sitä kovapuuta että tulee tehoa koneeseen.

En ole itse metsästäjä tms. eikä eläinten jänteitä ole ollut saatavilla, joten olen tehnyt kaaristani ikäänkuin ”puolikomposiitteja” käyttämällä kaikkia mahd. oman kokemuksen kautta hankittuja kaarimateriaaleja. Siitä näkökulmasta esim. syreeni tosiaan olisi mielenkiintoinen testattava.

Tässä vaiheessa minun on pakko sanoa, että olen aina ollut hieman skeptinen siitä asiasta, että varsijousella ”pitäisi” osua maaliin jostain 200-300 m takaa. Varsijousethan oli pääasiassa ”siege defense” työkaluja eikä niinkään epäsuoran tulen työkaluja. Aika harva saa oikeasti pitkäjousellakaan osumaan maaliin 300 metristä.

Sen takia rehellisesti sanon nyt, että en ole välittänyt kaarissani pätkääkään paunoista, vaan tarkoitukseni on ollut alusta asti tehdä mahd. ”Räväkästi” ampuvia kaaria. Voisiko tätä nyt kutsua sitten esim. siten, että nuoli lentää suht. suurella tod.näk maaliin n. 100 m, minkä jälkeen kaikki osumatarkkuus on mielestäni vähän turhaa. Toinen asia mikä minua kiinnostaa on unarmed nahan, mutta myös panssarinläpäisy; mistä aionkin tehdä ensi kesänä testin.

Ehkäpä paras kaari tämänhetkisistä on vanhasta lapionvarresta saatu hikkorikaari, johon olen laminoinut paksua ja kovaa nahkaa. (kuvassa vihreä kaari)

Toiseksi paras on on tuo kuusi+hemlokki+nahkalaminointikaari (kuvassa kaikkein vasemmalla oleva kaari)

Kaikki muut kaaret ovat pajua, mutta toiseksi vasemmassa ja goat’s foot lever varsijousessa on sekä pvc-putki ympärillä että nahkaa laminoitu. Valkoinen renesanssi varsijousi on myös pajua ja pvc:eetä.

Paju ampuu jostain kumman syystä todella räväkästi nuolia (en tiedä miksi). Voisiko syy olla siinä, että viritän jouseni tosiaan erilaisilla keskiaikaisilla virityslaitteilla, kuten

-goats foot lever
-kaksikoukkuviritysvyö
-yksi koukkuviritysvyö
-gaff lever
Ja näin ollen jousiin tulee automaattisesti siis lisää tehoa.

Jousen profiileista, puissa on siis kovapuu mukana, joko keskellä tai sitten paljaana vatsassa. Kovapuuhan on nimenomaan pakko olla mukana, pelkkä sapwoodhan on turhaa.

Kuvassa myös yksi alumiinikaarinen jousi.

Nyt pitäisi vaan laittaa lisää projekteja tulille.

Testiin menee siis ainakin:

-oikea komposiittikaari
-syreenikaari

Tavoitteistani; tavoitteeni ei tosiaan ole vielä toistaiseksi ollut 100 % varsijousien replicoiden tekeminen, koska 100 % replican tekeminen vaatisi millimetritarkan omakätisen hypistelyn yms missä pitäisi olla kaikki millimetrin tarkkuudella tehty oikeista materiaaleista. Lisäksi olen tosiaan ottanut olettanut, että varsijousissa saa olla omaa silmää mukana, koska historiassakaan ei ollut yhtä ja ainoaa varsijousityyliä. Varsijouseni ovat siis yksinkertaisesti keskiaikaistyylisiä - eivät 100 % replicoita.


#51

Tuossa on paljon hyvää asiaa, tietoa :huippu: , hyvä homma…Mulla ei millimetrihypistelyyn ole hermoja…tosin jousia veistäessä, keskittymiseni on täysin tekemisessä ja häiritseviä kohtia hinkataan kunnes on hyvä.
Mitä tulee pihlajaan, niin tuoreena likimittaan tehdyt , on vaihtelevasti kiertyneet…osa ei juurkaan. liiterissä on kokonaisina runkoina kuivattua pihlajaa, odottamassa tekijää. Yksi erityisesti kiinnostaa, siitä lähiaikoina teen jousen :gyl:


#52

Archeryman’s special paju-komposiittikaari:

Valmiiksi vähän myötäkäyrä paju n. 80-100cm, ohenee lapoja päin vähän, kuorittu, kuivattu ja tilleröity, voit jättää kovapuun kulkemaan puun sisälle tai vatsaan

Voit valita jousen vahvuuden säätämällä jousen paksuutta, mutta pääasiana tuo, että lapoja päin jousi ohenee sopivasti, esim nyrkkisääntönä 30% vähemmän kuin keskikohdan halkaisija. Suunnilleen näin:

Profiili pyöreä selkä, litteä vatsa

Liimaa eläinliimalla tai köyhänä ollessasi puuliimalla (ei liikaa liimaa) kovia ja jäykäntuntuisia nahkasuikaleita pajun selkään näin (huom, homma toimii vain oikealla nahalla, ei pehmeällä tekonahalla):

Anna liiman kuivua huolella

HUOM! Homma toimii vain, jos paju on kuivunut täydellisesti, puolikuiva paju on kuin muovailuvahaa.

Voit päällystää kaaren villalangalla, nahalla tai esim. pergamentti-paperilla.


#53

Paju vastaa pihlaja. Kyllä pihlaja selättää jos vaan sen kierteettömän hakee. Kuten muissakin jousissa olettasin että kovempi puu olisi kovempi jalkajousessakin. En ihmettele yhtään että valikoiman paras hikkorinen kaari nakkaa tiukimmin. Kotomaan puista kokeilisin tammea, marjakuusta… Jänneselällä tietty. Nyt niitä jänteitä on Archery, sulle 100g. Tuomokin näyttää myyvän.


#54

Juu tuomolta ostan kuun lopussa 100 g jänteitä. Sinulta jos sen sarven+100 g jänteitä niin ok. Kaiken muun saan omasta takaa, tukin teen koivusta.

Pihlajasta en oikeen yleisesti diggaa kun siinä on se murtolujuus meleko suuri, tosin jos kierteettömän kaaren saan tehtyä niin testailen vielä.

Mutta kyllä tässä vielä pitää keskiaikapaunat saada sarvella & jänteillä.


#55

Heitä pajut takas pöpelikköön ja ota tilalle vaikka isosta rungosta leikattu vaahtera tai edes koivu.


#56

Paju on suomen rottinki. Keskiajalla tekivät varsijousen kaaria rottingista ja valaan hetulasta.


#57

cane and whalebone:

http://wallacelive.wallacecollection.org

Sama jousi:

Wikipedia pajusta: “Pajut ovat notkeita ja nopeasti pitkän ohkaisiksi vitsoiksi kasvavina hyvin soveltuvia punontatöihin siinä missä rottinki tai bambukin.”


#58

Ok, testaan seuraavien projektien kaarissa;

-koivu
-tuomi
-syreeni
-kataja
-kierteetön pihlaja

Havupuille selkeästi pyöreämpi vatsa kuin lehtipuille.


#59

Varsijousessa kun tuo vetopituus on aivan muuta kuin käsijousissa. Se saattaa selittää sen, että paju toimii kaarena oikein mitoitettuna hyvin vaikka siitä ei kunnon käsijousta saisikaan. Varsijousessa kun on lyhyt isku, kaaren tulisi olla suuripaunainen ja kevyt. Teräskaareen saadaan kyllä paljon paunoja ja vasama voi olla varsin painava, mutta onko teräskaari kuitenkaan yhtä nopeaheittoinen kuin puukaaret?


#60

OK, pihlaja testattu ja toimii kuin sika pienenä!! Nyt alkaakin saksalaisen jässärin valmistus.