Varsijousia

uusin tekeleeni…goat’s foot lever…

Koska aito Highlander pukin sarviaines on yltiömäisen kallista, joudun yhdistelemään kaarissani nyt vähän sitä-sun-tätä, mutta toimii.

Ylläolevan goat’s foot lever:n kaari:

-Nahkalaminointi
-PVC-putki, jonka sisällä paksu pajukaari (jossa kovapuu keskellä), PVC on kuumennettu ja litistetty tiukasti pajun ympärille. Kaari on päällystetty villalangalla ja vahattu mehiläisvahalla kosteussuojaksi (estää villalangan ryppeentymistä), ja…

Opettelin tekemään oikeanlaiset jänteet pellavasta ja mehiläisvahaa päälle.

Tässä hienoin tämänastisista varsijousistani. Edustaa 1400-1500 lukujen sotajousia. Stirrup on kiinni kaaressa pellavanarulla sekä jänne on oikealla tavalla tehty pellavasta. Tukki on painekyllästettyä mäntyä, jonka laitoin antiikkiväriseksi tuhka-ruskeamaali-ruokaöljy seoksella. Virepyörä/tukin rautaosat rautaa sekä stirrup ja laukaisin. Kaaressa kuusi kovapuulla ja sitä kompressoi hemlokki kovapuulla, kaaressa myös nahkaa laminoitu. Jätin tarkoituksella hemlokin n. 10 cm päistä vajaaksi että lapojen kärki pysyy kevyenä. Kaaren puita kuivattelin n. kuukauden. Mehiläisvahalla koko jousi voideltu. En ole vielä hankkinut paunamittaria. Seuraavaksi teen tällaisen ja kaareen mm. paju johon recurvea päihin, saa nähdä antaako recurve kuinka paljon potkua.

2 tykkäystä

Nyt tulee pitkää tekstiä, lue jos jaksat.

Joo ajattelin vähän “valottaa” varsijousen rakentamista, miten ja millätavalla kannattaa omien näkemysten mukaan näitä väsäillä.

Yleensä aloitan varsijousen teon juurikin kaaren teosta. Ylläolevien varsijousteni perusteella ylivoimaisesti paras puuaines kaareen on…yllätysyllätys…paju. Paju on täydellisesti kuivuttuaan äärimmäisen sitkeää mutta kovaa ja joustavaa puuta. Vaikka suht. paksua pajonoksaa on melko vaikea metsästä löytää, sen löydyttyään kannattaa sellainen ehdottomasti ottaa mukaan jos haaveilee tehokkaasta puukaaresta. Ja puuhun kovapuu tietty mukaan (mitä paksumpi sen parempi).

Kaari kannattaa päällystää joko nahalla tai villalangalla. Suosin villalankaa, (erit. hamppua jota voi värjätä), koska langoilla saa kauniit värit kaareihin. Nahka sen sijaan on hankala esim. liimata kaareen kiinni mutta toki sen voi ommellakkin. Tapansa kullakin, itse olen päätynyt lankaan. Lanka kannattaa myös vahata esim. mehiläisvahalla.

Puukaareakin voi tosiaan vahvistaa eri tavoin. Esim. hamppuselästys antaa kivasti tehoja lisää jouseen tai esim. kuvaamani nahkalaminointi, missä kovaa (huom! lue: kovaa ja sitkeää) nahkaa liimataan kaaren selkään vahvistamaan jousta. Toki eläinten jänteitäkin voi käyttää. Minulla onkin suunnitelmana tehdä 1400 luvun sotavarsijousi, jossa on aito komposiittikaari horn & sinew.

Kun kaari on saatu tehtyä, tulee vähän miettiä varsijousen ulkonäköä. Netistä löytää esim. googlen kuvahaku helposti hakusanalla “museum crossbow” erilaisia autenttisia tukin malleja, väritykset yms voi itse tehdä kummiskin. Kannattaa muistaa, ettei esim. Euroopassa ollut yhtä ja ainoaa varsijousta vaan varsijousia oli erilaisia kuin sieniä sateella.

Tukki kannattaa vahata, näin on tehty historiassakin ja vaha on yks.kert. paras suojaus puulle. Jos tukkiin haluaa antiikkivärin, kannattaa se patinoida tuhka-ruokaöljy-ruskeamaali seoksella.

Oma vinkkini varsijousen rautaosiin (liipaisin, jalkatuki) on lämpökäsitellä ne öljyllä (karkaista öljyyn), näin metallisosista tulee sopivan antiikkisen värisiä. Jos haluaa true-antiikkia, voi metalliosia ruostuttaa suolalla ja vedellä ja rätillä.

On tärkeä ymmärtää metsästysvarsijousen ja varsinaisen sotatyökalun ero. Mets.varsijousissa tukissa oli yleensä enemmän koristelua ja tukki kapeni perää päin. Sotajousissakin voi toki olla “taper”, mutta koristelut kannattaa jättää vähemmälle.

Tässä minulla työnalla (tukkia pitää vielä patinoida peräpäästä lisää) mets.varsijousi 1400-luvun malli, aikakaudelle tyypillinen pyöreä jalkatuki ja tukki kapenee perää päin, kaaressa paju jossa hamppuselästys.

Mustattu trigger

HUOM! Jos hiot varsijousen metalliosia kiiltäväksi, älä tee sitä hiomapapereilla vaan hiekalla, vedellä ja rätillä (etene karkeasta hienompaan hiekkaan). Näin ollen hiomajäljestä tulee historiallisempi. Toki karkeaa hiomapaperia voi käyttää muttei se siltikään ole hist. oikein.

SITTEN JÄNNE. Monet käyttävät dacronia jänteen tekoon mutta se on historiallisesti väärin. Oikeasti varsijousen jänteet tehtiin pellavasta tai hampusta (yleisimmin pellavasta). Siinä teko-ohjeet. https://www.youtube.com/watch?v=WV8m8Wkgilc

JA jos naulaat esim. sivupellit, älä käytä moderneja teräksenkiiltäviä nauloja vaan rauta, kupari tai kultanauloja - tulee antiikkisempi look.

ÄLÄ KOSKAAN AMMU VARSIJOUSELLA ILMAN NUOLTA. Laukaisu ei hajota välttämättä teräs/puu/komposiittikaarta, mutta kuivalaukaus ei ole koskaan hyväksi jänteelle.

Ja ampua kannattaa suljetuissa olosuhteissa turvallisesti :slight_smile: Ja maalitauluun. On muuten hubaa hommaa varsijousella tarkkuusammunta.

Minä en oikein suosi metallikaaria, koska mitä tosiaan netistä olen lukenut, niin itsetehdyissä metallikaarissa on se hajoamisen riski. Suosin erilaisia komposiittikaaria.

Italian jalkajousi killan säännöissä on laki (joko 1100 tai 1200 luvulta?) maininta että jos jousen jänteenä käyttää jotain muuta kuin hamppua esim pellavaa niin siitä sai sakot.

Okei! Itseasiassa hamppuhan on hist. käytettykin paljon juuri sen helpposaatavuuden takia, ainakin pitkäjousissa. Omien kokemusten mukaan pellava on huomattavasti kestävämpää kuin hamppu.

syy tuohon kestävyyteen on se että KAIKKI hamppu joka tuodaan kauppatavaraksi on paskaa. Yhtä ainuttakaan hyvä laatuista hamppukuitua joka olisi prosessoitu oikeallatavalla EI ole myytävänä missään yleisessä kaupassa vanan kirjaimellisesti kiven alla olevissa yksittäisissä liikkeissä siellä suntäällä. Yksi oma varainen farmari pariskunta oli vielä muutama vuosi sitten elossa Gotlannin saarella mutta ei oo enää. Japanista sekä intiasta saa parista liikkestä raaka hamppua mutta koska se sisältää THC niin EU ei päästä sitä alueellee. Ainakaan raaka materiaalina. Muuta jälleen myyjä kyllä on saksassa sekä jossain päin portugalia mutta he myyvät valmiitä kyadon jänteitä.

Aikoinaan oli joku ulkomailla testannut hampun ominaisuuksia ja muistaakseni tulos oli että naaraspuolinen thc:tä sisältävä kuitu oli näljäkertaa vahvempa kuin mikään muu kasvikuitu. Tämä tieto oli muistaakseni jostain vanhan foorumin syvyyksiltä. En muista kuinka moni siinä oli enemmän mukana, mutta ainakin Tuukkka sekä Juri olivat kiivaasti asialla.

Tuossa linkin jänteen teossa on yksi suuri moderni kämmi. Nimittäin looppia eti tuetan millään. Se vain punotaan suoja narulla ja sesiitä. Ei kestä oikeissa paunoissa.

Tässä ykis monista menetelmistä suurien paunojen ja heti perään minun tulkintani.
Jousi jolle tein tämä tulee valmiina olemaan vain vaivaiset 250lb jollei mee säleiksi talvella… veto kuvassa vedetty noin 5-6 tuumaa löysällä nylon narulla ja nyt jo 176lb.

Joo olen tosiaan etsinyt kestävää hamppua sieltä sun täältä. Netistä en uskalla juuri tuon takia hamppua tilata kun en tiedä että onko schaissee. Mitä olen tuota lähi-askartelukaupan pellavaa ostanut on siinä se hyvä puoli, että koska pellava on pirun kestävää saa paksunkin jänteen tehtyä laittamalla pellavaa paljon, hamppu on ollut hitusen paksumpaa. Nykyäänhän noi hamput on jtn koristenauhahamppua tms eli ei todellakaan jousiin soveltuvaa varsinkaan se joku valkoinen höttönaruhamppu mitä erehdyin ostamaan…

Olen tietoinen tuosta luuppiasiastakin. Tuolla linkkini takana myös se goottityyli. Mitä puuta tuossa kaaressasi, syreeniä?

Tuo kaareni puu on marjakuusta ja kotoisin sweitsin alpeilta jonka ystäväni toi minulle norjaan jousi leirille 50kilon pölkkynä pari vuotta sitten.

1 tykkäys

Marjakuuselta vaikuttaakin! Kokeilehan joskus tehdä pajukaari varsijouseen, mutta kuivaa paju ensin huolella. Lueskelin tuolta juttuja sun pajun paunoista https://primitiivijousi.fi/vanha_keskustelu/viewtopic.php%3Ft=3996&view=next.html

Miksi pajusta??

Onko tuo Miken jänne materiaali mahdollisesti tätä ?

https://www.lankava.fi/epages/lankava.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/esito/Products/BA16X2

Kyllä on. Paras jänne on sisältänyt noin 28- 30 lankaa, ollut 3mm paksu ja kestänyt lukuisia täysiä laukauksia +120 pitkäjousesta. Ei se parasta ole, mutta riittävän hyvää kun ei muuta ole ollut saatavilla.

OK, kiitos tiedosta. Nuo speksit riittää minun tarpeisiin hyvin pitkälle.

Tähän väliin pitää todeta, että Mikkellä on taito tehdä pellavajänteitä. Olen mitannut tuon langan lujuuden ja se on noin 23 cN/tex, eli ihan keskivertotavaraa, tai pikemminkin vielä keskiverron alapuolella. Parhaimmat pellavat, mitä olen testannut ovat antaneet yli 38 cN/tex -lukemia. Parikymmentä erilaista pellavalankaa olen siis mitannut. Parhaimpien pellavalankojen lujuudet ovat yli 50 cN/tex mutta niistä voi vain haaveilla.

Bockens-aivinasta tehdyn 30-säikeisen jänteen laskennallinen vetolujuus (yhden säikeen keskimääräisen vetolujuuden perusteella) on noin 350 paunaa. Mikkellä on omat konstinsa punoa jänne, jotta se kestää hyvin yli 120-paunaisissa jousissa. Yksi juju lienee siinä, että ko. lanka on melko pitkäkuituista ja punottu aika löysästi, jolloin se antaa vapauksia tehdä parempi jänne mitä säikeen lujuuden perusteella voisi päätellä.

OK kiitos tiedosta. Onkohan nuo muut mittaamasi langat jossakin listattuna vai saako niistä tietoa “on a need-to-know bases” ?

Tämä oli omien mittausten mukaan lujin pellavalanka:

http://abbeyengland.com/Store/CategoryID/438/List/1/Level/a/ProductID/68749

Yhden säikeen vetolujuus lyhyenä keskimäärin 22,6 paunaa ja pitkänä 20,7 paunaa. Tästä tekee helposti alle 100 graanin jänteitä, eli Dacronia vastaavia, paitsi venyy huomattavasti vähemmän. Kestää myös käyttöä erittäin hyvin. Toisaalta, tämä on aika kovaa ja tiukkaan punottua lankaa, mikä on aiheuttanut ongelmia hyvin jäykissä jousissa, koska solmut ja vastaavat ovat pellavalla heikko kohta.

Koko listaa en ole julkistanut, homma vielä vähän kesken ja lopullinen lista pääsee sitten aikanaan erääseen painotuotteeseen…

Kiinnostaa kovin,minkä pituinen tää kaari on ja paksuus/leveys…Olen tehnyt yhden pitkäjousen raidasta., ja vähällä käytöllä soon ollu, olen pitänyt pajua, raitaa niin haperona kuivuneena…Perustuen puiden pilkkomishuomioihin…

Kävin tänään etsimässä hyvää, mieluusti oksatonta ja suoraa pajua…pajua on , Pajunniitty on meitin enstistä heinäpeltoa, mutta hyvänmalliset pajut on lyhyitä,hyvä puolitoista metriä,Varsijouseen löysin hyvän kokoisen pajun.
Pihlajikkoa kävin katsomassa ja kaksi hyvää runkoa toin pihaan ja kuorin, liiteriin kuivumaan.