Lintsillä bongasin hurjakurun radan alussa varsijousen. Varmaan tosi hyvä replica.
1 tykkäys
Minulla on yksi suomalainen varsijousi jo kiikarissa, mutta ensin kannattaa varmaan löytää sopivia luita. Tuo linkkaamani jousi saattaa olla luuton yksilö. Arkistoon kyllä pääsee rakentajana mutta on eri asia onko siellä sitten mitä.
Teräspyörät rakennan jatkossa näin kahdella lisäpuupalalla. Näin pyörä pyörii tukkiin eikä vapaana akselissa. Tärkeää isojen paunojen kannalta. Todin jousissakin on kuppi teräspyörillekin eli ei pyöri vain akselissaan.
Vaikka kyllähän tuo kaivertamallakin onnistuisi, lisäpaloilla pääsee vaan kätevämmin. Hirvipyörät sitten kruunukuppiin tai lisäpuupalojen kanssa tai kaivertamalla kolo tai miten nyt yksilöllisesti menee.
Tämä uusin on Tod-tyyliin spekulaatiojousi skandinaavisesta isopaunaisesta puukaarellisesta skandinaavisilla materiaaleilla. Jousi on hyvin jäykkä. Uudella jänteellä ja uudella jännevälillä veikkaan 330-350 paunaa.
Suosittelen varsijousiukkoja tutustumaan kyseiseen sivustoon: http://autourdelarbalete.free.fr/index.html
Tuolta bongasin mm. “simple windlass:ssin”.
Tuolla on Jens Sensfelderinkin teoksia, joka on varmaan yksi parhaista varsijousirakentajista tällä hetkellä koko maailmassa:
En tiedä saisiko noita kuvia edes linkata tänne, mutta menkööt.
Kun mää siellä kävin tuossa helmikuussa niin ei ollut mitään. Kaik oli suljettu. Vain alakerta oli auki ja sitten se “moderni” näyttely sali jossa oli jotain Inkoo kuva taidetta ja vierus huoneessa väliamerikan kamaa.
No voi hitto!
Asehuone on kellarissa rahahuoneen vieressä, yläkerrastakin löytyy vaikka mitä hienoa. Oliko siellä joku remontti vai mitä ihmettä?
Joku uudistus…
Vatutti kyl ihan mukavasti kun ovet oli kiinni 
Suoraan sanottunan alakerran näyttelyn viidestä huoneesta kolme oli pettymyksiä.
Ekan huoneen kirves seinä oli hieno. Kivi esineistä noin puolet nähty aijemmin. Siellä oli kyllä yksi yllätys joka menee kokematttomalta ohitse jos ei ole tarkkana 
Petyin kyllä miten esine ole aseteltu, mutta aina ei voi olettaa liikaa.
1 tykkäys
Tuohon kansallismuseoon viitaten pohdin, että varsinainen suora kopio (nimensä mukaisesti 100 % kopio) pitää tehdä sitten oikeasti yksilöstä, josta tiedämme kaiken tehdäksemme 100 % kopion. Kun minä teen suoran kopion, siinä tulee olla sitten ainakin 99,99999999999999% samanlaista alkuperäiseen!
Mutta miksi emme tekisi myös oman version esimerkiksi tästä windlass-kammella.
Tästä Glasgow:n kaaresta todella irtoaa matemaattisesti noin 800-1000 paunaa.
Jos windlass on ollut, se on ollut “early windlass” (Mike Loadesin crossbow-kirjassa esitellään muuten näitä erilaisia windlasseja).
Huomatkaa miten paljon näissä kuvissa on yhtäläisyyksiä. Virepyörää ei ole tuettu sivupelleillä, ja tukki kapenee alemmassakin kuvassa vaikka on windlass. Puukaarellinen Glasgow on ehkä kenties sittenkin windlass. Toinen vaihtoehto olisi vekaravyö niin, että vekaran naru kiinnitetään tukin peräpäähän kiinnitettävään kuppiin, mutta tämän suhteen olen skeptinen paunojen suhteen. Vekaralla saa maksimissaan 450 paunaa.
Sitten vielä ehkä selkein historian esimerkkikuva myötäkaarevasta isopaunaisesta. Battle of Crecy 1346, elettiin vielä laajalti puukaarten aikaa.
Kaaren pituuteen viitaten aivan selkeä isopaunainen veivillä viritettävä myötäkaareva puukaari.
Tässä on jotain omaa pohdintaa myötäkaarevuudesta:
-Varsijousella pyrittiin historiallisissa kenttäolosuhteissa rengashaarniskan ja levyhaarniskan läpäisyyn (tähän tarvitaan paunoja, mikään 50 paunan linnustusjousi ei toimi)
-Varsijousen historiallinen nuolen pituus vaihtelee, mutta melko yleinen painostandarni on 40-100+ grammaa, modernit taulukärjet tai vastaavat ylikevyet nuolet eivät käy
-Myötäkaarevuus mahdollistaa isot paunat siinä suhteessa, ettei kaaresta tule liian raskas käytettäväksi
-Myötäkaarevuus mahdollistaa lyhyempiä kaaria, jolloin varsijousta on kätevämpi käyttää
-Myötäkaarevan kaaren jänne on kevyempi kuin suoran tai vastakaarevan ja jänteen massan vaikutus heittonopeuteen on pienempi
-Jännettä voi pitää vaikka ikuisesti kaaressa
Tod 22:20 “There is something we are missing about”
Tämä on se mitä Tod missaa:
Tod missaa, että varsijousiin on saatu hurjasti enemmän paunoja suhteessa käsijousiin (varsijousi on ollut tehokas ase etenkin rengashaarniskan “mail” läpäisyyn). Syy miksi englantilainen pitkäjousi voitti varsijousiarmeijoita liittyy englantilaisen pitkäjousen tulinopeuteen ja läpäisykykyyn ja nimenomaan englantilainen pitkäjousi oli se salainen ase, joka päihitti varsijousen. Valitettavasti hyvin tehtyä haarniskaa ei lopulta läpäisty enää varsijousella, tai pitkäjousellakaan.
Totuus alkaa siis vihdoin paljastua, että miksi varsijousi oli suosittu ase.
Luetaampa lopuksi mitä esimerkiksi wikipedia sanoo varsijousista:
"Varsijousi sota-aseena
Varsijousen käyttö oli käsijousta helpompi omaksua ja sen tehokkuus oli valtava. Keskiajan raskaimmat kenttätaisteluissa käytetyt varsijouset heittivät nuolen yli 400 metrin päähän ja läpäisivät haarniskan 200 metrin etäisyydeltä. Vetovastus niissä oli jopa 1 500 newtonia. Aseen haittana oli sen hidas virittäminen, joka tapahtui taljakoneiston ja kampilaitteen avulla."
1500 newton = 337,213413664785 lbs
Juuri tällaista jousta itse rakennan.
Ja kaksi enkkua jotka ovat tuosta Glasgow kaaresta omat (kaaren mittat) kopionsa tehneet sanovat samaa kuin minä. Noin 300-400lb max. Jos haluat edelleen väittää vastaan tämä asian kanssa niin ole hyvä ja osta joko jenkkilästä tai jostain euroopasta parit kepakot ja kokeile. Mikään pihlaja tai kuusen lyly ei kelpaa…
Reinikainen, ensinnäkin olen samaa mieltä - 200-450 paunaa on lähempänä totuutta kuin tuo 800-1000, koska puun ominaisuuksiin ei päde pelkästään matematiikka ja tämän takia puhuinkin tuossa omasta versiosta. Pihlaja ja kuusen lyly kelpaa hyvinkin skandinaavisiin jousiin. On ajateltu, että kuusenoksa tai varsinkin alikasvoskuusi saattaa olla suomalaisia puulajeja varsijousiin.
Tuo 450 paunaakin on jo aika muikea veto pelkällä vekaralla, senkin mieluummin windlass:llia vetäisi. Goat’s foot lever:stä en ole varma onko sitä käytetty puukaarten aikaan.
Ja joka kerta kun lainaat jotain wikipediasti niin muista että kuka vaan video pelin pelaaja voi ja ON lisännyt sinne vaikka mitä kusetusta jota ei oikein pysty enää oikaisemaan…
“Ja joka kerta kun lainaat jotain wikipediasti niin muista että kuka vaan video pelin pelaaja voi on ja ON lisännyt sinne vaikka mitä kusetusta jota ei oikein pysty enää oikaisemaan…”
TÄYSIN samaa mieltä.
“Tästä Glasgow:n kaaresta todella irtoaa matemaattisesti noin 800-1000 paunaa.”
Mikäs tämä sitten oli?
“Pihlaja ja kuusen lyly kelpaa hyvinkin skandinaavisiin jousiin. On ajateltu, että kuusenoksa tai varsinkin alikasvoskuusi saattaa olla suomalaisia puulajeja varsijousiin.”
Historiallinen todiste? Ja kuka on ajatellut?
Onko sinulla mitään tieto mitä muita puulajeja ON käytetty varsijousissa euroopassa? Tai mitä puu lajeja löytyy museosta mintkä on tulkittu varsijousen paloiksi edes?
Niin - siis matemaattisesti Jkoivusan tyyliin voi irrota 800-1000 paunaa. Oma veikkaukseni on vaan lähempänä 200-450 paunaa, koska ei voida olla tuon kyseisen osittain hajonneen tukin perusteella varmoja, onko kyseessä varsinainen windlass-jousi. Tässä on oikeastaan kolme vaihtoehtoa:
-1 ja 2-koukkuvyö
-vekara
-windlass
Lisäksi vaikka windlass olisi ollut, paunat voivat olla silti 450 paunaa - koska early windlass (varsinkaan kaikkein alkeellisin malli, mitä Loadesin kirjassa esitetään) ei edes mahdollista 800-1000 paunaa. Eli tässä on vastakkain matematiikka ja puun ominaisuudet.
“Historiallinen todiste? Ja kuka on ajatellut?”
Pihlajasta on tehty jousen kaaria. Ja nimenomaan kuusenoksa tai alikasvoskuusi saattaa olla skandinaavisen puukaaren alkumalli. Tuukkahan tuota tuolla hehkutti: Perinteinen varsijousi ennen teräskaarta
“Onko sinulla mitään tieto mitä muita puulajeja ON käytetty varsijousissa euroopassa? Tai mitä puu lajeja löytyy museosta mintkä on tulkittu varsijousen paloiksi edes?”
On tietoa, mutta kenelläkään ei ole täyttä varmuutta asiaan. Marjakuusi, jalava, saarni ja tammi ovat olleet melko yleisessä suosiossa ainakin euroopassa. Suomen kaarista ei ymmärtääkseni ole suurta tietoa, mutta ainakin tuomen ja katajan epäillään olleen käytetyn täällä päin.
Pihlajasta kaarena ei ole tietääkseni yhtään fyysistä todistetta eikä kyllä tietääkseni kirjallisiakaan. Jos Tuukalla on lähde niin olisin erittäin kiitollinen jos on näin sanonut.
Tuo alikasvuskuusen oksa on toistaiseksi veikkaus.
Tuomen ja katajan käyttö myös on mahdollinen mutta pelkkä oletus jonkin perimätieto (tekstin?) perusteella.
Saarnesta, jalavasta tai tammesta ei tietääkseni myöskään ole yhtä ainuttakaan fyysistä varsijouseksi suurella todennäköisyydellä luokiteltua esinettä missään.
Missä sanotaan että tuo glasgow jousen varsi olisi hajonnut? Parit osat toki puuttuu, mutta ei se mitenkän niin rikki ole etteikö sen malli ja olemus olisi kokonainen.
Joko yökoukku tai vekara.
Tuon Glasgow:n tukin takapää on pyöristynyt joko puun hajoamisen vuoksi tai sitten se on rakennettu sellaiseksi. Jos tukin peräpää on pyöreä, tämä ei niinkään tekisi järkeä windlass-veiviä ajatellen. Early windlass on toki mahdollinen. Mitä tulee jousipuihin, niin pihlajasta ei tosiaan ole todistetta mutta se on jousipuu.
Mitä tulee saarneen, jalavaan ja tammeen niin näitä on ulkomaisilla foorumeilla epäilty varsijousten puiksi, mutta marjakuusi lienee se yleisin käytetyin. Tuumasin tuossa yksi päivä, että tosiaan kun Suomessa eletään, niin olisihan tuo ihan kiva tietää enemmän suomalaisista varsijousista niin puu, komposiitti- kuin teräskaarten osalta. Minulla on epäilys, että myötäkaarevia puukaaria oltaisiin ehkä käytetty myös Suomessa, koska varsijousi ylipäätään on kulkeutunut euroopasta Suomeen. Lisäksi epäillään, että varsijousi tuli Suomeen viimeistään 1300-luvulla. Tällöin eletään nimenomaan Battle of Crécy:n aikaa. Tällöin ainakin aikalaiskuvien perusteella käytettiin vielä laajalti puukaaria komposiittikaarien ohella.
Näitä olen kuullut Suomessa mahdollisesti käytetyn:
-marjakuusi
-vaahtera
-tuomi
-alikasvoskuusi tai kuusen oksa
-kataja
En tiedä miten varmuuden saisi asioihin.
Tietysti aina voi tehdä Tod-tyyliin spekulaatiolla.
Euroopassa käytettiin myös oliivipuuta marjakuusen lisäksi mutta tämä onkin eurooppalainen puulaji eikä voi yleistää Suomeen.
30.6 BIG CHANGES.
Noniin, foorumin ehdotuksista tulee nyt paljon muutoksia oikeampaan suuntaan.
Projektit muuttuvat:
Glasgow-ennallistuksesta teen 100 % suoran kopion, tilaan ulkomailta saman mittaisen marjakuusikaaren. Virityslaitteeksi “early windlass”.
Teen itselleni tästä Bichlerin jousesta omaa versiota suoralla jänneselystetyllä tammella. Tammi näytti yksipuisena 25 cm vedolla 160 paunaa. Jänteet päälle niin 200?
Sitten työn alle historiallisia puukaaria:
Kataja myötis
Tuomi suora
Vaahtera suora
Kuusenoksa myötis
Tammi suora
Sitten kansallismuseon arkistoon ja myöhemmin Tukholman asemuseoon! Ihan sama onko myötäkäyrä vai suora vai mitä. Pääasia, että toimii!
ASENNETTA stna!!! Nämä ovat kuitenkin historiallisia aseita ja pitää tehdä oikeasti tarkasti!
Sain taas tilaustyön, serkkupojalle, mutta en jaksa aloittaa uutta joten myyn tämän.
Sen verran on uusia käänteitä koko ajan että on pakko kysyä sulta: oletko saanut yhtään jousta valmiiksi viime aikoina? En muista kuin keskeneräisiä joihin on tullut monta muutosta matkalla.
Et tilaa saman mittaista vaan +10cm pidemmän kuin tavoiteltu loputulos. Puussa on eloa ja oksia siellä missä et niitä tahdo olevan joten pidemmän kanssa voit vielä etsiä jonkin verran muotoa,
Tuo kaari on muistaakseni 114,3cm pitkä.
Tukin päädyn kuluma on tyypillinen ilmiö minkä vain esineen kohdalla joka laitetaan nojaaman lattialle seinää vasten…
rane: on projektiaihiot noin 5 jouseen mutta nyt pitää käyträä vain arkeologisesti hyväksyttäciä materiaaleja.
Marjakuusen saan kuulema Suomestakin mennalra heh. Pitää vaan olla sitten oikeesti varovainen sen knssa. Katsotaan mitä tulee.