Hyvä kuva, tulee tarpeeseen! Tuo päätylovi on hyödyllinen ratkaisu, koska näissä sakaroissa jännekulma on niin loiva (sakaran pituuden takia) että selkänokilla jänne saattaisi luiskahtaa laukaisun yhteydessä pois paikaltaan. Nuo voisi tehdä seuraavaan jouseen.
Nuo on kaikki venäläisiä jousi muistaakseni jostai 1760-1880 taitteesta. Tarkkaa vuotta ei musitaakseni tiedetä kuin tuosta suorasta kuusenlyly jousesta. Siinä on hamppukuitujänne joka on yksi ainut latuaan.
Ongelmaa näissä tulee jos näitä väittää meidän jousiksemme, koska niiden lapojen poikkileikkaus poikkeaa täysin siitä mitä täällä suomessa, ruotsissa ja norjassa on käytetty. Myös sakarat menevät vain idän tyylisiin jousiin.
1 tykkäys
Kuvassani vasemmalta oikealle:
- SU 3904:352. Yhdistelmäjousi koivusta ja sembramännyn lylystä, jänne liimattua hamppunuoraa. Hantit. Sirelius ostanut 1898-1900 Tun lor-korin jurtilta Ob-joen varrella.
- SU 3904:350. Yhdistelmäjousi koivusta ja männyn lylystä, jänne liimattua hamppunuoraa. Mansit. Sirelius ostanut 1898-1900 Saksun kylästä Sosvajoen varrella.
- SU 3904:349. Yhdistelmäjousi koivusta ja männyn lylystä, jänne liimattua hamppunuoraa. Mansit. Sirelius ostanut 1898-1900 Petkäšen kylästä Sosvajoen varrella.
- SU 3904:348. Yhdistelmäjousi koivusta ja kuusen lylystä. Hantit. Sirelius ostanut 1898-1900 Vulpasla-pogolin jurtilta Ob-joen varrella.
- SU 3904:345. Kuusenlylyä, jänne niintä. Mansit. Sirelius ostanut 1898-1900 Lombovoshin kylästä Sygvajoen varrella.
Siellä ne lepää Orimattilan museon keskus varastossa.
Olikos niitä yhteensä 8 ugrijousta ja 5 tai 6 muuta jousta ja kourallinen nuolia sekä sarvisia kolkka kärkiä ja mitä nyt vielä…
Tarkoitus olisi käydä jossain vaiheessa taas katsomassa ja oikein ajalla kunhan laiskuuttain jaksaisi.
Museoviraston Orimattilan keskusvaraston esineet siirretään Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskukseen Vantaalle vuosina 2020-2024. Tämän jälkeen Orimattilan keskusvarasto lakkautetaan. Minulla on kuudesta hanti- ja mansijousesta sekä yhdeksästä nuolesta valokuvia sekä mitat. Mitat on otettu noin 20 cm välein jousen pituudelta. Jokaisen jousen ja nuolen paino on myös mitattu sikäli on se on ollut mahdollista.
1 tykkäys
Miten niitä pääsis sinne katsomaan ? Jos kerta varastossa ovat
Anna-Mari Immonen on muistaakseni edelleen Ugrilaisen aineistosta vastaava henkilö kansallismuseossa.
Se on sillain, että miltein mitä tahansa esinetta vaan pääsee katsoman lähempää ja parhaimmillaan jopa käsittelemään (esineen kunnosta riippuen) kun vain kysyy kunhan se esine ei oo just silloin näyttelyssä tai konservoinnissa.
1 tykkäys
Pitäiskö tehdä porukalla ekskursio tonne? Nyt keväällä varmaan paras kun ei vielä pääse kunnolla pihalle ampumaan
Siitä vaan.
Itse meen mieluiten yksi niin saa rauhassa tutkia ja kuvailla. Porukassa menee usein liikaa aikaa jutteluun kuin tutkailuun.
Viime kerralla olin puolison kanssa kun hänellä oli nuo 1700 luvun vaattee päämielenkiinnotana ja minä pyörin ympyrää muissa tiloissa kun en muistanut että ne siellä samassa talossa olivat 
No tulipahan nuolenkärkii tutkittua.
Tuo oli mielenkiintoinen asia että irto sakarat oli tehty koivusta eikä tuomesta. Mistä tämä tieto tuomisakarasta Suomalaisessa muinaisjousessa on oikein tullut jos kerran yhtään kokonaista jousta ei ole tallessa ? Onko tämä tieto näiden täällä Suomessa kulkeneiden tutkijan planttujen keksimä ? Hieman vaikea uskoa että täällä ei olisi käytetty koivua jos kerran muut heimot siperiaan asti on käyttänyt koivua.
Sireliuksen muistiinpanojen perusteella hansi- ja mansijousissa käytettiin sekä koivu- että tuomisakaroita. Suomessa käytetyistä käsijousista, pois lukien saamelaisjouset, ei tiedetä juurikaan muuta kuin mitä käy ilmi Paltamon ja Viitasaaren löydöistä, Christfrid Gananderin sanakirjasta sekä muutamasta 1500-luvun tuomiokirjasta.
Olisiko sun @Mangrove mahdollista laittaa niitä kuvia tänne foorumille? Täällä on uteliaita silmäpareja! 
Olisiko hullua ajatella että tekisi jonnekkin pilveen kansion ( esim google drive) minne olisi kuvat ladattu ja niitä pääsisi katsomaan ?
1 tykkäys
