Viimenen komposiitti nippuun. Tai siis toistaseks viimenen… heh.
2 tykkäystä
Nyt muotoillaan uusia jousia. Kaivelin vanhoista mittoja, noita exceleitä mitä tännekin olen postannut sekä ihan valmiista jousista tönärillä otettuja mittoja.
Alkoi hieman ihmetyttää miten ohuita nuo 120-130# sarvijouset ovat! Puntarilla varmistetut 125# kuitenkin useammasta vedin mutta ohkaisimmasta kohtaa lapaa vain 11,9mm paksu esim. tuo 4# 108cm jousi. Tarkalleen 124# oli ennen istanbulin kisaa.
Adamin taulukossa 108cm jousi jossa ohkasin kohta 12,5mm lupaa 127#. Ehkä se on linjassa. Mutta kertoo kuitenkin sen että että ei parane runkopaksuudet nousta yhtään yli 9mm ennen jänteiden laittoa (jänne lisää 4mm paksuutta), ellei halua 140# paunaisia…
Lavat on selvästikin huippukunnossa ja vähä settisiä kun ohuinakin tuottavat huomattavaa jäykkyyttä! Jes.
Ja teenhän minä nyt ensi vuodelle sen 140# pituusjousen myös, että on jotain mitä varten treenata.
1 tykkäys
Tuntuu että Jere tekee samaa tahtia jouskareita mitä meikäläinen nuolia😂 Hattua nostan kyllä!
Kyseessä on illuusio… koska enhän minäkään nyt tee 5-10 jousta enempää vuodessa!!!
Tässä oli semmonen visio että näistä saisi ekaa kertaa rauhassa kypsyteltäväksi jousia. Eli ikäänkun varastoa jota ottaa käyttöön tilanteen tullen. Saas nähdä.
2 tykkäystä
Tässä uusia käkkyröitä! Pidetääs mitat taas avoimena. Kärkimitta näissä on vähän tyhmä koska ennen jänneselystystä en viimeistele kärkeä useinkaan. Siellä on siis leveyttä ja paksuutta mitä sattuu. Mutta näissä ainakin näkee että ohkaset kärjet on ja lisään sinne pienet vahvikeviilut jossain välissä.
Oli niin hyvä kirjanpito edellisissä yhdeksässä jousessa että sujuvasti jatkoin siitä mihin jäätiin:
10#
Tässä on nämä hienot Indonesiasta saadut sarvet! Bettot tahin kanssa tehtiin vaihtokauppaa ja sain sitten tämmöset vaihdossa. Suomalainen tuohi kiinnosti niin paljon kaveria. Aika halvalla lähti siis!
11#
4 tykkäystä
No olihan noihin pakko vielä puuttua pienesti ennen ensimmäistä jännekerrosta. Otin molemmista jousista 1mm paksuutta tuolta kasan eyen ja kasanin puoliväliltä. Päivitin mittataulukot.
Nyt näissä jousissa on hieman tasapaksummat lavat kuin aikaisemmissa jousissa joka toivottavasti johtaa parempiin taipumiin.
Aikasemmissa jousissa näkyy vähän pistemäisiä rasituksia toisinaan ja niistä olisi kiva päästä eroon.
Kaunis tuo vaalea sarvi. Ootko muuten koskaan ennen muokkaamista kokeillut halkeavuus herkkyyttä noilla sarvillasi? Itse testaan yleensä aivan kaikki, että on edes joku tapa huomata jos on kasvussa ollut jotain poikkeavaa.
Tuossa kesällä myön muutamia sarviani pois puukon tekijälle joka ilmoitti yhden puhvelinkärkisarvet haljenneen viilapenkin puristimiin joutumisennjälkeen pitkittäis suuntaisesti. Puhvelissa en ole tätä vielä kokenut, mutta monesti kyllä ylämaankarjan sarvissa.
Työstäessä sarvea huomaa joitakin indikaattoreita että kyseessä on hauraampi sarvi. Vähän vaikea kuvailla mutta huonot sarvet ovat ainakin harmaampia kun hyvät ovat syvän mustia. Varsinaiset ongelmat usein liittyvät lustojen/vuosikasvujen irtoamiseen toisistaan. Eli vähän samanlaista kuin ylämaannaudalla.
Vesipuhvelinsarvet ovat myös herkkiä pitkittäishalkeamiin, mutta ylämaannaudan (tai lehmän) sarvet ei. Siksi vesipuhvelinsarvesta ei kannata tehdä esim. peukkurenkaita. Ne eivät kestä käyttöä.
Kuten peukkurenkaissa, jousissakin halkeamat tulevat vasta käytön myötä esille.
2 tykkäystä
