2 turkkilaista ja 2 crimean tataria. Uusia coretaitoksia. Alimmassa on vähän liian ärjyt kasanit, niitä aukasen lämmittämällä, luulisin.
2 tykkäystä
Vedin noita taulu/sotajousia jännekorkeuteen ja aikamoista tykkiä lupaa. Eikä tillerimuoto ollut huono ollenkaan ensimmäiseksi taivutuskerraksi. On tullut vähän oivalluksia näiden tilleröinnissä, jonka seurauksena korjasin kesäisen pituusjousenkin tilleriä. Näköjään oon liikaa kurittanut kasan-eyeta jousessa, siksi refleksi on tupannut lähtemään jousesta.
Nyt kun jaoin taivutusta kunnolla sal osille, oli penkistä oton jälkeen paljon enemmän refleksiä.
Kuvan jousi on sal osiltaan 35mm x 14mm, eli joku 100-140 paunan mörssäri. Eikä naksunut liimat yhtään! jes.
Tuon viimeisen pituusjousen jätän kuivumaan kevääseen asti.
3 tykkäystä
Mitä nahkaliimaa jere käytät sarven ja coren liimaukseen?, utelen? Käykö titebondin nahkaliima?
Tätä dictumin nahkaliimaa:
Ei käy titebondin nahkaliima. Oikea nahkaliima on rakeina/jauhona, kun taas se titebondin liima on nestemäisenä valmiina. Ei kestä semmonen.
Nahkaliimasta on täällä aika paljon juteltu, katso foorumin haulla enemmän.
Juu juuri tuo hide glue oli etsinnässä, kiitos.
Hei osaatko jere vielä sanoa riittääkö tuo 250 grammaa kuinka moneen jouseen? vai kannattaisko useampi tilata…edit.tuosta ei oikeen tietoa löytynyt foorumillta.
Sarvi-puu väliin menee n. 15-30 grammaa riippuen tyylistä. Jännekerrokseen samanmoinen. Eli yhteen käsijouseen kannattaa varata sata grammaa.
Sitten jos tehdään autenttista sarvijännejalkajousta, menee liimaa semmoseen hyvinkin 250g ellei yli.
Juu tuota arvelin, no halpaahan tuo onneksi on. Noissa on ymmärtääkseni se, että mitä paksumpi sarvi sen enemmän oltava jänteitä. Katsotaan mitä syntyy, hyviä nämä sun "tutoriaali"ketjut, oikeasti hyötyä kiitosh.
Katsoin että kilo rakeita maksaa plektra tradingilla 15€. Voi tulla nopeemminkin perille vielä.
1 tykkäys
3 tykkäystä
Coret uritettu. Nyt päätin tehdä vähän vähemmän koveralla liimapinnalla. Näihin tehdään testejä, yksi pelkällä kalaliimalla, toiseen mahdollisesti hunajaa liiman sekaan? Ja geeliytettään liimoja kylmemmässä lämpötilassa. No kaikkihan on aina uutta testaamista, kun lisää oppii…
Pitää edellinen setti tilleröidä loppuun, ne vaikuttaa ihan hyviltä myös.
1 tykkäys
Oletko aradian kumia kokeillut tai rakkoliimaa vielä?
En ole ikinä mistään hunaja liimasta kuulut. Vai onko rää nyt joku pellepeloton kokeilu?
Kalanrakkoliimaa olen käyttänyt jokaisessa jousessa alussa ohuena liimana - geeliytyy hitaasti ja toivottavasti pääsee syvemmälle huokosiin imeytymään. Mutta kokonaan en ole yhtään jousta tehnyt sillä. Ja viittaan nyt siis puu-sarvi liitokseen. Jänneselkä kannattaa mun mielestä nahkaliimalla vetästä, sillä ei ole paljoa väliä.
Sorbitoliako se oli jota hunajassa on, kuitenkin tekee liimasta enemmän hydroskooppisen, eli pitää itsessään enemmän kosteuta -> liima on notkeampi.
On vähän häirinnyt noissa jousissa että nahkaliima on aika rapsakka, herkkä halkeamaan. Vaikka nyt jouset kestäisikin kasassa niin liimasaumat arveluttaa vieläkin. Hunaja liimassa sitoo siis kosteutta, eikä liima ole altis halkeamaan.
Hyvässä jousessa ei pitäisi kuulua mitään liimojen naksuntaa! Ottaa pattiin tommonen.
Yksi juttu on liimojen geeliytys kylmemmässä, jolloin liimat kuulemma luo vahvempia rakenteita. Björn Sofeit puhui vastikaan facessa näin. Ensimmäinen kerta kun tuosta kuulen jostain. On niin kuulopuheiden ja muiden kokemusten varassa näistä oppiminen että juupajuu.
Eli liimaa missä liimaa, mutta heti nostaa vuorokaudeksi 0-15 asteen lämpöön “alkukuivatukseen” (liima geeliytyy ja kovettuu). Sitten sisälle kuivempaan kuivamaan. Liimasta tulee näin vahvempi ja taipuisampi kuulemma.
Schellmann (2007) toteaa, että “Drying time generally depends on the ambient temperature and relative humidity (RH). After gelation, the glue matrix dries by evaporation of water and this process can be accelerated by elevating the temperature. However, collagen-based adhesives should be allowed to dry as slowly as possible, as a longer period of molecular mobility after gelation and during drying encourages the development of highly ordered network structures. This maximises the elasticity and strength (toughness) of the resulting glue film.”
Schellmann viittaa tässä toiseen lähteeseen (Kozlov & Burdygina, 1983), jonka mukaan hyvän ja huonon kovettuneen gelatiinin ominaisuuksissa voi olla jopa luokkaa 100 % ero. Tosin, tuossa ei sovelluksena ollut liima sinänsä, vaan tutkittiin yleisesti gelatiinin (gelatin film) ominaisuuksia. Mutta perusperiaate pätee.
Ja Jere, vinkkasin sinua kyseisestä artikkelista jo lähes vuosi sitten…
1 tykkäys
Noniin! Sitähän se on että nämä hommat tippuu päästä totaalisesti.
Nyt kuitenkin laitetaan testiin tosissaan. Mikäli ero on tosiaan noin dramaattinen, ymmärrän miksi pitkää kuivatusaikaa kannatetaan. Tämä nyanssi ei vain ikinä ole tullut esille. Kukaan ei ehdota kuivattamista jossakin kellarissa 60% kosteudessa, 10 asteen lämmössä! Ei kukaan.
Sehän ei ole ollenkaan sama että kalikkaa on kuivamassa 23 asteen lämmössä 40% kosteudessa. Silloin jousi on kuiva jo parissa viikossa. Mutta vamma on tapahtunut, liima on heikentynyt.
Pitäisi varmaankin löytää joku sopiva raja-arvo ilmankosteudelle ja lämpötilalle, jossa liimaa vielä kuivuu ja pysyy “terveenä”, mutta ei homehdu. Ilmankosteudessa 80 % taitaa olla raja homehtumisen suhteen.
Juurikin näin ja yksi iso juttu on että kykenee luomaan tuommoisen ympäristön! Joku perunakellari? Tarinoiden mukaan luolissa säilytettiin jousia. Talvella voisi jonkun eristetyn kylmälaatikon tehdä ulos, joka ei kuitenkaan pakastuisi pahasti.
Laskin muuten että 19 sarvikomposiittia olen liimannut kasaan. Näistä noin 10~ on ampunut nuolta? Kun 4kpl on vielä avaamatta. Osa mennyt suorilta rikki. Onhan noihin aikaa kulunut!
Näillä mennään siis yli kahden kympin 8)
6 tykkäystä
Voihan sitä aikaa huonomminkin käyttää!
Nuo sarvet lienevät sitä uusinta Vietnamin erää? Oavtko kelvollisia, ainakin suorilta näyttävät?
Nyt kun on kuvat noista urasikleistä, niin oletko niiden muotoa muuttanut tässä ajan kuluessa? Onko muoto lopullinen ja “oikea”?
Tosiaan voisi, kaikenlaistahan tässä on oppinut. Malttia ja kärsivällisyyttä ainakin. Myös suoruudesta. 
Lähinnä että sellaista ei olekaan kuin suora.
Mutta nää sarvet on jo aika suoria, tosiaan niitä spraymaalattuja.
Aika vähän on tullut testattua erilaisia, mutta mitä isoilta pojilta olen ymmärtänyt, nuo molemmat koveruudet on aika ok. Joillakin on tosi koveria sarvia, mutta sillon pitää olla todella kapea lapakin.
Vasemman puoleinen (millä viimeiset 10 on tehty) sikli on noin 2,7mm syvä kun lapa on 30mm leveä. Oikean puoleinen (mitä kokeilen nyt) on 1,7mm syvä kun lapa on 30mm leveä.
Vähänhän nuo muuttuu kun sikliä terottaa, mutta vain vähän. Muuten en ole muuttanut noita.