Pitkän odottelun jälkeen amerikan humalapyökit(ironwood?) alkoivat itää.
Prosessi suurinpiirtein meni näin:
2kk jääkapin päälle lämpimään.
4kk about jääkaappiin
Olin ottamassa siemeniä tänään uuteen lämpökäsittelyyn, mutta ei näköjään ole tarve!
Siemenille ei ole tehty mitään, ihan vain sellaisenaan laitettu.
Kokeilin aikasemmin naarmuttaa pintaa mutta pitkän itämisajan vuoksi ne mätänivät kaikki…
Syksyllä vasta istutan kasvaneet taimet, katotaan pärjääkö.
Valkopyökki ja tavallinen mulperi voisivat olla myös kokeilun arvoisia. Mulperia on suomessa kokeiltu jo 1700 luvulla, yrittivät kasvattaa sillkiperhosia huonohkolla menestyksellä. Kumpikin kasvaa Kumpulassa ihan kohtuullisesti.
Viittaat ketjuun missä etsittiin suomalaisia puulajeja joista ei ole tehty jousia. Hemlokki ei ole suomalainen laji.
Laita ihmeessä hemlokkikaari esille. Voisit myös ottaa lähikuvia kaaresta itsestään, kun kiinnostaisi nähdä. Ilman mitään päälystyksiä.
Miksikö ihmetyttää? Pienellä varauksella myönnettäköön, speksit on aikalailla männyn luokkaa ja en oikein osaa nähdä miten tuosta voi tehdä kovin fiksua jousta. Ellei sitä naamioi jonnekin alumiini/nahka/villalankakerrosten alle. Ja silloinhan ei hemlokki tee työtä vaan muu tilpehööri ympärillä.
Mutta laita ihmeessä kaarta näytille niin saadaan varmuus.
Kuvia ei ole, mutta kaksi varsijousen 100 cm kaarta olen hemlokista tehnyt, toinen paunat 80, toinen jotain 75 lb luokkaa. Paukku oli sellaisen alikasvoskuusen luokkaa, kun olen toimivia alikasvoskaaria tehnyt kuusesta. Alikasvoskuusi saattaa olla yksi perinteinen suomalainen jousipuulaji varsijouseen. Pyöreä puikula ja etenkin vatsaan että ei pamahda poikki. Nothing fancy. En tiedä miten toimisi käsijousissa, varmaan kannattaisi jonkun testata.
Ja feikkikomposiitteja (päällystykset mihin viittaat) teen varsijousiin, koska oikeat komposiitit ovat hengenvaarallisia katketessaan yhdistettynä isoihin paunoihin.
Verstaan sisäänkäynnin vieressä lienee tontin lämpimin ja paras kasvupaikka, vielä siinä ei kasva mitään mutta se on merkitty jollekin jousipuulle. Marjakuusi ei siihen sovi, sille on muuallakin tilaa. Osage kiinnostaisi mutta lienee liiankin herkkä, pitäisi pärjätä ilman suojauksia. Tai sitten voisi kyllä kokeilla, istuttaa 2–3 lajia vierekkäin, ehkä joku selviää. Mikon kokemuksia osagesta seuraan kyllä.
Mutta eihän sun jouset ole nähnytkään jännettä ja sarvea - ne on silloin todella kaukana komposiitista. Ne ovat tällöin puujousia.
Ymmärrätkö nyt varmasti minkälainen on sarvijännekomposiitti? Jousi jota saa tosissaan pusertaa vireeseen refleksinsä takia. Paljon jännekorkeuteen ladattua energiaa profiilinsa ja materiaaliensa takia. Sulla en ole nähnyt yhtään vastakäyrää, eli refleksistä jousta.
Hemlokin kanssa veikkaan että suurin vaara on saada tikku sormenpäähän…
Sarvi/jänne on komposiitti, mutta niin on koivu/mäntykin, jotkut kyllä näyttävät vaativan suurempaa eroa käytettyjen materiaalien välillä kuin samasta ryhmästä otetut.
Kuten monasti, riippuu käytetystä terminologian määritelmästä.
Joko tuomipihlaja on listassa, näkyy haluavan kasvaa suora oksatonta runkoa monessakin paikassa. Eksoottisempaa olisi sitten punamarja kanukka, josta spartalaiset tekivät jousiaan ja keihään varsia. Tekee lisäksi syötäviä hedelmiä.
Hemlokit kuuluvat mäntykasveihin ja sukuun kuuluu yhdeksän lajia. Jonkin verran niissä voi olla vaihtelua ominaisuuksien suhteen mutta aika hauraana materiaalina sitä pidetään. Nuolimateriaalina hemlokkia käytetään jonkin verran mutta suosioon se ei ole noussut, koska parempaakin on tarjolla.
Alaskan jäätiköiltä on löydetty esihistoriallinen hemlokkinuolivarsi:
Hemlokki on kyllä kaunis puu, mutta käsittääkseni puuaines on kuusen/männyn kaltaista.
Viimevuonna istuttamani osagen kohtalo oli karu, jänis söi kokonaan. Olin muutenkin skeptinen, sillä taimi oli todella eteläisestä kannasta, Washingtonista.
Täytyy myöntää, että tämä osagen kasvattaminen voi tulla aika haasteelliseksi, mutta miksi ei kokeilisi päätyyn asti!
Taimia voin alkaa myymään ensivuonna jos kiinnostuneita löytyy
Tänävuonna istuttamat Kanadalaiset osaget ovat hyvin pärjäilleet ulkona, kestävät paahdetta.
Pähkinät/Jalavat ovat myös lähteneet kasvuun! (voin laittaa päivitys kuvaa juhannuksena)
Tosin tuli opittua taas, kun kokeilee kaikkea.
Kestävimmät taimet saa kun istuttaa ulos taimiastioihin joskus helmikuussa, tämä tuottaa vahvempia taimia verrattuna sisälläkasvattamiseen.
Kun istuttaa siemenet ulos kevät-talvella, ne alkavat itää ‘‘luonnollisissa oloissa’’, täten taimesta kehittyy enemmän sään kestävä (halla, kuivattava kevät tuuli, auringon paahde jne.).
Myös ulkona itäneiden taimien juuret olivat tajuttomasti isommat, verrattuna sisätaimiin.
Vielä on aika runsaasti osagen siemeniä, laitan loput ensi keväänä ulkokylvöön…
Minulla on vähän sellainen tuntu, että tästä kasvukaudesta tulee hyvä. Sateisen syksyn jälkeen maaperä on sopivan kostea, leuto talvi ja nyt viileän kevään jälkeen ja lämmön myötä kasvu on päässyt todella hyvin vauhtiin. Pihan puut ja pensaat tuntuvat kasvavan todella hyvin. Lienee siis odotettavissa paksulustoista jousipuuta ensi syksynä!
Kävin eilen illalla poikani kanssa istuttamassa yhden jalavan ja tammen, jotka ovat kotipihalla taimeksi saatetut. Hieno fiilis.
Nyt on joen varressa jo neljän jalopuun rivi… aika vaatimatonta, mutta iloitsen siitä että poikani näkee ne joskus melko suurina. Projekti jatkuu. Tammen taimia on pihallamme vielä muutamia. Naapurin puolella muutama tammi ja sieltä niitä tulee pihallemme. Pönkii esiin nurmikosta. kerän talteen.
Saarnea en ole onnistunut saaman itämään vaikka tungin niitä vaimon kukkaruukkuihin… Mikko, vinkkejä?
Pähkinäpensaat olisivat myös hieno lisää joen varteen.
