Suomalaisessajalkajousessa ei ole kauheasti mitään samaa keski euroopan noin 3-400v varhaisempiin jousiin.
Tuo nokin tekon on erittäin helppo jos sen tekee ahjossa takomalla . Ei siinä ole muuta kuin jätetty iso möykky materiaalia kärkeen joka on levitetty soikeaksi, kärki typistytty itseensä päin ja kulmat pyöristetty pataässä muotoiseksi ja siitä sitten reunat rullattu sisään.
Kestää noin 12 minuutti tehdä yksi nokki.
Eikun vaan paunoja pojat koneeseen.
Hieno peli kyllä, mutta ei liity mitenkään tähän projektiin.
Tämä ketju alkaa jo muutenkin paisumaan vaikeasti kahlattavasti, joten muut varsijouset ja mallit voisi postata mieluummin omiin ketjuihinsa.
Huumori^
No niin, pitkästä aikaa taas.
Rasvaa poistui keittäessä tosi paljon, aamulla jäähtyneen keitiveden pinnalla seilasi paksuja lauttoja. Jo parin päivän kuivattelun jälkeen sitä kuitenkin taas kukki luiden pinnalle, päätyjen hohkaluusta käsin.
Ei enää huvittanut lisäkeittely tai muu nysvääminen, joten päätin ottaa järeämmät konstit käyttöön, jarrukliineri poistaa tehokkaasti rasvaa.
Suihkuttelin sitä hohkaan ja annoin imeytyä syvään, ravistin liemet pihalle autotallin ovesta ja toistin käsittelyn. Hommaa on nyt jatkettu kokunen viikko pari luuta/käsittelykertaa/ilta- tahdilla ja vihdoin alkaa olla puhdasta. Seuraavaksi pääsee jo työstämään luita muotoonsa.
Luulen että alunperin luita on vain sitkeästi keitelty kerta toisensa jälkeen, kaiketi vielä lipeässä.
Jurille:
Bongasin tuolta ketjusta kommenttisi
https://primitiivijousi.fi/vanha_keskustelu/viewtopic.php?t=4361.html
"Vertailemalla muihin metallinäytteisiin voisi kuitenkin olla mahdollista selvittää onko kaaressa käytetty esim. järvimalmia, vai onko rauta kenties tuotu ulkomailta asti. "
Tulitko kysyneeksi sieltä kansallismuseosta, että onko tuo kansallismuseon jalkajousi yksilön kaari siis oikea toimiva kaari, jos museon analyysi antoi tulokseksi noin vähän hiiltä ja lisäksi meltoa rautaa on sekä kaaren selkä -että vatsapuolella.
Tuohan nyt ei käy järkeen, että toimivassa teräskaaressa olisi meltoa rautaa myös vatsapuolella.
Kyllä on toimiva kaari ja yleinen käytäntö monessakin kolkkaa maata. Ihan samalla tavalla on saksalaisissa sekä italialaisissa kaarissa käytetty pehmeää meltorautaa vatsan puolella.
Tällainen kaari on monin kerroin turvallisempi kuin pelkkä teräs tai teräs jossa vain selässä meltoa.
Jos tämä kaaeri joskus vaikka katkeisi nin palaset ei lennä.
Samaa tekniikka käytetään niin puukoissa, miekoissa, keihäissä sekä ketjuissa.
Ok, tuota vähän arvelinkin. Eli tuossa on siis hiiliteräs rautakääräisyn sisällä. Tuo selittääkin varmaan kaaren koon muutenkin, kun on noin julmetun iso kaari. Kaksi suomalaista jalkajousta olen nähnyt ja molemmissa oli samankokoinen lähes metrin pituinen kaari. Voisiko kaaren pituus myös siis selittyä sillä, että yritetään välttää kaaren katkeaminen? Euroopan varhaisimmissa jalkajousissa kaaret voivat olla jopa n. 10-20 cm lyhyempiä. Näissä suomalaisissa on paunat ymmärtääkseni jossain 200 lbs kohdilla, että on vielä vekara-vyöllä ylipäätään mahdollista virittää.
Kiitos Mikke, tämä selvensi asiaa!
Toinen mahdollisuus olisi ollut se että kaari olisi jälkeenpäin tehty mellosta raudasta seinäkoristeeksi, keräilijän kokoelmien täydennykseksi.
Sen verran museossa osasivat sanoa ettei kaari ole alkuperäinen. Köpelö remmikiinnitys tietenkin vahvistaa asian. Ruutiaseiden yleistyttyä kaaret ovat kai käytetty materiaaleiksi muihin työkaluihin. Yhtään vanhaa varsijousta ei ikävä kyllä ole suomessa säilynyt kokonaisena, vain yksittäisiä tukkeja ja jokunen kaari.
Jos muita syitä haluaa arvuutella niin on myös väitetty että pehmeä kuori olisi vain helpottamaan koriste upotuksien asennuksessa mutta tuo paksuus tökkii sitä teoriaa vastaan kyl aikapahasti kun ei noi upotukset yleensä ole milliä syvempiä. Jos katsoo vaikka viikinkimiekkojen upotuksia niin ne ovat melko pinnallisia kaiken viilauksen jälkeenkin.
Lieksassa Pielisen museossa on yksi yksilö, jonka näin viime kesänä. Pitää ottaa enemmän kuvia ja kysellä enemmän infoa kun käyn uudestaan.
No niin, ei kai sen vaikeaa tarvitse olla.
Hakaniemen hallista naudan reisiluuta puolen metrin mötikkä, 3,50 € kappale.
Päiden poikkaisun jälkeen jäi vielä 25 sentin pätkät suoraa osuutta, halkaisijaltaan kuudesta yhdeksään senttiä.
Ydin pois, samoin kalvot ja hohkat. Sitten pesuainekylpyyn pariksi viikoksi rasvojen poistamiseksi.
Autenttisuuden vuoksi pitäisi kai olla kyyttöä eikä mitään herefordia, mutta nyt täytyy saada projekti etenemään…
Kyl mää sanon Juri, että ainakin puolet noista museon “luuksi” ilmottamista luista on oikeasti ihan normi hirven sarvee 
Ei Mikke saletisti ole sarvea! Se on jo kokeiltu, kantapään kautta.
Hankalimmat osat ovat kaaren päälle ja alle ulottuvat pitkät palat. Sarvissa on ryhmyja ja juomuja sekä rajallinen kerros kovaa pintaa. Kun yrittää hioa suoraksi niin sasu paistaa nopeasti läpi. Järjetön määrä mitä komeampia tuli jo tuhottua tämän tiedon saavuttamiseksi.
Lisäksi varsijousien paksuihin luuosiin on sivuillekin kaiverrettu koristekuvioita, sekään ei sarvella hohkan takia onnistu.
Jollet usko niin kokeile itse!
Norsun, valaan, mursun sekä minkä tahansa muun isomman elukan luu jos pitäisi saada jotain vastaavaa niin isomman märehtijän sarvet ovet ilmiselvä seuraava vaihtoehto.
Juuuu, olen kovertanut, sorvannut, vuollut, sekä hionut sarvea tarpeeksi teitääkseni, että kyllä sekin toimii. Eri asia onki se kuinka hyvin saa liitokset pysymään paikoillaan jos pääsee sarvet kostumaan.
Luut ja hampaat halkeavat. Sarvi vain vääntyy.
Ja ne kaiverrykset on aina olleet jossain norsun hampaassa.
Noissa suomi vehkeissä on paljolti vain +1 milliä syviä koloja 
Ja sitä hohkaa on vain vanhoissa sarvissa. Minulla on useampi kruunu joissa on osittan miltein läpi saakka pelkkää kovaa pintaa ja hohkaa vain joku 2cm keskellä.
Jo jos haluat todella leveää luuta niin oletko kuullut “lapaluusta”?
Otin pari talteen toista projektia varten ja kyllä siinä sahaillessa tuli parikin muuta käyttö ideaa mieleen.
Naaras hirven etujalka on edelleen se paksuin. Uroksen leveämi, mutta jonkin verran ohuempi.
Finna.fi sivuston mukaan nuo päällyskoristeet on jotain luuta.
https://finna.fi/Record/musketti.M012:K8608:1
