Näyttöä on siis hampun ja nahan käytöstä pohjoismaisissa varsijousissa. En tiedä mitä nahkaa, varmaan jotain mahdollisimman perinteistä ja skandinaavista pitäisi etsiä. Sama referointi hamppuun.
Lisäksi muistakaa: 1500-luvulla elettiin Ruotsin vallan alla, liittyy siis projektiisi.
Tuossa vielä esimerkki toisesta skandinaavisen varsijousen projektista. Tod otti mallia muista historian esimerkeistä, eikä lopputulos siltikään ole 100% täydellinen. Samaa periaatetta joutuu varmaan valitettavasti käyttämään myös tämän viestiketjun projektissa, jos lopputulokseen vaikuttaa suoran todistusaineiston puute. Hamppu- tai nahkapunokset ovat oikea valinta epäsuoran todistusaineiston perusteella.
No niin, sieltä löytyi tarkemmalla haulla ”armborst nordisk typ” yhteensä neljä kuvaa, joista vain kahdessa oli kaari. Näistä toinen oli kiinnitetty raudoilla. Viimeinen kuva taas on niin epäselvä, että kaari voi olla kiinnitetty aivan millä vaan.
Teksteistä taas ei mitenkään selviä onko kaari tai kiinnitykset alkuperäisiä vai ei.
En ole aivan varma onko kiinnityspunokseni hamppua vai pellavaa, mutta nahkaa meinaan kuitenkin vielä punoa päälle. Siitähän tässä oli joskus viimeksi kyse.
Jep. Toisaalta jos ei ole mitään todistusaineistoa pellavasta, niin sitä ei tulisi mielestäni käyttää. Hamppuun ja nahkaan on siis nyt enemmän todistetta. Pellava olisi vain veikkaus?
Nuo sinun linkkisi eivät oikeasti todista yhtään mitään. Hamppu- ja pellavalankaa ei muuten ulkonäöltään oikein pysty erottamaan toisistaan, ominaisuudetkin eroavat vain vähän. Kumpaakin on varmasti viljelty ja käytetty kaikenlaisiin tarpeisiin.
Kylläpäs todistaa, koska löytyi epäsuora evidenssi hampun käytöstä. Itse varmistaisin asian vielä sähköpostilla museosta tai käymällä museossa - jos tavoitteena on enemmän kopioiminen. Jos ei ole, tällöin pellavaa voi käyttää. Toinen lähestymistapahan on varsijousien yksilöllisyys, jolloin pellavaa voi laittaa.
Mielestäni tässä tapauksessa tosin pellavastakin pitäisi löytyä joku evidenssi, koska ei minulla ainakaan ole evidenssiä pellavan käytöstä kaarien kiinnitykseen myöskään eurooppalaisten varsijousten osalta. Tod käyttää esimerkiksi vain hamppua. Toisaalta linkkini antoivat enemmän evidenssiä nahkaremmien käytöstä foorumin suurelle yleisölle, ja näitä kyllä itsekin laittaisin tai - suosittelen omalta osaltani jopa nyt laittamaan - koska nahkaremmien käytöstä on todistusaineiston osalta enemmän suoraa evidenssiä, kuin pellavasta tai hampusta.
Hmmm … pellavasta on merkkejä 1500 eaa ja hampusta 4800 eaa.
Joissain lähteissä näyttäisi olevan mainintoja että pellavakuitu ei kestäisi taittumista yhtä hyvin kuin hamppu ja tämä on ollut syynä hampun käyttöön työ- ja ulkovaatteissa ja vastaavasti pellavasta on tehty hienompaa tavaraa, mutta tätä ei ilmeisesti voi yleistää sen enempää. Kuitupaksuudeltaan ne ovat ihan samaa luokkaa joilloin niiden tuntuma on myös samankaltainen, erottaminen kuitutasolla ilmeisesti vaatii mikroskooppia (tai koiraa uudemmissa).
Syynä hampun käyttöön köysissä on hampun paljon suurempi tuotto/ha, lisäksi se on hyvin helppo viljeltävä.
Liko lijnoja, harkko rautoja, koko puita koiwusia, pino peuran sarwia? Wast. Rauta jousi, liko lijnoja on jännes, harkko rautoja on rauta selkä, koko puita koiwusia on joutsen jalka.
Cajan, J. Fr. 1840. Jousesta. Mehiläinen huhtikuu 1840.
Jousie oli kahenloatuksie: 1:siksi Warsijousi, jonka warsi oli petran luilla kaunisteltu ta kaikella tawalla kirjattu. Jänne oli tehty kolmesta liinakappaleesta, wenytetty niin raskahasta, jotta ei enämpi wenyisi. […]
Manninen, Ilmari. 1919. Kansatieteellisiä kertomuksia Pohjois-Aunuksesta. WSOY, Porvoo.
[…] Eräässä karjalaisessa arvoituksessa arvoitetaan »pissalia» seuraavasti: »Ligo liinoa, harkko raudoa, pino puida koivuizie». On selvää, että tässä »pissalilla» tarkoitetaan jousta. Sen mukaan siis jousen jänne oli »liinasta», s.o. hampusta. Erään kiimavaaralaisen ukon mukaan oli jänne tehty peuran jalkasuonista, jotka oli halaistu kahtia tai neljäksi, sitä mukaa miten paksu suoni oli, ja sitten punottu tälläisiä säikeitä tarpeeksi monta yhteen. […]
Huh, Visa!
Täytyisi löytää jostain aivan alkuperäinen kiinnitys, että mitään voisi todistaa. Oikeasti. Sekin todistaisi vain sen yhden esineen.
Arvella saa, teorioita kehitellä ja kokeilla, ei siinä mitään. Todistaminen vaan vaatii raakaa faktaa.
Museoiden teksteissäkin lähinnä vain kuvaillaan esineitä, siinä kunnossa kun sattuvat olemaan. Vaatisi niiden ammattimaista tutkimista jotta voisi tehdä isompia johtopäätöksiä.
Mangroven tekstit ovat jo paljon uskottavampia. Vaikka emme voi tietää näiden kertojien asiantuntijuuden tai luotettavuuden tasoa, niissä on kuitenkin monta yhtenevää seikkaa.
Hamppu olisi toistaiseksi varmempi ratkaisu kuin pellava, Magrovekin todisti asian minun lisäkseni. Heti kun joku löytää sen 100 % raaka-fakta-todisteen pellavasta kaarien kiinnitykseen, niin voimme jatkaa keskustelua raaka-faktasta pellavan osalta, sori.
Hmmm… “Liina” löytyy merkitykset pellava ja hamppu, nyt tarvittaisiin suomen kielen etymologia siihen kumpi on noissa lainauksissa todennäköisempi valinta.
Muissa kielissä liinan merkitykset näyttäisivät olevan enimmäkseen pellava.
Hamppu = epäsuora havainto skandinaavisten (nordic style cb) varsijousten jänteisiin liittyen
Pellava = suora havainto eurooppalaisten varsijousten jänteisiin liittyen
Hamppu = epäsuora havainto skandinaavisten (nordic style cb) kaarten kiinnitykseen liittyen
Pellava = ei toistaiseksi havaintoa skandinaavisten (nordic style cb) varsijousten kaarten kiinnitykseen liittyen, euroopassa on mahdollisesti käytetty
Yleisesti ottaen “liinalla” tarkoitetaan pellavaa länsisuomalaisissa murteissa ja hamppua itäsuomalaisissa murteissa sekä karjalan kielessä. Ganander lienee kerännyt aineistoa kirjoihinsa eri puolilta Suomea. Alla olevan tekstin käännös:
“Norlannissa, Lapissa ja Suomessa käytetty varsijousi, kuva 57, on myöhäiskeskiaikainen muunnos joka liittyy läheisesti pohjoissaksalaiseen malliin, kuva 29. […] Jänne on aina tehty hienosta hamppulangasta ja joskus kierretty. Kuten tavallisesti, se vahvistetaan keskeltä ja päiden silmukoista vahvalla langalla. Myöhäisemmissä varsijousissa jänne on joskus löysä. Syynä tähän on todennäköisesti se, että tekijällä ei ollut sopivaa laitetta jänteen asetteluun. […] Linné näki vuonna 1732 varsijousta käytettävän Västerbottenissa. Kumma kyllä, hän kutsuu sitä “norjalaiseksi varsijouseksi”. Tämä voi johtua siitä että teräskaari tuotiin Norjasta. Hänen mukaansa jousen runko oli 2½ jalkaa pitkä, kaksi tuumaa leveä keskeltä ja tuuma päissä. Jänne oli sormenpaksuista hamppulankaa […]”
Alm, J. 1947. Europeiska armborst: en översikt.
Sivu 220-224: […] De i Norrland, Lappland och Finland använda armborsten, fig. 57, äro avläggare till den senmedetida svenska, med den nordtyska varianten nära besläktade armborsttypen, fig .29. […] Strängen är alltid av ganska fin hamptråd och ibland snodd. Som vanligt är den på mitten och på strängöglorna förstärkt genom lindning med stark tråd. På sena armborst är strängen ibland slak. Anledningen härtill torde vara, att den, som gjort strängen, ej haft tillgång till lämplig apparat för att kunna lägga på den på riktigt sätt. […] Linné såg 1732 armborstet i bruk i Västerbotten. Han kallar det egendomligt nog för “norsk arbos”, kanske för att stålbågen kommit från Norge, och säger, att bågen var 2½ fot lång samt att dess bredd var två tum på mitten och en tum vid ändarna. Strängen, “toget”, var av hamptråd, tjock som ett finger […]
"Hampun viljelyn erilähtöisyydestä Suomen itä- ja länsiosassa saattaa puhua myös se seikka, että suomen itämurteissa, karjalan kielessä sekä muissa itämerensuomen itäryhmän kielissä hampun nimityksenä on liina tai lina eikä suinkaan hamppu.
Elias Lönnrotin 1800-luvun alkupuoliskolla keräämän Kalevalan kahdeksannessaviidettä runossa mainittu liina on Suomalaisen kirjallisuuden seuran vuonna 1910 julkaiseman Kalevalan selityksiä mukaan hamppu. Länsi-Suomessa liinalla on tarkoitettu pellavaa. Kahdeksannenviidettä runon eli Tulen synty -loitsun koiriminen viittaa kuitenkin nimenomaan hamppuun."
Kuten Juri sanoi, varsijouset ovat toki myös yksilöllisiä kapineita, eli ei se pellavankaan käyttö ole poissuljettu vaihtoehto, varsinkin jos hamppu tai (raaka?)nahka osoittautuisi oikeasti huonoksi, kestämättömäksi valinnaksi. Onhan näissä myös mietittävä vähän turvallisuuttakin. Nämä on niin monimutkaisia ja ihmeellisiä, ja hienoja kapineita, että toki sitä tekee aina kohtalaisen lähelle totuutta. Fakta on, että pellavaa oli keskiajalla, eri asia on oliko kuinka laajassa käytössä pohjoismaissa.
