Poro on mielestäni liian ohutta tähän tarkoitukseen.
Hyvää kamaa jousien selystykseen kuitenkin!
otinkin tuon tekstin jo pois kun vastasit että markkinoilta 
Kyllä on värjätty kuten tässä andrean yksilössä, mutta vain perinteisin menetelmin. Pitää todellakin värjätä ja vahata ennen kiinnitystä. Eturuudukko on koristeosa, ei oikeastaan stabilisoi kaarta. Suojaa kyllä käyttäjäänsä jalkaterän iskuilta kaaripunoksiin. Pääasiallinen merkitys kuitenkin koristetarkoitus. Näitä näkee eurooppalaisissa varsijousissa mutta kukaan ei ole väittänyt etteikö voi käyttää myös pohjoismaissa.
Kaariköysistä saa loputtoman kestävät jos heittää vähän jotain väritöntä liimaa niihin punoksiin veden kanssa kun on punonut. Kuivuu värittömäksi. Ihan normaali erikeepperikin käy, mutta varoo ettei sotke tukkia. Tämä ei poista, etteikö köydet muuten tule jurnata tiukasti kiinni. Todilta opittua.
Niin kuin kuvasta näkyy, ei ole pelkkä koriste. Koko jutun perusta ja tarkoitus on suora ja välitön kahdeksikkosidos jalkaraudan ja kaaren yhdistämiseksi.
Tästä eteenpäin saattaa näyttää koristeelta, mutta se myös lukitsee nauhan päät paikoilleen.
Totta. Kävisi kyllä hyvin myös tähän projektiin.
Kyseisillä nahkaremmeillä pyritään muuten varmaan samaan kuin muutenkin näissä suomalaisissa, nahkaremmit vissiin kiristävät sekä jalkatuen että kaaren yksinkertaisesti riittävän tiukalle. En tiedä onko tuosta vielä varsinaista hyötyä näissä paunoissa. Kyseisestä ruudukosta ei mielestäni tosin ole hyätyä jos ei ole kiristänyt köysiä itsessään kireälle. Ne tulisi ensin opetella kiristämään riittävän tiukkaan punokseen. Todin paunatkin 300+ ja ilman ruudukkoa vekaralla vetää…
P A. Gaddin väitöskirjan mukaan Uudenmaan ja Hämeen läänistä vietiin oman läänin markkinoille sekä Turun ja Porin läänin sekä Pohjanmaan kaupunkeihin:
18679 leiviskää pellavaa vuonna 1770 ja 29717 leiviskää vuonna 1780.
13722 leiviskää hamppua vuonna 1770 ja 17580 leiviskää vuonna 1780.
Uusi remeli vahvasta kasviparkitusta nahasta.
Kattilankannella pyöreä pala, sitten remmileikkurilla 12 mm spiraalille.
Tämä kelpaa. Remeli on kuivunut tiukaksi ja käsitelty pellavaöljyvernissalla.
Jännää miten se venyi ja kapeni kiristäessä joistain paikoista enemmän kuin toisista. Johtuu tietysti siitä että on leikattu nahan venymissuuntaan nähden spiraaliksi. Näyttää kyllä mielestäni mukavan eläväiseltä.
Hyvää nahkaa, en saa katki vaikka kuinka kiskon.
Varsijousi itsessään on siis nyt valmis. Yritän saada kuvia kokonaisuudesta viikonloppuna. Vaatii vaan isompaa studiotilaa kuin mitä kotona on.
Tulipas tuosta tuhdin oloinen! 
Ku itte tekee, saa semmosen ku tulee.
Hyvän näköinen! Hyvä väri. Aikaisemmasta tuli pipartaikinapitko-vibat 
Mitä tulee hamppu-pellavakeskusteluun, niin hyvin vaikeaksi väittelyksi menee pikaisen googlauksen perusteella, molempaa on kyllä viljelty Suomessa. Kyse on ehkä enemmän siitä, kumpaa olisi laajamittaisesti käytetty yleisesti narujen ja köysien valmistukseen, ei niinkään ohuiden lankojen. Se, että pellavasta kudotaan vaatteita ei vielä tarkoita että kudontaan tarkoitettu pellavalanka soveltuisi kaaren kiinnitykseen. Monen laivan köydetkään ei ole olleet pellavaa vaan hamppuköysi on ollut se juttu. Toisekseen wikipedian mukaan hamppukuitu on erittäin luja (120 kg/mm²). Kuinka hyvin paraskaan pellavakuitu pärjää tässä vertailussa?
Sanoisin tähän, Juri… onnittelut. Sinni projekti. Et mennyt missään kohtaa matalan aidan reseptillä. Kun tykkiä näin kauan valmistelee, niin toivon että pelittää myös hyvin. Ulkonäkö on kovaa tasoa ja tuoomonen jalkis on isältä pojanpojalle tyyppinen esine.
Onnea vielä, olet kovan sortin tuunari.
Kiitos paljon Juha!
Toivon tosiaan että kestää myös ampua. Vekara vielä ja vähintään yksi vasama pitäisi tehdä. Josko ensi viikonloppuna pääsisi jo kokeilemaan…
Kyllä jopa kaltaiselleni hoogeelle suomalaiskansallisissa varsijousissa on jotain maagillista vetovoimaa, jopa kuvien välityksellä. Kiitos siitä, Juri!
Puolet paksumpi pellavajänne ja alkuperäisen paksut vasamat sen mukaan. Ei sentään, hieno on ja voihan tuolla ohuempiakin nuolia ampua alkuun.
respect perässä tullaan omalla skandinaavisella. 


















