Just näin, jos ei ranne kestä raspaamista puujousien parissa niin kannattaa kokeilla liimaamista tämmösten pikkukäkkyröiden parissa.
Niin siis joo, oli ilman mitään tilleröintejä tai lämmityksiä. Ei ammuttu eikä taideta vielä ampua, vaan vasta kun on edes muutama päivä plussaa ja kosteutta ilmassa.
Yritän saada tuon skyytin kohta virekorkeuteen, kattoo jos sais kuvan näpättyä.
Hirven jalkaluuta, kuten on perinteenä.
Miten celik oikeaoppisesti asennetaan? Jätätkö sarvien liimausvaiheessa sopivan raon sarvien väliin vai laitatko sarvet puskusaumaan ja sahaat sauman myöhemmin auki?
Laitan sarvet puskusaumaan, eli niin kiinni toisiaan kuin mahdollista. Sitten sahaa auki siistin suoran kolon.
Aika usein sarvet luiskahtaa vähän irti toisistaan tai toisen sarven pää onkin pikkaisen vinossa, jolloin saumaa joutuu sörkkimään kuitenkin että tulee siisti.
Itse jätin pienen raon- sarvet hieman erilleen. Sahasin raon siistiksi. Pala paikoilleen.
Adamin kirjassa on lyhyt seloste asiasta.
Paljoltihan tuo on makuasia, kuinka ison välin haluaa. Ja mikäli pitää jättää iso väli että sarvi ylttää lavan päissä tarpeeksi pitkälle. Esim. manchu jousessa kärkiliitoksen päälle. Niissä onkin sitten tyypillisesti lisätty jännepunokset kahvaan ettei pitkällä oleva liitos aiheuta heikkoa kohtaa.
Nyt alkaa aukeemaan conquest cup pituusjouset myös. Aika suorat kasanit näihin jäi. Mutta edellinenkin samalla muotilla tehty 65# ampui 434m niin miksei nämäkin. Näistä tulee vähän jäykempi.
275g ja 305g painoa.
1 tykkäys
Aloin treenaamaan myös tuota peukkuvetoa, mushamman ja 68# @ 27" jousen kanssa. Tuntupa vielä kevyeltä, sisäammunta on kannattanut. 
Alkaa ihan kutkuttaa Istanbulin valloittaminen Mikkeliläisellä sarvijousella. 
12 tykkäystä
Ei menny uuden pituusjousen avaaminen ihan putkeen. Onneks mulla on varaosa tähän… Saattas jopa conquest cuppiin kyetä korjaamaan.
Mutta ylipäätään, miten näitä viallisia sarvia tuntuu tulevan tämän tästä eteen? Toinen lapa näyttää ihan samanlailla ongelmaiselta. Sitten se mun 434m jousi on myös täynnä halkeamia joita oon pikaliimalla liimannut. Yleensä nuo halkeamat varottelee pienellä railolla, jonka jos täyttää pikaliimalla voi vielä selvitä. Mutta ei tämä ole ollenkaan sitä mitä ollaan alunperin haluttu ostaa materiaaliksi jousiin??
@TuomoReiniaho jousirikko kuulostaa nyt vahvasti samansukuiselta ongelmalta.
Uskon että vanhoista jousista pystyy tiristämään metrejä irti vielä hyvin, joten ei pidä hätäillä. Ne on varmaan kuronut vähän paunoja lisää kuivuessaan kuitenkin.
No jopas, ihan kunnolla lohkesi sarvesta pala. Liimaus taitaa olla aika hyvä.
Jospa sarviakin pitää ajatella samalla tavalla kuin jousipuuta – mikä tahansa marjakuusi ei ole hyvää jousipuuta, vaikka marjakuusta yleisesti pidetäänkin hyvänä jousipuuna. Vaatii taitoa valita isosta joukosta ne hyvät. Kuinkahan paljon Vietnamin päässä on tehty esikarsintaa?
Oikeastihan noita on tosi vaikea nähdä raakamateriaalista. Muistelisin että aina ne näyttää hyvältä ulkoapäin. Enkä ehkä alkaisi liimaamaankaan jos halkeamia esiintyisi, vaivaa menee hukkaan ja riski on iso.
Periaatteessa, mitä ohuemmaksi työstää sarven, sitä pienempi todennäköisyys on että jäljellä olevassa materiaalissa ilmenee halkeamia. Jos liimaa tosi paksuja lättyjä, sisältä voi löytyä vaikka mitä.
Pitää kysellä turkissa kavereilta että onko siinä jotain keinoja ulkopinnasta havaita mitään vinkkejä mikä viittaa mahdollisiin halkeamiin. Kasvutavassa jne.
Muri Salin on 1980-luvulla tehnyt ainakin yhden jännejousen bamburunkoon. Oli erittäin elastinen.
Olen saanut sellaisen kuvan että monet pitää puuta parempana runkomateriaalina kuin bambua. Mutta onhan noita bambulla tehty ja hyvin ampuvat nekin.
Nyt pikkuhiljaa nykii sarvijousiprojektit eteenpäin, muutamaa pääsee kohta avaamaan ja hyvältä näyttää. Tosi mukava kun on sopivan kosteaa, niin jousien avaaminen on helpompaa. Juuri äskettäin tuli havaittua että lyhytkin kuiva hetki ja jousen jännekerros on rapsakka. Sitten kun tähän yhdistää uuden jousen taivutusta niin lopputulos voi olla tälläinen:
Pieni taivutus → seuraa halkeama. Mikäli jännekerros olisi kosteampi, halkeamaa ei tulisi. Nyt jännekerros on uusittava.
Mikäli tämän ensitaivutuksen tekee kosteassa tai sivelee selkään hieman vettä + antaa vaikuttaa 5min, ei murtumia tule. Eikä mitään hätää tule olemaan jatkossakaan.
Oli tuo jänneselkä surkean näköinenkin kyllä… Hyvä että katkesi.
2 tykkäystä
Huppista, kokeilin korealaista tyyliä jänneselystämiseen ja olipa muuten hyvä! Nyt jo kaduttaa että en aikasemmin rohkaistunut kokeilemaan. Jänteet on luotisuorassa ja liimaantuminen/geeliytyminen hoitui kuin pitikin.
On vähän eri näkönen kun tuo ylempi jänneselkä…
2 tykkäystä
Laitappa kuvia ja tiivistelmä korealaisesta tyylistä…
Toki. Kokonaisuutena ei mitään magiaa, vaan vähän erilailla lähestytään selystämistä. Mutta ylivertanen keino suuren määrän jousia selystämiseen. Jos olisin tämän pari vuotta sitten oivaltanut niin ois joku 50h säästynyt… Pidän jänneselystystä kuitenkin aikaa vievimpänä vaiheena koko jousien teossa.
- siistityt jänneniput veteen liotukseen
- nippu auki ja kammataan pöydälle/leikkuulaudalle siistiksi levyksi
- suditaan liimaa päälle reilusti, että jänteet imevät liimaa itseensä
- annetaan geeliytyä
- sutaistaan jouseen reilu kerros 20% liimaa
- irrotetaan nippu veitsellä pöydästä (lähtee hyvin tasaiselta pinnalta) ja lämmitetään lieden päällä
- asetellaan nippu jousen päälle ja varmistetaan että jänne mukailee jousen pintaa (ilmakuplat pois)
- suditaan kuumaa liimaa vielä jänneselän päälle
Tää toimii parhaiten pitkillä lätyillä, jotka voi asettaa kahvasta kärkeen asti. Eli yksi lapa kerrallaan. Tosi vakuuttavan nopea ja siisti lopputulos. Ei stressiä, ei jännesyheröitä. Tällein voisi selystää melkein 10 jousta tunnissa…?
Tässä Jason Beever tekee juuri näin:
5 tykkäystä
Ajatuksia (en siis katsonut vielä noita videoita…):
- Menetelmää käytetään ilmeisesti vai pitkillä selkäjänteillä? Vai voiko irtoselystyksen rakentaa vaiheittain myös lyhyistä jalkajänteistä?
- Miten tämä nyt eroaa siitä, että kammataan se nippu suoraan jousen selän päällä? Jos säikeet ovat kuitenkin suunnilleen suorassa ennen selkään laittoa? Miksi kampaus tason päällä ja sitten siirto? Vai onko koko jutun olennainen pointti siinä, että nimenomaan tasaisen tason päällä jänteet on helppo kammata täysin suoraksi?
- Miten nipun leveys ja paksuus määritetään? Jos kuitenkin on tarkoitus, että jänteet kiertävät hieman myös vatsan puolelle?
- Tehdäänkö tällä menetelmällä jouseen vain yksi jännekerros vai useampia?
Kyllä, ensisijaisesti pitkillä. Jännenippujen päät voi olla hankala saada siististi. Tai ainakaan ei voi laittaa useaa tämmöistä jännenippua peräjälkeen samalla kertaa samaan lapaan, kuten “perinteisellä” metodilla.
Tason päällä jänteiden kampaaminen on todella paljon helpompaa. Jousen päälle nippua asetellessa mikään ei saa mennä pieleen ja aikaa on vähän. Johtaa siis lopulta aina pieniin ongelmiin.
Suurin piirtein suorassa ei riitä, varsinkaan jos tavotellaan jotain pituusjousen selkää.
Kokeile. Kammatessa jänteet asettuvat yhteen kerrokseen, eli tulee ohut levy. Leveys on hyvä pitää jossain 5 sentissä, silloin voi kiertää reunat juuri hieman vatsapuolelle.
Yksi kerrallaan, mutta saattaisi pystyä useampaankin. Voisi olla mielenkiintoinen kokeilla, mutta voisi kuvitella että laatu kärsii.