Jos ja kun tavallisesti tehdään selystys kahdella tai kolmella kerroksella niin onko tarkoitus, että korealaisittain tehdään myös kaksi tai kolme kerrosta? Yhdellä kerroksella ei taida saada kerralla tarpeeksi paksua.
Mun ymmärryksen mukaan korealaiset latoo enemmän. Jänteitä lienee tulee joku 4mm jouseen.
Tämä tulee siitä että sarvea oli aikanaan rajatusti saatavilla, jolloin liuskoja sahattiin ahnaasti yhdestä sarvesta. Lopputuloksena oli ohut sarvi ja koska rungon paksuutta ei voi liiaksi kasvattaa, paunat piti saada jänteitä lisäämällä.
En tiedä oikein että miten monta kerrosta he laittoivat, tästä salettiin löytyy jostain juttua. Voisin kuvitella että tämmönen kammattu kerros on noin millin paksuinen kuivana.
En haluaisi rajoittua tuohon kerrosajatteluun, kun tavoite on normaalissa jousessa 3mm jänteitä. Jos sen saa siististi yhdellä kerroksella, siitä vaan. Oma kokemus on että kolme kerrosta tarvii ja joskus vielä neljäs “kerros” taipuvien osien reunoille. Tämä ei siis sanan mukaisesti ole neljäs kerros vaan tuolla jossakin välissä huomaa, että lapa on liian pyöreä poikkileikkaukseltaan. Viimeinen kerros pitää olla koko selän kattava.
Hyvä lopputulos on tärkein ja monella on mieltymys tehdä omilla tavoilla.
edit: Niin joo oli tästä jännetyön tyylistä vaan puhetta, no tulipa lätinää korealaisista jousistakin. Neljän tunnin muisti…
Koska jänteiden ja sarven efektiivinen venymä on noin suunnilleen samaa luokkaa, mutta kimmomoduli erilainen pitäisi kai oikeastaan suorittaa jonkinlainen tasapainotus, jotta sama venymätaso saavutettaisiin. Voi tapahtua paksuuksilla tai leveyksillä tai molemmilla.
Voipi olla. Tuommoista hienosäätöä on ihan kiva tehdä. Oma kokemus on että jänteitä voi olla paljonkin jousessa ja kaikki pelittää hyvin. Mutta jotain optimitasoa voisi löytyä 2,5-4mm väliltä.
Mä oon tehny suunnilleen tolla Korealaisella menetelmällä mun jänneselystykset. Ainoo et en o antanu välillä geeliytyä vaan tasaiseksi kammatun nivaskan upottanut liimaan sormien välissä niin ettei se sotkeennu ja sitte lettu jousen selkään heti. Kuuma 70 asteinen liima päälle vasta kun koko jousen selässä on yksi kokonaien kerros.
ja tuttu kaava;
1 kerros. n.5 pvää kuivaus
2. kerros n. 7-14 pvää kuivaus
3. kerros
monella tapaa voi päästä hyvään lopputulokseen. Tää oli Adamin kirjassa ja oon käyttäny tätä. Jänteiden kampaus sileällä leikkulaudalla ja veitsi just apuna ettei lettu sekoa.
Jeren lohkeamat on niin suoraviivaisia ja vain kahdessa kohdassa, että toive että runkopuu on ehjä… kyl se on.
On muuten kuolematon lause. Vieläkin korjaillaan 22. tammikuuta tehdyn töppäyksen satoa. Eli että menin availemaan näitä 35% kosteuksissa.
Toinen jousi näistä kuin ihmeen kaupalla selvisi, mutta ylemmästä (tepelik kuva) jousesta napsui runko katki kahvan vierestä molemmin puolin. Toisen puolen korjasin ja jänneselystin - tuntu tosi hyvältä. No nyt vireelle laittaessa alkoi jänneselkä narahdella sen verran toisesta lavasta että piti raapasta jänteet irti. Katkihan se oli sieltä komeasti. Korjataas se vielä sitten…
Nyt näitä rikkinäisiä lapoja tuli yhteensä 7kpl.
Pikkasen on vielä auki että saattoiko ollakin syy kahvapuissa, käytin siellä vähän sitä ja tätä (tammea, saarnea, vaahteraa). Kun halkeamat on kaikki kahvaliitoksen päältä, osassa jopa niin että pelkästään kahvan puuaines (tammi, saarni) on katki.
Tässä tapauksessa olisi pitänyt olla varmaan aika rutosti jännettä kahvan juuressa. Tai sitten oikeasti syynätä puu ja syykulku yhtä hyväksi kuin vaahterarungossa. Lankkukamoissa on sekin, että toisinaan puut rapsahtelee katki ihan pienestäkin paineesta. Varmin olisi jos puu on testattu selffarina tai sitten käyttää juuri samaa kuin lavat, eli itse kaadettua ja testattua vaahteraa. Joten ei pidä lähteä tämänkään kanssa liikaa sooloilemaan.
2 tykkäystä
Tämmönenkin jousi meni äsken vireeseen. Tosi lyhyt, aika napakka pituusjousi. Kärkien kulma on aika vaatimaton, mutta monissa pituusjousissa oli. Onpahan stabiili.
Näyttäs olevan puiltaan terve! Joten pientä hiontaa 80-90 paunaan ja voisi ampua vanhalinnassa tällä SE-lukemia…
@TuomoReiniaho Laita sen osagejousen jänneselästä kuvia, näyttääkö näin siloselta??
Tää jälki on huippu sillä esigeeliytyksellä.
3 tykkäystä
Vanha turkkilainen pelitti hyvin virossa. Oli tuoreet tuohet ja punaiset reunanahat päällä. Tässä samassa kuvassa näkyy päälimmäisenä tuo altan tsog jousi myös. Siinä kanssa ihan hieno kontrasti tuo keltainen nahka mustan sarven kanssa. Näistä voisi ottaa parempia kuvia ajan kanssa kunhan kerkeää.
Meinasin jo kimpoilla suuna päänä jänneselystämään jousia, mutta jospa ottaisi rauhassa ja katsoisi pituusvermeet kuntoon. On kuitenkin pituusammunta toivon mukaan tulossa niin 0,5km olisi kiva rikkoa!
Laitoin juuri uuden 108cm pituusjousen tepelikeille ja kohta jännekorkeuteen. Tämä on se jousi josta lohkesi sarvesta pala. Joutu vaihtamaan sarven, mutta nyt toivottavasti päästään ampumiseen asti.
Eli pituusammuntajousia olisi yhteensä 4 kandidaattia, kyllä niistä pitäisi jo riittää… Dedikoin jokaiselle jouselle oman mushamman (kahvapallura kääreen) ja katson siperin kanssa nokinpaikan kuntoon, sitten pystyy vaihtamaan jousta lennossa jäykempään kun tuntuu että jaksaa. Pitää siis joku niistä pyrkiä jättämään “mahdottomaan” jäykkyyteen mitä vähän tavoitella.
Tässä kuva kyseisestä korjatusta jousesta. On hieman konstikas operaatio niinkin löysään runkoon liimata mitään ja saavuttaa vielä mieluinen profiili.
6 tykkäystä
108cm uusi jousi, sama kuin siis ylempänä liimauskuva. Massa jotain 308g. Nämä uudet on nyt vähän kevyempiä (massaltaan) ja kapeampia. Yleensä leveys lipsahtaa jänteineen yli 30mm, mutta tämä on leveimillään 29,5mm.
Alkaa olla pituusjousia kattava katalogi, 104cm(-22),106cm (-20), 108cm(-22), 112cm(-21). Tähän mennessä tuo 112cm on heittänyt pisimmälle, mutta katsotaas vielä…
5 tykkäystä
Hurjan näköinen toi taipuma kahvan jälkeen😀 Saisiko vetokuvia?
Onhan nää oma juttunsa, kun materiaalit kestää aikamoista. Kahva taperointi ja puulajin valinta on pirun tärkeä.
Vielä et saa vetokuvaa, kun piti vähän lämpöoikoa ja myöhemmin tilleröidä kunhan kerkeää.
1 tykkäys
Jooh, 2022 oli vuosi jona tuli taas häslättyä kaikenlaista. Moni jousi meni kahvan syrjästä rikki, mutta ei pidä antaa haitata. Seuraavat jouset on aina parempia muodoltaan ja laadultaan. Laitoin rikkinäiset kalikat likoamaan (7kpl uusia 2022 jousia, 1kpl vanha). Näistähän saa jänteet ja sarvet talteen. Materiaalia on niin paljon että kokonainen setti jousia tulee jo pelkästään noista.
Sittenpä taitoinkin uusia runkoja. Viimesimmässä kuvassa ylimpänä pituusjouset 104-108cm, sitten pituusjouset 112-114cm ja alimpana taulujouset 112-118cm. Taulujousirunkoja tulee lisää, en tiiä jaksaako kaikkia tehdä. Mutta pitää vääntää muotoja niin tulee inspiraatiota. Refleksiä alkaa olla jo aika reilusti.
5 tykkäystä
Sarjarakentaja taas vauhdissa!
Juujuu, pituusjousien muodoille on saatu maailmanennätysmieheltä (Ivar) hyväksyntä, joten noilla pitäis töräyttää yli 500m ensi vuonna.
Tää on pitkäjänteistä hommaa, useiden vuosien kehitystyötä… Ja tekeminenhän on mitä mukavinta.
Aikamoinen kahvarefleksi… Meinaat, että tulee kestämään?
Oma projekti näyttää ainakin vielä ihan positiiviselta, kolmen sarviparin liimapinta taitaa sittenkin onnistua, viimeinkin! Kolme jousta siis tulossa mutta paljon maltillisempia kuin nämä Jeren jouset. Menee nyt jokunen vuosi, että pääsen haastamaan Jeren kunnolla!
1 tykkäys
Kahva on höyrytetty muotoon, eli syykulkua runkoa muotoillessa noudatetaan. Sinne jännettä kunnolla niin mikä vaan on mahdollista. Järkyttävä refleksi ja potentiaali hurjiin nopeuksiin. 
Tähän tyyliin ne Ivarinkin ennätysjouset on tehty. Osa näistä on kylläkin refleksisempiä. Mutta mitä juttelin, niin kova hinku olisi sielläkin laittaa lisää ärjympiä muotoja.
Mun 458m jousi on paljon maltillisempi muodoltaan. Siis tosi paljon. Mutta vähän näyttää siltä että Ivarin jouset on refleksisellä muodollaan nopeampia ja heittää ihan joitakin kymmeniä metrejä enemmän kun paunat on samoissa.
Ainiin, nyt kaikki kahvat on vaahteraa. Ihan muutamassa on itse kaatamaa vaahteraa. Mutta suurimmassa osassa on vähän jäykempää lankkuvaahteraa (amerikan?) tuontikamaa. Pikku detail jota monet pitää tärkeänä, että kahvapala olisi vähän jäykempää puuta.
1 tykkäys
Miksi?
Tai toki nyt tiedän vastauksen. Mutta jos sinulla meni tammikahvoilla jouset päreiksi? Ja ero jäykkyydessä on nyt aika vähäinen eri vaahteralajeilla. Tai ehkä siksi jäykempi materiaali ei aiheuta ongelmia. Voisin vain ajatella, että jos kahvamateriaali olisi jotain jäykkyydeltään hiilikuidun luokkaa, niin ongelmia voisi olla luvassa siirtymässä kahvasta lapohin, koska siirtymäaluetta on hanka tehdä niin, että taipuminen tapahtuisi tasaisesti.
En ihan tarkalleen tiedä. Olisiko jotain semmosta että kahvan alue on helppo muuten vetästä liian taipuvaksi. Tai että kahvapuun pettäminen on fataalia jouselle.
Oliko se niin että yhtään kahvaa ei varsinaisesti mennyt hajalle? Tuli mieleen kun oon mahdollisia tulevia sarvijousia varten tehnyt paksusta tammilistasta muutaman kahvan. Niissä v-liitos 10cm pitkä ja 2cm leveä liitoksen alussa. Onko muuten noissa liitoksissa joku hyväksi todettu yleismitta mitä pro-tekijät käyttää ? Olihan tuolla ylhäällä viesteissä näköjään kahvakin hajalla