Ugrijousi luonnonmateriaalein

Aika hiljaista on ollut foorumilla. On tullut oltua työhommissa niin paljon, että eipä paljon ole muuta kerennyt, mutta nyt tulee näitä mittoja ugrijousesta.

Ei puhuta ihan mistään replikasta, mutta ainakin 100% luonnonmateriaaleista.
Lavat on koivu+lylyä johon liitetty tuomisakarat ja pieni kahvapala vaahterasta. Sakarat on vahvistettu jännepunoksilla. Jänne on pellavaa. Kaikki on liimattu kasaan nahkaliimalla.

Koivupala selkään on suoraan kuoren alta, hiottu ja tasoitettu lopuksi siklillä. Tämän jälkeen koivu ja lylypala on saatettu samalle vastakäyryydelle lämmöllä. Sitten valeltu ohut nahkaliimakerros, kuivattu, lämmitetty kuumailmapuhaltimella, jonka jälkeen heti tuikattu kuuma paksu liima ja pinnat yhteen. Sama menetelmä siis kuin sarvikomposiittien kanssa.

Mitat:

  • 573g painoa, 45# @26"
  • 164cm kärjestä kärjeen, 161cm nokista nokkiin.
  • Kahvasta 32mm leveä 28mm paksu.
  • Lavoista isoimmillaan 47mm leveä 16mm paksu.
  • Sakaraliitoksen alkaessa 35mm leveä 15mm paksu.
  • Sakaraliitoksen lopussa 24mm leveä 18mm paksu.
  • Nokista 11mm leveä 11mm paksu.
  • Sakaraliitoksen liimapinta on 10cm pitkä.
  • Sakaroiden pituus on 14cm nokkiuraan mitattuna.

Lisänä pari kuvaa tekovaiheesta ja paras vetokuva mitä löytyy. Ammuin tällä pari kisaa viimekesänä ja ihan hyvin pelitti. Sakarat jäi vähän isoiksi juurestaan, sinne kannattaa ennemmin jättää paksuutta kuin leveyttä. Tämän takia jousi ihan pienesti tärrää laukaisussa, mutta ei niin että olisi jaksanut ottaa punoksia pois ja hioa keveämmäksi.
Profiili on pysynyt hyvin, eikä jousi ole ottanut merkittävää settiä käytössä.

En useampaan viikkoon ollut ottanut jousta esille, niin yllätyin äsken kun 29% huoneen kosteudessa jousi oli nyt 1cm myötäkaareva, kesällä ammunnan jälkeenkin jousi oli refleksillä. Täysin levänneenä muistaakseni 2cm refleksiä.
Voi olla että tämän ollessa nahkaliimalla liimattu, elää jousi vieläkin enemmän mitä lylyjousille on tyypillistä.

Pitää ensi kesäksi tehdä parempi, tästä tuli vähän liian kevyt. Mutta muuten mitat oli ihan käypäset, 45-50mm on hyvä olla leveyttä.




7 tykkäystä

Hieno! Tällaisesta olen jonkun aikaa uneksinut… Oletko tehnyt koskaan myyntiin tämmöistä?

Kiitti! En ole, tää oli eka lyly-koivu jouseni. Aika simppeli tämmöinen on tehdä, että miksikäs ei joskus voisikin myydä. Seuraavaan ei kahvapalaa laiteta ja siitä pitää saada vähän jäykempi.

Ainoa vähän ärsyttävä näissä on että pitäisi se koivuselkä saada siististi sahattua itsekaadetuista puista. Kai sen voisi ihan sirkkelin läpi vetästä ja yhdelle lustolle kikkailla. Ei jaksa tuommoista pyöreää, kuorenalus suikaletta enää laittaa.

Todella hieno jousi! Millaista vetopituutta olet käyttänyt?

Kiitos! Tuommoista 26" olen vedellyt. Jäykällä kahvalla ja kärjillä, arvioisin että nämä jouset jää tuonne 25-27" väliin keskiverrosti.

Haaa, viimeinkin tämä on täällä esitelyssä. Hieno jousi. Jotenkin puhdas poikanen. Ammuin pari laakia Petikon kisoissa tällä ja rekyyli oli liikaa luja omasta mielestäni. Sakaraosaston kevennys/lapojen kärkiosastosta helpottanee asiaa. Rekyyli on tottumisasia tietysti, omat jouset kun ovat vaan semmosta pehmosta pölläytystä.

Kysymysryöppy.

Oletko kokeillut korkeampaa jännekorkeutta rekyylin ehkäisemiseksi? Tarkoitan että jänteen silmukan liittymäkohta ei ottaisi enää sakaran vatsapuolelle kiinni laukaistaessa. Tämä veisi rekyyliä pois. Toisaalta jännekorkeus saattaisi tällöin kasvaa törkeisiin mittoihin. Mitä tuumaat Jere?

Onko sakaran muotti olemassa yhä? Arvioin silmällä että tuomisakarat taivutettu n.20 asteen kulmaan. Mitä sanoo astekulma mitattuna tarkasti muoteista/sakaroista?

Kahvan paksunnos vatsassa kiinni myös nahkalimalla?

Vetokuvassa vetoa vain n.10 tuumaa, täydessä vedossakin jousi ilmeisesti ei taivu kädensijan kohdalta, koska kädensijan paksunnos pysyy kiinni…? Eli tilleri ei ole läpitaipuva. ?

Selkäkoivujen lustorakenne? Milli? Kolmen millin lustot? Tietoa koivun kasvupaikasta? Itsekaadettu vai kaupan tavaraa?

Koivu tietysti oksatonta priimaa?

Entä lyly? Penkillä olevassa kuvassa näkyy oksa (onko?) toisessa lavassa. Haittoja? Pelittää? Murtumia oksanreunoissa?

Paksuudet lylyn ja koivun välillä näyttää silmään n.50/50. Onko näin mitattuna myös? Oliko lyly paksumpi vielä yhteenliimauksessa?

Tilleröitkö vain lylyä kaapimalla? Eli koivuselkä jäi koskemattomattomaksi ja tuohen alta otetuksi, kuten mainitsit ja on jousissa yleensä. Mainitsit että selkä siklattu ja hiottu. Arviotu poistomäärä?

Kiitän vastauksista jo etukäteen.

Kiitti. Itseä jäi vähän häiritsemään myös rekyyli ja tuo ylimääräinen kahvapala. Seuraaviin pitää saada paksuutta enemmän kahvaan.

En ole, tuntuu että tuommoinen 13-14cm on hyvä tähän. Pelkään että alkaa rasittua liikoja, kun taipuma-alat ei ole mitään hirveän pitkiä.

En taittanut muottia vasten oikeastaan, vaan jotain pyöreää kulmaa vasten puristimlla, kun oli sopiva niin lopetin. Nuo oli tosiaan ihan ok kulma juuri.

Kyllä.

Kahva ei taivu.

En katsonut yhtään lustojen paksuutta, eikä nyt nää. Itse kaadettu tutun rankapinosta. :smiley:

On oksatonta.

Kaksi oksankohtaa on jotka on porattu ja vaahteratulpattu. Ei murtumia eikä mitään muitakaan ongelmia.

En mitannut yhtään. Koivulylyn yritin liimata saman paksuisena paikalleen, sitten siitä etenee vatsaa tilleröimällä. Vatsapalikka oli liimauksessa todella paksu.

Koivuselkä on koskematon tuohen alus, vain vatsaa kaavittiin. Selkä vain sipisteltiin tasaiseksi.

Eipä kestä.

On kova veto Jereltä, tuo jäkkärä!

Kuta kuinkin kaikissa tämän päivän monipuisten rekonstruktioissa on paljon vähemmän puuta sakaroissa kuin alkuperäisissä. Siitä huolimatta ensin mainitut tuppaavat potkimaan lujasti, normaalipainoisia nuolia ammuttaessa (oma ja muiden kokemus). Se kertoo lähinnä siitä, että joku 15 greiniä per pauna oli normipaino myöhäisille havumetsävyöhykkeen alkuperäisnuolille, ja paljon raskaampiakin käytettiin, tilanteen mukaan. Tukea löytyy myöhäisrautakauden nuolenkärkien painoista.

Kaikissa alkuperäisissä jänteineen säilyneissä monipuisissa jousissa on hyvin matala jänneväli. Ammattilaisille oli selvästikin tärkeintä rasituksen minimoiminen ja heiton maksimoiminen, rekyylistä viis (ja painava nuoli hoiti homman). Onkin niin, että joku fistmeleen väli monipuisessa näyttäisi irstaan väärältä.

Kiitoksia vastauksista Jere.

Joo, en minäkään korkeampaa jänneväliä kannata, se olisi todella juuri tuo Tuukan mainitsema irstas, silloin. Ajattelin jännevälin lisäyksellä lähinnä sitä rekyylin vähentämistä, jos jänne ei osuisi enää vatsaan niin paljoa jos ollenkaan.

Klaukkalan kurssilla on kaksi innokasta, jotka haluaisivat tehdä tällaisen ja tästä Jeren tekemästä on suuri avu.

Tämä on yks hienoimmista jousista mitä nähny… tulee omalle listalle tehtäväks heti kun löydän lylyä… Mikä olisi sitten enemmän alkuperäistä vastaava ? Läpitaipuva, ilman kahvapalaa ja massiivisemmilla kärjillä?

Kiitti, äläpä nyt…

Kahva pitäisi olla ilman kahvapalaa, mutta kärjet on aika hyvät jo nyt. Niitä oli tosin todella monen mallisia, pienin vivahtein.

Kahva voi olla jäykkä, mutta kuten sanottu - yhdestä puusta.

1 tykkäys

Kahva jäykkä mutta kuuluuko tyylin kuitenkin selkeästi erottuva,koholla oleva kahva vai sen verran vaan paksumpi ettei taivu…?

Ei kuulu olla. Kahvan tulisi olla tasaisesti kapeneva kohta ja tasaisesti samalta alalta paksuneva kohta. Mikken jousessa on kahva oikein. Voit myös hakea instagramista “Kviljo buemakeri” niin löydät Ivarin ugrilaminaateista kuvia.

1 tykkäys

Täytyy tutkia… ! Kiitos

sirelius 1919 kaksipuiset jouset

Tässä Sireliuksen 1919 kuvat. kädensijan paksunnos näkyy hyvin. Jeren jousi on näistä lähinnä Tseremissiläistä mun silmään.

Mikä kirja tämä muuten on josta nämä kuvat ovat peräisin?

1 tykkäys

Oi, tuommoinen jurakkisamojedilainen vois olla omalla työlistallan ensimmäinen.

U. T. Sireliuksen kirjasta Suomen kansanomaista kulttuuria (1919)

1 tykkäys

Oliko @M.Reinikainen se sun jurakki tyylinen ? Missä oli luusta ne palikat tossa kärkien tyvessä?

Ei vaan norjalainen. Kärjet ovat ottaneet jonkin verran inspiraatiota muualta koska yhtään kärjellista ei tietääkseni ole vielä löytynyt. Vain vatsalaminaattien palasia.

Nuo kaikki kuvan jouset on idästä. Idän jouset poikkeavat Fenno scandinaavialaisesta jousista tunnistettavasti.

1 tykkäys

Aivan aivan. Täytyypä perehtyä :metal: