Suomalainen varsijousi-projekti


#101

Tuossa ne luut mitä pöytälaatikon toiselta puolelta löytyy.
Varaston palaset sitten erikseen… Parhaimmat hirven etujalat jotka oon nähny on olleet yli 40cm pitkiä joista kuitenkin nivelet leikattuna käsiin jää vähän alle 30cm tavaraa. Tuo alempi levy on tasan 10 tuumaa pitkä ja vähän alle 2 levee leiveimmästä kohtaa eikä tämä ole mikään poikkeus.

p


#102

Jestas Mikke, hyvää shittiä!
Myytkö, vaihdatko johonkin vai käytätkö omaan jalkajouseesi?


#103

Tallipoika,
”Ylä- ja alahuulet” ovat ne olennaisimmat, eli siis tukin ylä- ja alapinnassa kaarta paikoillaan pitävät reisiluut. Leveyttä saisi olla päässä noin 50 mm, sitten kapeampi. Pituutta saisi olla noin parikymmentä senttiä tai enemmän. Sitten tarvitaan jatkoksi vielä pari vähintään kymmenen senttiä pitkää palaa virepyörän ja liipaisimen ylitykseen. Vieläkin hulppeampi tukki päällystetään yläpinnastaan koko matkaltaan.

!


#104

Käytän nuo omaan, mutta kyllä mulla jotain sullekkin varmasti jostain vielä löytyy.
Mulla on jossain noita +10cm mittaisia +4,5cm leveitä levyn palasia jossain enemmänkin?? Kesällä pitää nuo varastot tyhjentää ja tehdä pikku inventaario ku alka oleen pölyy jo sen verran päällä. Pentele :smiley:

Tuo etu ja alahuulet on ihan hyvä koota vähän alle 5 tuuman mittaisesta paloista ja laittaa perään jatko paloja täytteeksi.

Mää teen tuosta pöydällä olevasta tammesta tämä tapaisen kunhan kerkiin.
Oon jo kosiskellut yhtä saksalaista tekijää tuon sarvikaaren tiimoilta :heart:


#105

Olin Tukholmassa käväsemässä ja sotamuseossa oli kaksi jalkajousta. Toinen ilm. sarvikaarinen ja toinen teräskaarinen. Kuvat tuonnempana. Nyt niitäkin katseli ihan eri silmin kun on seurannut tätä Jurin jalkajousiprojektia.


#106

Joo kuvia!!!
Kunpa vielä olisi alkuperäinen teräskaari yhä paikoillaan. Erityisesti kiinnostaa kuinka kaari ja jalkarauta on sidottu tukkiin kiinni.
Suomen museoissa ei yhdessäkään jalkajousessa ole alkuperäistä kaarta, ikävä kyllä. Jouset ovat yhdistelty erikseen löytyneistä osista luokattoman surkeilla nahkaremmeillä.
”Perimätiedon” mukaan kaaret olivat kiinnitetty raakavuodalla, mutta pitääköhän välttämättä paikkaansa.


#107

Kannattaa muistaa, että kaikenlaiset viritysvyöt edellyttävät sitkeyttä kaaren ja jalkatuen kiinnitykseen. Näissä Suomalaisissa ei ole köysille tukipuuta kaaren edessä, mitä monissa euroopalaisissa malleissa. Tässäkin suhteessa leveähkö raakavuota “naru” kuulostaa jopa paremmalta terästä vasten kuin hamppu. Eurooppalaisissa malleissa on lähes vakio tuo puolipyöreä “tukipuu” kaaren edessä, vahvistamassa köysien kestävyyttä (kaari ei hakkaa laukaistaessa tai köysiä asennettaessa köysiä katki).


#108

Tukholman sotamuseon kaksi jalkajousta kun Juri pyysi kuvia. Surkeita kännykkäotoksia vitriinin lasin läpi, mutta asia näkyy… Toinen puusarvikaarella tuohipäällystein ja toinen teräskaarinen. Kuvatekstin mukaan tuskin alkuperäinen teräskaari tässäkään, mutta henkii samaa meininkiä kuin edeltäjänsä.


#109

Oliko tuo kaari jokin alkuperäinen vai moderni rekonstruktio/ennallistus?


#110

En tiedä muuta kuin mitä tuo kyltti tykin vieressä sanoi.


#111


#112

Mitä jurin projektille kuuluu?

https://fi.wikisource.org/wiki/Hämeen_linnan_esi-_ja_rakennushistoria:Hämeen_linnan_aseet_ja_muu_kalusto

“Jousen kaari näyttää yllämainittujen tietojen mukaan vielä uuden ajan alussa tavallisesti olleen sarvesta ja puusta. Samaa todistanee Kustaa Vaasan kirje v:lta 1555, jolloin hän ilmoittaa seuraavalla avovedellä linnaan lähettävänsä putkia ja teräskaaria ja lupaa lisäksi toimittaa Uplannista ja Helsinglannista putki- ja jousiseppiä, joita varten oli tilattava putkilevyjä tai terästä[4]. Teräskaaret olivat siksi vänkeitä, että niitä oli jännitettävä erityisellä koneella (ks. kuv, 106). Sarvikaaristen varsijousien jännitys tapahtui joko käsivoimin tai jännitysvyön avulla. — Nuolista on eri tileissä puhe, esim. v. 1548 ja 1566, jolloin mainitaan tynnyrillisestä pistonuolia (stickepilar) ja samasta määrästä murtonuolia (bräckepilar).”

Mitähän mahtaa olla nuo putket?! Liipaisimeen vai teräskaareen rautaputkikääräisy…


#113

Putki tarkoittaa pyssyn piippua.

Noin muuten yksittäisiin sanoihin jonkun wikisourken jutuissa ei kannata liikaa takertua.
Koko ao. virke esimerkiksi on artikkelin kirjoittajan omasta päästään sepittämää ihan täyttä puppua.


#114

Varsijousiproggis voi sikäli varsin hyvin ettei mitään ole mennyt pieleen pitkään aikaan. Johtuu ikävä kyllä vain siitä ettei homma ole edennyt lainkaan, kun kelvollisia hirvenluita ei ole mistään ilmaantunut.
Naudankin jalkaluut alkaisivat jo kelvata, jos vain jostain saisi.

Artikkelissa on tosiaan joitain aika outoja ”tietoja”. Jousien ammuntanopeudet ja vasamien tehot esimerkiksi vaikuttavat melko liioitelluilta. Mikähän kumma on putkilevy?


#115

Puppua on joo. Suurin osa säilyneistä sarvikaarisista varsijousista viritettiin kranekiinilla, joka oli kaikista viritysvälineistä konemaisin. Aikalaistaiteestakin selviää, että isoimmat sarvikaariset jännitettiin windlassilla, kuten isoimmat teräskaarisetkin.


#116

Jurille muutama kyssäri:

-miten laitoitte teräskaaren jänteelle?
-miten jyrsitte jousiteräsaihion nokkeihin 8 millistä 4 milliin?
-miten kiillotit kaaren?


#117

Jousiteräslatat olivat karkeasti työstetty metallijyrsimellä jollain konepajalla, saimme ne puukkoseppämestari Taisto Kuortilta.
Hioimme ne nauhahiomakoneella niin tarkkaan symmetrisiksi kuin käsivaralla ja työntömitan avulla osasimme, ensin karkealla- ja sitten hienommalla nauhalla.
Tämän jälkeen leikkasimme rälläkällä etuprofiilin, hitsasimme nokit, viilasimme ja muotoilimme sivuprofiilin.
Lopuksi ”kiillotus” rälläkkään kiinnitetyllä teräsharjalla.
Jänteelle viritys onnistui erillisen viritysjänteen avulla, sekä kakkosneloseen tukevasti kiinnitetyllä trailerin vinssillä. Tästä löytyy kuvia ketjun alkupäässä.


#118

Tässä vähän autenttisempi virityssysteemi:


#119

Hienoa. Noihin toimii myös tollanen vääntö"keppi";


#120

https://brisa.fi/horn-bone.html

Oiskohan mitään hyötyä noista, esim tuo:

https://brisa.fi/horn-bone/reindeer-horn/reindeer-flintknap-800.html