Varsijousen rakennus ohjeet varsijousifaneille

Jouset, nuolet, jänteet ja muut aseet Varsijouset
1

VARSIJOUSEN RAKENNUS - 13 Vaihetta

Varsijousi on ase, joka kehitettiin varhaiskeskiajalla ensin sota-aseeksi ja myöhemmin myös metsästysaseeksi. Varsijousessa on liipaisin, jota painamalla nuolen on tarkoitus lentää mahd. suoraan kohde-alueeseen. Varsijousen toimintaperiaatteena on usein lyhyt vetopituus, jota kompensoidaan riittävän vahvalla jousikaarella. Jousen pituus ja muoto ei ole ennalta määrätty, vaikka teräskaarisissa suositaan automaattisesti hieman myötäkäyriä kaaria. Varsijousen “olomuoto” riippuu pitkälti, onko ko. ase suunniteltu taisteluolosuhteisiin vai metsästykseen. Jousen pituudella on lähinnä merkitystä ammunnan vakauteen. Varsijousen rakennus on loppujenlopuksi hyvin simppeli toimi. Tarvitset oikeat välineet ja riittävästi aikaa kyseiseen työhön. Älä yritä liian monimutkaisia juttuja, yritä rakentaa jousesta juuri sellainen kuin haluat. Tärkeää on, että työssä viihtyy eikä anna ajan tulla silmille. Parhaaseen lopputulokseen pääset varaamalla projektille riittävästi aikaa.

Varsijouset jaetaan pääasiassa:

-sotajouset
-metsästysjouset

Sotajouset ovat primitiivisempiä, vähemmän koristeltuja ja usein vähemmän viimeisteltyjä.
Metsästysjouset ovat koristeltuja, viimeisteltyjä ja huolella tehtyjä arvoesineitä. Erona sotajouseen on usein tukin muoto.

Vaihe 1: Kaari

Varsijousen kaaren tulee olla sen verran jäykkä, ettei ammunta ole ihan lastenhupia. Suosittelen aloittamaan kaarenteon joko pihlajasta tai pajusta. Kuusikin toimii. Koivu on usein liian kovaa kaareen omien kokemusten mukaan. OK - mikä tahansa HYVÄ jousipuu käy. Kaaren tulee olla sopivan myötäkäyrä, muttei kuitenkaan ihan U:n muotoinen. Tärkeää on löytää metsästä kierteetöntä ja jo valmiiksi myötäkäyrää jousipuuta, jonka kuorit ja jätät kuivumaan ensin a) viikoksi ulkoilmaan b) viikoksi sisälle. Tee siis aihio, jonka tilleröit vasta muotoon kuivuttuaan. Kaari kannattaa tilleröidä siististi, sillä varsijousen kaaren tulee olla erittäin hyvin tilleröity - koska kaari on lyhyt. Suosittelen, että teet muutaman testikaaren ensin, esim. jo 10 testivedoksen jälkeen alkaa tilleröinti jo sujumaan. Jos sinulla on kokemusta käsi/pitkäjousista, tilleröinti on tottakai helpompaa. Kaareen tulee asettaa keskipiste, josta puuta lähdetään ohentamaan sopivasti kohti nokkia. Tee nokit sekä jänteelle että viritysjänteelle; viritysjänteellä vars. jänne saadaan paikoilleen. Muista aina, että kaaressa olisi hyvä olla jonkunverran kovapuuta, joko selässä tai puun sisällä. Kovapuu antaa kompression, sapwood tension.

Puukaarta voi vahvistaa jänteillä, hamppuselästyksellä tai vaikka nahalla. Kaaren voi maalata tai esim. villalangalla kääriä. Kaaren voi myös koristella. Use your imagination.

Kaaren voi toki tehdä myös sarvi-jänne-kombolla (komposiittikaari), teräskaaren esim. jousiteräksestä (tämä on tosin usein vähän vaarallista; en suosittele jos et ole aseseppä tai muuten teräskaariin ensin. 10 v perehtynyt) tai vaikka paksusta alumiinilatasta.

Vaihe 2: Jänne

Puno sopiva jänne pellavasta tai hampusta: Yllätys: tähän on monia tyylejä. Netistä löytää hyvää matskua mm. crossbow string hakusanalla. Vahaa jänne esim. mehiläisvahalla. Kookosöljykin käy, koska se ei haise niin pahasti kuin mehiläisvaha.

Vaihe 3: Vetopituus

Kun olet saanut tehtyä kaaren, aseta siihen jänne varajänteen avulla. Seuraavaksi sinun tulee tsekata kaaren vetopituus testitukkiin. Merkitse testitukkiin vetopituus, ja näin tiedät varsinaisen tukin vetopituuden. KAAREN VETOPITUUS ON TIEDETTÄVÄ AINA ENNEN TUKIN TEKOA, SILLÄ VETOPITUUS ASETTAA REUNAEHDON TUKIN PITUUDELLE (NUT-KAARI-SUHDE).

Vaihe 4: Tukki

Varsijousen tukki eli puu, mihin kaari kiinnitetään - voi olla monenmuotoinen. Etsi kuvia esim. googlesta hakusanalla crossbow stock. Suosittelen tekemään tukista normaalia pidemmän. Pitkä tukki on mukavampi ampua ja tällöin tukki tulee usein posken viereen ammuttaessa eikä olkapäähän - näin ammunta on tarkempaa. Suosittelen myös, ettet tee liian monimutkaisen näköistä tukkia. Suora tukkikin on parempi kuin modernin näköinen kiväärintukki, sillä lähtökohtaisesti varsijousi on keskiajan asia. Toki tukista voi tehdä moderninkin, mutta tällöin ongelmaksi voi muodosta normaali virepyörä-liipaisin kombo. Hio tukki siististi hiomapaperilla ja pintäkäsittele se esim oliiviöljyllä tai mehiläisvahalla. Voit toki myös maalata tukin esim. ruskeaksi. Suosittelen erityisesti tuota oliiviöljyä, se tuo puun syyt kauniisti esille. Älä pintakäsittele tukkia kuitenkaan ennen seuraavaa vaihetta.

Vaihe 5: Tukin osat

Tukkiin tulee tehdä 10 asteessa oleva kolo kaarelle eteen, sekä virepyörälle että liipaisimelle kolot. Nuolelle tulee tehdä joko ns. bolt holder tai bolt groove. Tee nämäkin vaiheet vasta seuraavan vaiheen jälkeen:

Vaihe 6: Virepyörä

Googlaa hakusanalla: Crossbow nut. Voit tehdä virepyörän kevytviritteiseen jopa koivusta, mutta suosittelen tekemään virepyörän pehmeästä tankoraudasta. Se on yllättävän helppo rälläköidä muotoon.

Vaihe 7: Liipaisin

Tao liipaisin esim. kesällä avogrillissä sopivasta tankoraudasta. Googlaa hakusanalla crossbow trigger. Poraa liipaisimeen toki reikä oikeaan kohtaan.

Vaihe 8: Tee virepyörälle (nut) ja liipaisimelle (trigger) kolot tukkiin taltalla ja porakoneella. Koloja ei tarvitse liiemmin hioa, poislukien raspinen puulaji.

Vaihe 9: Pintakäsittele tukki. Voit myös koristella tukin kauniisti. Vain mielikuvitus on rajana. Googlen kuvahaku auttaa.

Tukissa voi olla bolt clip, jos haluat. Se kannattaa tehdä peltisaksilla ohuesta pellistä, joka hieman joustaa.

Vaihe 10: Kasaa jousi. Kiinnitä kaari tukkiin köysillä. Googlaa crossbow hemp bindings. Tätä varten on porattava sopiva reikä tukkiin oikeaan kohtaan kaaren jälkeen.

Vaihe 11: Voit tehdä tukkiin jalkatuen (stirrup), jos kaaren viritys sitä vaatii. Oikeaoppisimmin stirrup kiinnitetään kaareen samoilla köysillä, millä kaarikin tulee tukkiin kiinni. Stirrup voi olla esim. eleganttisen pyöreä. Tee se kuitenkin riittävän paksusta rautalatasta.

Vaihe 12: Viritysapuvälineet. Voit käyttää kaaren virittämiseen joitain seuraavista:
-Spanning belt (viritysvyöt; yksikoukku tai kaksikoukku)
-Gaff lever
-Goat’s foot lever
-Windlass - tee jos osaat!
-Qranequin, tee jos osaat!

Suosittelen kaksikoukkuvyötä. Se on helppo tehdä.

Vaihe 13: Tee sopivia nuolia suhteessa kaaren vetopituuteen. Sulat kannattaa tehdä leivinpaperista ja liimata puuliimalla. Nuolenkärjet voi tehdä oikeastaan mistä vain. Sahaamalla 2 cm pätkiä sopivasta rautaputkesta ja takomalla kärjet lyttyyn on yksi hieno tyyli. Muista kuitenkin, että varsijousella ei saa Suomessa metsästää.

Archeryman-special:

Olen huomannut, että parhaat varsijouset ovat kuin filosofiaa. Yhdistele lempivärejäsi. Jos haluat vaikkapa goottityyliä, yhdistele mustaa ja valkoista ja punaista. Jos taas haluat perinteisempää tyyliä, jätä koristelut vähemmälle. Suosittelen panostamaan huolella varsinkin väreihin. Olen tehnyt useita varsijousia, joihin olen kyllästynyt niiden värien puolesta. Älä kopioi toisilta, vaan tee omaa tyyliä. Muista, että keskiajalla ei ollut yhtä ja ainoaa varsijousi-tyyliä. Oli vain varsijousia. Muista kuitenkin, että funktionaalisuus menee kauneuden edelle aina (mielestäni). 30 lbs leluvarsijousi ei välttämättä ole miellyttävä, jos olet tottunut ampumaan esim. 150 lbs käsijousella. Sen sijaan vaikkapa 120 lbs varsijousi on jo huomattavan hauskempi kapistus.

Rautaosien viimeistelyt voi tehdä oman maun mukaan, esim. karkaista öljyyn jolloin osat ovat mustia, tai rautaa voi hioa ja kiilloittaa. Tai sitten jättää ihan raudanväriseksi. It’s up to you.

TURVALLISUUSOHJEET

-älä ammu ihmisiä kohti
-varmistu, ettei tulilinjalla ole koskaan ihmisiä
-älä ammu koskaan teille tai asutuskeskuksiin päin
-älä ammu eläimiä (Suomessa kiellettyä)
-älä tee tihutöitä ampumalla vaikkapa naapurin talon seinään
-kerää aina ampumasi nuolet talteen
-Tähtää aina viritetyllä varsijousella maahan, tähtää vasta maaliin juuri ennen laukaisua

OMAA ANALYYSIA VARSIJOUSISTA:

-Mitä kevyempi varsijousi - sitä miellyttävämpi ampua
-Mitä pidempi liipaisin - sitä miellyttävämpi ampua
-Mitä lyhyempi kaari - sitä vakaampi ampua
-Mitä kevyempi liipaisin - sitä miellyttävämpi ampua
-Mitä pidempään suunniteltu varsijousi - sitä hienompi seinällä ja sitä miellyttävämpi ampua

Varsijousen plussat ja miinukset

+Tarkka pitkältäkin etäisyydeltä suhteessa käsijouseen
+Tehokas ja yllättävän kätevä käyttää (varsijousien dissaus perustuu lähinnä harhaluuloon, että viritys vie liian kauan aikaa, ei vie esim. spanning beltillä)
+Historiallisesti varsin kaunis esine, eleganttinen
+Periaatteessa rahaa ei mene paljoa, jos tekee osat kierrätysmateriaaleista

-Viritys on toki hitaampaa kuin käsijousella (tulinopeus)
-Kalliimpi rakentaa kuin käsijousi
-Rakentaminen vie usein enemmän aikaa kuin käsijousi
-Kaareen voi olla hankala löytää sopivaa puuta, kierteetöntä

Työniloa,

AM

archeryman

1 tykkäys
2

"Varsijousi on ase, joka kehitettiin varhaiskeskiajalla?"
Mitäh??

Varsijousi kehitettiin Kiinassa kun euroopassa oli vielä pronssikausi.
Siitä oliko se sotilas käyttöön vai metsälle ei ole tietoa.
Kaikkein todennäköisin selitys varsijousella on että pellolta voitiin nopeasti kouluttaa pienella harjoittelulla tehokkaita uusi alueen puolustajia.

"Sotajouset ovat primitiivisempiä, vähemmän koristeltuja ja usein vähemmän viimeisteltyjä.
Metsästysjouset ovat koristeltuja, viimeisteltyjä ja huolella tehtyjä arvoesineitä. "

Pitää jokseenkin paikkaansa, mutta kyse on enemmänkin ampuja statuksesta kuin siitä että olis jokin todellinen kuilu tyylien välillä. Aatelisilla, sekä maaherroilla oli teitenkin paremmat välineet kuin rivisotilailla.
Mistä tämä jako on peräisin? Ajattelitko asian niin että olisi jotenkin aikakausi-
sidonnainen vain ihan vain ulkomuoto/paunat?
Kuulajouset ovat oma lukunsa sekä 1700 luvun herrasväen käyttämät pistoolijouset.

Puisenkaaren ei tarvitse olla möytäkaareva. Vaikka siitä saakin voimakkaan niin yli puolet kevyempi kaari joka on kokonaan puuta hakkaa myötiksen milloin vain ja missä vain.
Myötäkaarista jousta voi tietenkin aina suositella aloitukseen, mutta sitten kun haluaa vakavasti ammuskella niin on etsittävä suoraa tai mielellään vastakaaressa kasvava puun.

“Muista aina, että kaaressa olisi hyvä olla jonkunverran kovapuuta, joko selässä tai puun sisällä. Kovapuu antaa kompression, sapwood tension.”

Niiiin noh. Sitä kova puuta voi olla vaikka koko kaaressa. Se mihin sitä kovuutta puussa tarvitaan on nimenomaan sinne vatsan puolelle ottamaan puristusta vastaan. Selkä puolen olisi hyvä silloin kestää venymää.

Koristelun puolesta asia on oman käden varassa,mutta mistä “villalanka kääreet” on tullut mieleen?

Tuolle tukille on enkussa kaksi sanaa: Stock sekä Tiller.
Tästä voi joku välkky vetää johtopäätöksi mistähän on tullet se yleistys että käsijouset on saatava tilleriin :wink:

Koipiointi on nykyajan käsitys joka on enemmän sidoksissa tuotesuojaukseen sekä puhtaasti omatunnon asiaan. Keskiajan jouset, puvut, taulut, maalaukset, kirjat ovat pelkkää toisilta kopiointia. Yksilölliset esineet ovat lähin koruja sekä tilauksesta tehtyjä muotkuva maalauksi joista joku muu on kuitenkin omaansa ottanut enemmäin kuin osviittaa. Mäitä kopiointeja on historia pullollaan
Se että jos sinä tai joku muu teekee jotain yksilöllistä ja jonka haluamme pitää itsellämme ainoana maailmassa on tietenkin vähän röyhkeää jos joku haluaa sen nähdä ja ensiviikolla on itse tehnyt täysin samanlaisen.

3

Kyllä minä tiedän, että on olemassa Kiinalaisia sarjatulivarsijousia ja roomalaisia Gastrapheteksejä. Puhuin tässä lähinnä euroopan keskiajan varsijousista, koska ne ovat yleisimmin tunnettuja joihin ihmiset pääosin assosioi käsitteen varsijousi.

Olen samaa mieltä ampujan statuksesta. Pitää muistaa, että keskiajalla metsästystyylinen varsijousi oli todella kallis ase, jota käytti nimenomaan pääosin korkeastatuksiset henkilöt. Pääasiassa varsijouset on kuitenkin jaettavissa sota-aseisiin ja metsästysvarsijousiin. Ero tulee siinä, että käytetiinkö niitä sodassa vai ei. Siitä ei tosin ole tieteellisestikään yksimielisyyttä, miksi varsijousia oli kokonaisuudessaan niin paljon eri tyylisiä. Aikakaudet toki vaikuttivat asiaan, mutta esim. 1500-luvun malleissa on huimasti eroja esim. stirrup:pien suhteen. Poislukien 1700-luvun snepperit/kuulavarsijouset ja pistoolimallit…yms stone bow ideat.

Kovapuuta juu vatsaan eikä selkään, meni sekaisin nuo. Noh, kovapuuta voi olla vaikka puun “keskellä”, varsinkin jos kaari on täysin pyöreä-profiilinen. Itse olen tehnyt toimivia kaaria ilman kovapuutakin. koska kaaren lyhyys tuo itsessään jo aika muikeasti niitä paunoja. Olen tehnyt mm. 80 cm pitkän 100 paunaisen kaaren ilman lainkaan kovapuuta.

Itseasiassa puukaaria päällystettiin joko langoilla tai nahalla. Itse päällystän villalangoilla esteettisyyden vuoksi.

Itse en suosi oikein minkään kopiointia, poislukien replicoiden teko. Yritän tehdä omaa tyyliä. Toisaalta kaikki on joltain opittua. Mikä täällä maailmassa on omaa puhtaasti?

4

Mitä tarkoitat kovapuulla? Sydänpuuta? Sydänpuu ei juuri ole kovempaa kuin pintapuu, tästä syystä näitä ei tupata erottelemaan suuremmin. Olen tehnyt jousia pintapuusta ja sydänpuusta, enkä osaa näillä havaita mitään eroa.

Ei olisi mitenkään edullisempaa saada pehmeää puuta selkään ja kovaa vatsaan, tai toisinpäin. Miten tämä edes tehtäisiin yhdellä puulla? Oleellista on saada kaaressa rasitukset tasaantumaan, ettei ominaisuudet ole luokkaa kataja. Selkä vastustaa venymistä, vatsa vastustaa puristumista. Jos nämä ovat epäbalanssissa, tulee ongelmia selkämurtumina tai vatsan puristusmurtumina.

Kannattaa perehtyä jousien mekaniikkaan, puun ominaisuuksiin, jousen eri profiileihin ja veto- ja puristusrasituksiin, koska nämä esittämäsi kaariin liittyvät suositukset ja perustelut kuulostaa vähän hassuilta.

Olisi ihan kiva nähdä sinulta ihan päällystämätön puinen varsijousen kaari ennen veistämistä, lepotilassa valmiina, jänteellä ja täydessä vedossa. Täältä löytyy kyllä neuvoja kaarien tekemiseen, jos niissä kaipaa apua, kun jotenkin tulee semmoinen kuva tästä.

Mukava tietenkin, että haluat jakaa tietoasi! Varsijousia on täällä perin vähän ja tukkien tekemisessä juuri käsijousien tekijät varmasti tarvitsevat vinkkiä, jos haluavat varsijousta joku päivä rakentaa.

1 tykkäys
5

Ajattelussasi on Nystrom se kämmi että sekoitat käsijousen kaaren ja varsijousen kaaren keskenään.

On aivan eriluokan homma tehdä toimiva lyhyt 80cm kaari kuin 180 cm pitkä kaari.

Minun varsijousen kaaret ovat käytännön kautta luotuja toimivia kaaria, ei kirjoista luettua teoriaa. Asioita on tärkeämpi tehdä kuin lukea. Puun laatuun vaikuttaa kuitenkin niin monta muuttujaa, ettei voi yleistää teoriatiedon pohjalta, että milloin kaaresta “pitäisi” tulla täydellinen.

Tässä vaiheessa toteankin, että en tarvitse liiemmin apua kaarien tekoon tältä foorumilta, pääasiassa varsijousi-topiccini käsittelevät varsijousien tekoa omien kokemusteni pohjalta ja samalla annan ihmisille täällä motivaatiota tehdä myös VARSIjousia, kun 99 % keskustelusta on käsi/pitkäjousia. :slight_smile:

1 tykkäys
6

Ei niissä ole mitään eroa. 80-senttinen kaari voi hyvinkin olla sekä käsijousi, että myös varsijousenkin kaari.

7

Ei voi. Sekoitatte edelleen varsijousen kaaren ja käsijousen kaaren keskenään.

Parhaimmassa tapauksessa varsijousen kaarea ei ole edes tarkoitettu viritettäväksi käsillä, vaan viritysapuvälinein.

Kuinka moni teistä on ampunut vaikka 250 paunaisella 80 cm pitkällä käsijousella? Varsijousen lyhyt vetopituus asettaa enemmän vaatimuksia paunoihin kuin käsijousen pitkä vetopituus.

Minulla on suunnitteilla 200 lbs varsijousen pihlajakaari. Tervetuloa ampumaan sillä täydellä vetopituudella käsijousityylillä.

8

Mitä on tämä “kirjoista luettu teoria”? Käytännön kauttahan kaikki näitä tekevät. Nämä asiat eivät ole sitä kuuluisaa rakettitiedettä, vaan ilmiöitä, joiden olemassaolo ja toiminta voidaan vahvistaa testaamalla ja joiden käyttäytyminen perustuu varsin hyvin tunnettuihin mekaniikan lakeihin. Puujousien tekemisen yksi hienous lienee juuri tuossa puun ominaisuuksien vaihtelussa, joka pakottaa mukautumaan puukappaleen yksilöllisiin ominaisuuksiin.

Voimien ja mittasuhteiden ero EI muuta millään tavalla Herrojen Newton, Hooke, Poisson… kehittelemiä kiinteiden aineiden mekaniiken lakeja.

1 tykkäys
9

Jaa, minun pointti oli nimenomaan tuossa, ettei ole mitään absoluuttista jousenrakennus-teoriaa. Viittasin vaan Nystromin ohjeeseen, että kaikki pitäisi ensin opiskella ennenkuin voi jotain tehdä. Kun todellisuudessa asioita voi myös tehdä ilman että opiskelee.

Ei newtonikaan ollut varsijousien rakentaja, vaan fyysikko.

On ihan turha vetää keskusteluun mekaniikan lait, kun puhutaan puukaarien teosta. Sekoitatte kaikki edelleen varsijousien kaaren ja käsijousien kaaren. Kyse ei ole niinkään kaaren ominaisuuksista, vaan vetopituudesta ja sen edellyttämistä reunaehdoista esimerkiksi puukaarelle.

Olenko väittänyt että voimien ja mittasuhteiden ero muuttaisi esim. newtonin lakeja? En. Olen sanonut, että jousipuissa on niin paljon eri ominaisuuksia, ettei käsijousen valmistusohjeet päde välttämättä varsijousen kaareen. Nystrom kehoitti minua opiskelemaan mm. jousen profiilimuotoja. Minäpä kerron: Amerikan intiaanit suosivat pääasiassa flat-jousia vain sen takia, että flatjouset ovat paljon helpompi valmistaa kuin pyöreäselkäiset jouset. Sen sijaan varsijousessa pyöreäselkäinen kaari antaa etulyöntiaseman paunojen suhteen verrattuna flat-jouseen. Näin ollen käsijousen teko ei vastaa varsijousen kaaren tekoa. Muitakin esimerkkejä on. Esim. kuusen oksasta saa tehtyä loistavan käsijousen, varsijousen kaaressa kuusenoksa ei toimi lähes ollenkaan.

10

Hyvää väittelyä ja sellaisena jatkukoon, eli pidetään juttu asiallisena.

Nyt aletaan olla sillä alueella, että kaivataan faktoja, joiden tueksi on mitattua dataa.

Esimerkiksi, mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Entä mitä faktoja löytyy tämän tueksi?

Yhden kuusenoksajousen nähnyt mutta loistavaa en.

11

Pyöreäselkäiseen kaareen tulee automaattisesti enemmän sydänpuuta kuin flat-jouseen, jolloin jouseen tulee enemmän paunoja. Olettaen, että molemmat kaaret on tehty samasta puunrungosta, josta on tehty kaksi kaarta. Jousta harvoin tehdään pelkästä sapwoodista, sen sijaan esim. eng.pitkäjousiakin on olemassa pelkästä sydänpuusta tehtynä. Miksi? Koska nuoli lähtee jälkimmäisestä tehokkaammin.

Toimiva kuusenoksajousi on suhteellisesti loistavampi, kuin ei lainkaan toimiva kuusenoksa-varsijousi.

12

Ei tule jos osaa tehda ja olettaa että oli puun runko minkä kokoinen tahansa niin jousi ei olesi tehtynä suoraan kuoren alta. Jos puhutaan vaikka pihlajasta niin vielä +6cm rungossa ei ole mitään sydäntä. Eikä pihlaja todellakaan oli mikaan kova. Vasta isommasta emä puusta (+15cm halkaisia) voi sanoa että on kovempaa sydäntä. Sellainen asia mikä on painanut mieltäni on että mistä ihmeestä on tullut käsitys siitä että tiheä lustoinen pihlaja olisi muka hyvää jousipuuta?? Ei käy järkeen. Siis jos pihlajasta oikeasti haluaa hyvän taipuvan kepin niin silloin lustojen tulisi olla sen +2mm paksuja ja mieluiten yli 3mm selkälustoilla. Se että jokin puu kasva tiheästi ei merkitse että puu olisi jotenkin kovaa. Hyvä jouseksi kelpavan pihlajan lustojen tulee olla niekas kevät kasvuisia ja runsas kesä kasvuisia. Näin lostoon jää väemmän alkukevään höttökasvusta.

Useimmissa puissa kun ei edes ole mitään erillistä sydän tai mantopuuta.

Sitten tuohon toiseen mikä kilahti korvaan tässä ketjussa (muita juttu huomioon ottamatta…) Että mistäs olet tämmöisen tiedon saanut että enkuilla olisi ollut pelkästä marjakuusen sydän puusta tehtyja jousia? Onlisiko antaa mikään linkkiä?

13

Täysin samaa mieltä olen reinikainen. Minä teen jouseni aina +15 cm halkaisijasta, olipa jousi mikä tahansa. OK-yhden pitkäjousen (minkä linkkasin tänne) se oli 12 cm mutta siinä oli se pintalusto-probleema. Mun periaate onkin aina että höttökasvu helvettiin. Tärkeimpänä ominaisuutena pidän silti kierteettömyyttä.

Siinä ainakin kaveri höpisee, että on heartwood longbows only-jousia

Minä annan kyllä koko foorumille omat mahdollisuudet tehdä omat kaaret varsijousiinsa, enkä “pompottele” ketään. Suomi on muutenkin ihan roskamaa mitä tulee jousipuihin. Keskieurooppaanhan tästä on kohta varmaan muutettava. Mun seuraavat tavoitteet on 200 lbs pihlajakaari ja 300 lbs sarvi-jänne kaari sekä 400 lbs teräskaari.

14

Aiheen ohi mutta menkööt…

Aika vahva väite, johon toivoisi jotain konkreettista näkökulmaa. Suomessa kasvaa monia erinomaisia jousipuulajeja, jos vain jaksaa perehtyä aiheeseen ja etsiä. Eikä Keski-Eurooppa itsestään selvästi mikään jousipuu-onnela ole, vaikka vaihtelua alueittain toki on. Jostakin syystä moni keski-eurooppalainen ammattipuujousentekijä tekee jousensa osagesta, joka on tuotu Euroopan ulkopuolelta.

15

Mietinkin tuossa lähinnä sitä, että marjakuusi on maailmalla nro uno.

16

Höttökasvu on vähän haasteellista siinä mielessä että sitä kasvaa yleensä vain isoissa puissa tai sitten emä rungon isoissa oksissa sen verran että pitää vuolla pois. Esimerkkinä suomen metsätammen pinta lusto on lähes poikkeuksetta ensimäisen 2 sentin matkalla keskustaan päin todella huokoista. Näistä kaivan itse ulommaiset pois jos on tarve.

Videosi mies on ruotsalainen Henrik Thurfjell.
Tuo jousi on Gotlannista kaadettu ja sinnä ainakin on pinta mantoa selässä.
On totta että nykyään tehdään myös vain sydänpuustakinjousia, mutta se mihin hän viittaa on vanhemman juset kuin keskiaika. Esim Ötzin jousi oli pienestä marjakuusesta tehty kokonaan sydän puusta. pari muutakin muistaakseni saksalais/tanskalais jousta jotka oli myöskin pelkkää sydäntä, mutta ne ovatkin rautakauden jousia. Keskiaikaista (600-1400) ei minulla ainakaan ole ainuttakaan todistetta.

Todistetta sillekkään ei ole että marjis olisi numero Uno.
Tämä marjis legendä euroopassa on kyll äerittäin pitkä perinteistä mutta asia on ihan sama kuin katajousen tai korealaisen sarvijousen kanssa. Heti kun mennään oman toimivuus alueen ulkopuolella jousi on lähes käyttökelvoton. Mäin ollen paras materiaali onvain alue kohtaista höpöä.

17

Kyllä, mutta varsijousen kaaressa marjakuusi on aikalailla uno. Jos nyt ei oteta huomioon esim. syreeniä mutta minä puhuinkin a) varsijousista b) maailmalla parhaasta puulajista varsijousen kaareen.

Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että edes ajatuksentasolla ei kannata sotkea käsijousien kaaria ja varsijousten kaaria keskenään. Esimerkiksi puun oksaisuuden vaikutus on jotain ihan eri luokkaa varsijousen kaaressa kuin käsijousessa. Puhumattakaan esim. tilleröinnistä.

18

Yhtä ainuttakaan tilleröinti eroa en ainakaan itse ole huomannut puisien käsi/varsijousien kohdalla. Ainoa ero on siinä minkä myönnän on että useissa käsijousissa on pidemmat lavat kuin varsijousissa.
Mutta yhtä ainuttakaan tilleröinti eroa en ole huomannut puisien +400 käsijousen & vähän alle 30 varsijousen jälkeen.

Oksat +muut kummajaiset tulee aina ottaa huomioon yksilöinä. Niitä toki tulee välttää parhaansamukaan, mutta useimpien kanssa yhteiseloa ei edes huomaa.

Sorke, mutta erot ovat lähinnä paksuus/pituus suhteita jotka ovat täysin sympioosissa sekä täysin muokattavissa helposti haluttuun lopputulokseen molempien osalta.

19

Kyllä, mutta se 400 lbs varsijousi ei ole käsijousi, niinkuin esim. Markus väitti. Olen filosofi, ajattelen asiaa siitä näkökulmasta MIKÄ tekee kaaresta varsijousenkaaren, en sitä, että varsijousen kaari olisi automaatiolla toimiva käsijousi, kun sitä se ei ole.

Tilleröintiero tulee siinä, että esim. paha oksankohta voi pilata varsjousen kaaren täysin. Samoin esim. kovapuun jakautumisen suhteen on oltava pirun tarkka. Minä teen vain priimaa.

20

“400 lbs varsijousi ei ole käsijousi, niinkuin esim. Markus väitti”

Markuksen kommentti: “Ei niissä ole mitään eroa. 80-senttinen kaari voi hyvinkin olla sekä käsijousi, että myös varsijousenkin kaari”

Nyt meni ohi??
Kukaan ei mielestäni vielä tuossa vaiheessa mistää teräskaarista vielä puhunut.
80cm käsijousi on pieni, mutta vielä ihan käypä käsijousi. Muistaakseni Martti Auer on jonkin riistankin sellaisella 85cm jousella aikoinan saanut (Simo tai Tuukka varmaan muistaa paremmin tämän)

Joka ikinen jousi menee pilalle jos ei ota oksia tai muita mutkia huomioon. Siitä nyt ei ollut kyse.
Jokainen meista tekee priimaa siihen asti kunnes joku muu tekee jotain vielä parempaa.

Minulle varsijousi on varsijousi vasta sitten kun sillä ei pysty mukavasti käsillä ampumaan.

Lyhyt iskupituus antaa todella paljon anteeksi isoillain paunoilla jollon tillerin ei tarvitse olla niin tarkka kuin pitkävetoisillä kaarilla. Tähän vaikuttaa todella monet asiat, mutta perus asia on, että jos ei tekijä osaa hahmottaa mahdollisia vaaroja oikein niin se on ihan sama mitä tekee.

Lyhyissä kaarissa joissa on lyhyt veto antaa anteeksi paljon huonollakin tillerillä ja pitkissä taas pitkät kaaret antavat hyvän puun ohella paljon anteeksi suuretkin epatasaisuudet.