Missä kohtaa Andreas on sanonut, että tuon viimevuoden varsijousi on tämä Royal Armorin kopio? Missä?
Osaatko Saksaa? “Die Armbrust gehört zu einer Reihe von außergewöhnlichen Exemplaren von denen sich ein ähnliches Stück (InvNr. XI.11) in den Royal Armouries in Leeds befindet.”
Tekstissä lukee “saman kaltainen”
Niin - siis nimenomaan saman kaltainen, eli Andreaskin käyttää tuota mainitsemaani omaversio -metodia. Tämä oli pointtini.
15.6. Pohdintaa.
Oma versio-metodi (ei välttämättä - edes tiedetä onko esine edes ollut olemassa)
Kopio-metodi (esim. replica by Jens Sensfelder)
Molemmat metodit ovat järkeenkäypiä. Oma versio-metodi soveltuu spekulaatioon, missä pohditaan mahdollisesti olemassaollutta artikkelia tai halutaan mallintaa jokin tuntematon artikkeli. Kopiointi taas on jo olemassa olevan artikkelin kopiointia. Tässäkin tietenkin on aina pelivaraa.
Nämä kaksi henkilöä ovat tietenkin vain yhdet tekijät. On muitakin, esimerkiksi Ingo Lison (armbrust manufaktur). Itse sijoitun jonnekin näiden henkilöiden välimaastoon, sillä haluan tehdä sekä omia versioita että kopioita.
Avainasemassa varsijousissa on ymmärtää niiden alueellisia eroja. Mitä vähemmän näitä tiedetään, sitä enemmän joudutaan turvautumaan oma versio-metodiin. Lisäksi varsijousiin vaikuttaa vielä vuosisadat. Tieteellisesti ei ole näyttöä, miksi varsijouset erosivat niin paljon alueellisesti historiassa. Toisaalta, ei ole myöskään näyttöä, miksi varsijouset olisivat olleet samanlaisia. Voisi varmaan sanoa varsijousen kypsyneen eri alueilla eri tavoin. Historiassa varsijousten kehityshistoria on yllättävän pitkä, mutta kirjapainon puuttumisen vuoksi niistä ei ole jäänyt aikalaiskirjallisuutta. Museoiden varsijousetkin edustavat vain murto-osaa siitä mitä historiassa on ollut olemassa. Ei ole myöskään ihan täyttä varmuutta, missä mittakaavassa varsijousi on ollut maapallolla käytössä.
Varsijousia voi rakentaa siis eri tavoin, mutta tärkeintä on ymmärtää varsijousen kehityshistoriaa, jos näitä rakentaa. Puusta ei kauas loppujenlopuksi putoa jos ymmärtää perusasioita.
15.6.
“Oman kylän väännöksi” yksipuinen tammikaari projekti työn alle. Haluan oppia tammen käyttäytymisestä ennen kuin siirryn jänneselystettyyn tammeen.
Tämäntyylistä siis tekemään. 
Mutta onkohan jänneselystettyjä puukaaria käytetty Suomessa/pohjoismaissa? Pohjoismaisia varsijousia pitäisi kyllä tosiaan tutkia huomattavasti enemmän kun euroopan varsarit tiedetään huomattavasti paremmin.
Väittelynjatko toisesta viestiketjusta.
"Mutta eihän sun jouset ole nähnytkään jännettä ja sarvea - ne on silloin todella kaukana komposiitista. Ne ovat tällöin puujousia .
Ymmärrätkö nyt varmasti minkälainen on sarvijännekomposiitti? Jousi jota saa tosissaan pusertaa vireeseen refleksinsä takia. Paljon jännekorkeuteen ladattua energiaa profiilinsa ja materiaaliensa takia. Sulla en ole nähnyt yhtään vastakäyrää, eli refleksistä jousta.
Hemlokin kanssa veikkaan että suurin vaara on saada tikku sormenpäähän…"
Kaksi asiaa: varsijousen komposiitti ja käsijousen komposiitti. Eroja on yleisesti ottaen paljon. Siinä missä käsijousen komposiittia harvoin jos koskaan ylitetään yli 200 paunan, varsijousen komposiiteissa voi olla jopa yli 1200 paunaa. Tällöin kyseeseen tulee turvallisuus-aspekti, eli että koko kaari on tehty oikein, niin, että se ei hajoa. Todikaan ei myy komposiitteja tämän takia, vaan turvautuu teräskaariin, jotka feikkaa komposiiteiksi. Itse haluan tehdä asian vielä paremmin: teen puukaaria, jotka selystän nahalla minimoidakseni kaaren hajoamisen. Puukaaret ovat lisäksi autenttisemman oloisia, koska ovat kevyempiä. Paunat saadaan myötäkaarevuudesta. Lisäksi hyödynnän puukomposiitissa myös kompressio-tensiota: esimerkiksi tämä koivu-paju laminaatti.
Väite “Mutta eihän sun jouset ole nähnytkään jännettä ja sarvea - ne on silloin todella kaukana komposiitista” ei siis pidä suoraan paikkansa, sillä nimenomaan autenttinen (genuine) varsijousen komposiitti on hyvin monimutkainen ja riskialtis kapine jo ihan näytösammuntojenkin kannalta. Mieluummin turvaudun puukaariin, joista on mahdollista rakentaa kestävä ja autenttisen oloinen varsijousen komposiitti. Jälleen yksi hyvä syy tehdä puukaaria.
Tämä onkin parempi ketju jatkaa.
No kuitenkin, sanoin itseasiassa väärin tuolla toisaalla kutsuessani tämmöisiä eri aineilla päälystettyjä jousia “puujousiksi”. Pääsääntöisesti jos jousen suurimman työn tekee puuosa, voidaan kutsua puujouseksi. Mutta jos sekaan hämmennetään enemmänkin muita materiaaleja niin ei voida puhua enää puujousesta pelkästään.
Selvennys:
Ja jos mennään foorumin hengen mukaan, kolme viimeistä jousta ei kuulu meidän keskustelupiiriin. Alumiinilatat on kiikun kaakun, modernia viritystähän nekin on, vaikka en näekään etua laittaa alumiinia kaareen.
No kuitenkin, kaikille on varsin selvää mikä on jäykkien jousikaarien vaara. Selvää on että turvallisuuden takia halutaan paketoida kunnolla. Lienee selvää kun sinä viimeistään olet sitä useasti täällä jo “hieman” jankannut.
Mutta sinähän nyt paketoit kaaresi vain kosmeettisten syiden takia. Ei siinäkään vikaa, mutta miksi ei sitä voi sanoa suoraa, vaan tästä pitää tehdä joku “turvallisuusaspekti”? Eihän siihen liity turvallisuusaspektia jos kaari on myötäkäyrä 100-200 paunanen. Puhut kokoajan noista jäykistä jousista, mutta eihän sinun jousesi ole jäykkiä? Mikäli nyt ylipäätään ruvetaan puhumaan 300-400 paunaisista kaarista, niin puntarikuvaa kiitos.
Tässä lienee nyt tarpeeksi hämminkiä saatu niin voitiin ohittaa se miksi et voi näyttää kuvaa hemlokkikaaresta, vaikka se on hyvä jousipuu. Mutta ei se keskustelu näin kuulu mennä Visa!
Mutta ethän sinä tee puukaaria, saatikka autenttisen oloisia komposiitteja! Ei pahalla, mutta kun voisihan sitä nyt rehellinen olla. Jos kaikki on päälystettyä, liimattua krominahalla ja alumiini/teräslatoilla, ei kyseessä ole puukaari. Jos kaaressa ei ole jännettä ja sarvea, ei kyseessä ole autenttisen oloinen komposiitti. Sehän on suorastaan epäkomposiitti. Kaikin puolin komposiittikaaren elastisuuden vastakohta! Puukaari joka on hidastettu ympärille liimaamalla rojulla.
Lihavoin niin helpompi lukea.
Tämä onkin parempi ketju jatkaa.
No kuitenkin, sanoin itseasiassa väärin tuolla toisaalla kutsuessani tämmöisiä eri aineilla päälystettyjä jousia “puujousiksi”. Pääsääntöisesti jos jousen suurimman työn tekee puuosa, voidaan kutsua puujouseksi. Mutta jos sekaan hämmennetään enemmänkin muita materiaaleja niin ei voida puhua enää puujousesta pelkästään.
Selvennys:
** raakanahkaselystys + puu =selystetty jousi*
** kromiparkkinahkaselystys + puu =selystetty jousi*
** puuselystys + puu = laminaatti (komposiitti teknisesti totta, mutta jousiskenessä laminaatti)*
** jänne + puu + sarvi = komposiitti (sarvikomposiitti)*
** jänne + sarvi = komposiitti (sarvikomposiitti)*
** alumiinilatta(?)selystys + puu = moderni jousi (komposiitti?)*
** lasikuitutapettiselystys + puu = moderni jousi (komposiitti?)*
** lasikuitujousi = moderni jousi (komposiitti)*
Ja jos mennään foorumin hengen mukaan, kolme viimeistä jousta ei kuulu meidän keskustelupiiriin. Alumiinilatat on kiikun kaakun, modernia viritystähän nekin on, vaikka en näekään etua laittaa alumiinia kaareen.
Juuri näin ja kolme viimeistä ovatkin pohjanoteeraus skenessämme. Niitä en tee.
No kuitenkin, kaikille on varsin selvää mikä on jäykkien jousikaarien vaara. Selvää on että turvallisuuden takia halutaan paketoida kunnolla. Lienee selvää kun sinä viimeistään olet sitä useasti täällä jo “hieman” jankannut.
Turvallisuus on tärkeää. Yleisesti ottaen keskiaikaiset puu- ja komposiittikaaret ovat turvallisempia kuin keskiaikaiset teräskaaret, vaikka moni ajattelee asian ihan päinvastoin.
Mutta sinähän nyt paketoit kaaresi vain kosmeettisten syiden takia. Ei siinäkään vikaa, mutta miksi ei sitä voi sanoa suoraa, vaan tästä pitää tehdä joku “turvallisuusaspekti”? Eihän siihen liity turvallisuusaspektia jos kaari on myötäkäyrä 100-200 paunanen. Puhut kokoajan noista jäykistä jousista, mutta eihän sinun jousesi ole jäykkiä? Mikäli nyt ylipäätään ruvetaan puhumaan 300-400 paunaisista kaarista, niin puntarikuvaa kiitos.
Käsite “paketointi” sisältää kolme asiaa: a) selystys b) kosteussuoja (keeping the moisture out) c) koristelut. Minulla on jo jäykkiä jousia, kaksi 250 paunaista, yksi 300 paunainen. Yksi 500 paunainen tulossa.
Tässä lienee nyt tarpeeksi hämminkiä saatu niin voitiin ohittaa se miksi et voi näyttää kuvaa hemlokkikaaresta, vaikka se on hyvä jousipuu. Mutta ei se keskustelu näin kuulu mennä Visa!
Hemlokkikaaret katkesivat, kun en vielä tuolloin ymmärtänyt mitatusta vetopituudesta. Kyllä ne toimi ihan ok-tasolla.
[quote=“VisaPelkonen, post:142, topic:2278”]
Mieluummin turvaudun puukaariin, joista on mahdollista rakentaa kestävä ja autenttisen oloinen varsijousen komposiitti. Jälleen yksi hyvä syy tehdä puukaaria.
[/quote]
Mutta ethän sinä tee puukaaria, saatikka autenttisen oloisia komposiitteja! Ei pahalla, mutta kun voisihan sitä nyt rehellinen olla. Jos kaikki on päälystettyä, liimattua krominahalla ja alumiini/teräslatoilla, ei kyseessä ole puukaari. Jos kaaressa ei ole jännettä ja sarvea, ei kyseessä ole autenttisen oloinen komposiitti. Sehän on suorastaan epäkomposiitti. Kaikin puolin komposiittikaaren elastisuuden vastakohta! Puukaari joka on hidastettu ympärille liimaamalla rojulla.
Minähän nimenomaan teen puukaaria. Mutta Jkoivusan ja Todin aspektit mahdollistavat myös toimivia ja turvallisia feikkikomposiitteja.
Laminaatti tarkoittaa kerroksellisuutta ei mitään muuta. Kaksi nyt juuri ja juuri on laminaatti, mutta ei oikeesti.
Puu itsessään on kuitulujitteinen komposiitti: polysakkaridi kuitu polyfenoli hartsissa.
Korean ja pohjois kiinan sotajouset (käsijouset) ovat olleet 170-240lb hujakoilla lukuisia vuosia ja euroopassa tiedetään vain kaksi isompaa varsijousen komposiittia jotka “voivat” olla jopa 1000 paunaisia. Eli taas päin vittua meni.
Jaa, miten niin päin vattuja? Missä vaiheessa olen alkanut puhumaan komposiittien lukumäärästä?
Historiallinen fakta on, että emme tiedä läheskään kaikkea varsijousista saati niiden lukumääristä. Eli eipä mennyt päin vattuja tämäkään!
Tuota argumenttia jos käytät niin silloin mikä vaan menee historiallisen kapineen alle.
Katsos näin:
Ei me tiedetä jos ennen oli taljan mekaniikka jo tunnettu?? Puusta vaan pyörylät ja pitkä jänne pyörimään ees taas. Ei me tiedetä jos vaikka olikin nuolihyllyjä jousissa?? Yhtään arkeologista löytöä tai viitettä ei tähän ole, mutta hälläväliä kun olisihan se ollut teknisesti mahdollista!
Nämä “faktojen” julistamiset menee irvokkaaksi silloin kun kerta toisen jälkeen osoitetaan olevan väärässä. Meinaan vaan että oppilaan statuksella on ihan kiva kikkailla ja tehdä käsitöitä, sitten aikanaan voi ruveta opettamaan kun on oikeasti tehnyt tutkimusta ja meritoitunut.
Lisäksi usein “faktajulistuksella” on vain tarkoitus tökerösti tappaa keskustelu…
Kuten varmaan huomaat niin alkaa olla ongelma että nämä kaikki ketjusi ajautuu tämmöiseen jauhamiseen?
“Kuten varmaan huomaat niin alkaa olla ongelma että nämä kaikki ketjusi ajautuu tämmöiseen jauhamiseen?”
Niin - siis nimenomaan asialliset ihmiset eivät “jauha”.
Ja tiedoksi, että olen opiskeleva arkeologi ja varsijousiin erikoistuva tutkijaopiskelija.
Pidetään keskustelu asiallisena niin kaikilla on hauskaa ja välillä voimme myös keskittyä tutkimaan mitä todella arkeologia tietää. On olemassa moderneja faktoja ja historiallisia faktoja.
En ole väittänyt, että olen opettaja. Tämä on projektiblogi siinä missä jonkun toisen kässäriprojektiblogikin.
Just muutama viikko sitten puoliväittelin englantilaisen arkeologin kanssa siitä oliko tietty puulaji ollut paikalla tiettyyn aikaan. Hän väitti kiivaasti ettei ollut yhteen aineistoon perustuen. Kun sitten osoitin toisesta aineistosta sen tiedon löytyvän niin hän vain hävisi jonnekin. “Absense of evidence is not evidence of absense.”
Suora löytö on suora löytö, arvailu on artvailua vaikka sen kuinka yrittäisi naamioida.
Samaa mieltä Taihki.
Jos aletaan keskustelemaan varsijousien lukumäärästä tarvittaisiin tilastoja. Valitettavasti näitä ei keskiajalta ole, joten turvaudumme nimenomaan suoriin löytöihin. Tästä eri asia on tietenkin historialliset faktat.
Varsijousen komposiittiin viitaten kyseessähän on orgaaniset aineet mitkä maatuvat. Jotain pystytään varsijousiarmeijoiden lukumääriatä sanomaan, mutta ei kuitenkaan suorasti varsijousipaunoista. Yleisesti ottaenhan suurien paunojen windlass on mahdollistanut ne isot paunat.
Kun nimenomaan tämä on keskustelufoorumi, ei Visa Pelkosen tai kenenkään muunkaan blogi. Blogista maksetaan rahaa tai mainostilaa ja sitä ylläpitää joku muu kuin knuutinpojat.
Keskustelufoorumilla kyetään keskusteluun, jopa siihen että toiset tulee kommentoimaan tekeleitä. Joissain tapauksissa voi asioita ohittaa, mutta hyvän tavan mukaista ei ole alkaa inttämään mustaa valkoiseksi vaikka kuinka korpeaisi. Kyllä täällä jokainen saa osansa kritiikkiä, ei tarvitse pelätä saavansa erityiskohtelua sen puolesta.
Foorumille ei kuulu tulla esiintymään tietäjänä ja muiden opastajana, silloin yllättäviä vielä enemmän tietäviä kyllä ilmaantuu paikalle. Jos on intohimoja olla muiden edessä kertomassa miten asiat menee, suosittelen jotain jousikurssin vetoa. Siinä voi myös hyvin arvioida oman tietämyksensä - paljonko on ihmiset valmiita laittamaan rahaa ja aikaansa kurssille osallistujana.
Jauhamisella meinasin näitä perinteisiä, “mukaelma”, “myötäkäyrä”, “komposiitti”, “koristelun taso” ja sitten perinteiset yksityiskohtien korjaukset Mikkeltä. Kuinka monta kertaa on mielekästä toistaa samaa asiaa sadatta kertaa? Jos haluat jotain todistaa niin anna viilan soida ja tee semmoisia tekeleitä että jengi diggaa, nuoli lentää ja joku ostaa. Ei siinä mitään. Tuntuu vaan että tekstiä tulee tekstin edestä - joku tulee korjaamaan - ei kuunnella - lisää tekstiä ja kehää kiertävä “blogiteksti” onkin valmis. Monologia 100 ja kaksi sivua.
Ja kuten sanottu kyllä kirjoittaa saa, pitää muistaa vaan että tämä on julkinen palsta, eikä täällä ole Visa moderoimassa.
Intoa sulla ainakin on ja aikaa, joten kyllähän niillä aineksilla jotain saa aikaseks! Jotain parempaa kun foorumiväännöt vol.29.
En ole tietääkseni missään vaiheessa “inttänyt mustaa valkoiseksi”, vaan osallistunut mahdollisimman asiallisesti keskusteluun. Itsehän pyrin nimenomaan noudattamaan Simo Hankaniemen “malttia-strategiaa”.
Jotkut keskiaikaiset kirjalliset lähteet ovatten sitten oma lukunsa, ei niitä kaikkia voi ottaa ihan täydestäkään, mutta sitten toisaalta ei niitä voi kokonaan sivuuttaakaan.
Tekemällä jotain “vanhalla” tavalla ja materiaaleista voi ehkä todentaa jonkin olleen mahdollista, mutta ei että niin tehtiin.
“Tekemällä jotain “vanhalla” tavalla ja materiaaleista voi ehkä todentaa jonkin olleen mahdollista, mutta ei että niin tehtiin.”
Nimenomaan näin. Itsehän teen juurikin Tod Todeschini-tyyliin ja hänen metodiensa mukaisesti myös näitä spekulaatioprojekteja suorien kopioiden lisäksi.
Hyvää shittii 
Jatkakaa vain.
Mää haen kohta lisää popparii.
