Ei tämä asia ole tulkinnanvarainen, Mikke. Kasvitieteilijät ovat määrittäneet Suomessa esiintyvät puuvartiset kasvit alkuperäisiin, muinaistulokkaisiin ja uustulokkaisiin. Suomen luonnossa alkuperäisiä puita ja pensaita on vain niukasti, vaikeissa ilmasto-, valo- ja maaperäoloissa Euroopan laidalla kun elämme.
Luonnonvaraisia, alkuperäisiä puu- ja pensaslajeja Suomessa ovat:
Hieskoivu
Rauduskoivu
Vaivaiskoivu
Kotipihlaja
Suomenpihlaja
Ruotsinpihlaja
Metsätuomi
Tervaleppä
Harmaaleppä
Metsähaapa
Metsälehmus
Lehtosaarni
Metsätammi
Metsävaahtera
Vuorijalava
Kynäjalava
Koiranheisi
Lehtokuusama
Korpipaatsama
Orapaatsama
Pähkinäpensas
Metsäomenapuu
Taikinamarja
Mustaherukka
Punaherukka
Vadelma
Tylppäliuskaorapihlaja
Suippoliuskaorapihlaja
Tyrni
Karjalanruusu
Metsäruusu
Orjanruusu
Iharuusu
Kalliotuhkapensas
Näsiä
Suomyrtti
Metsämänty
Metsäkuusi
Kotikataja
Euroopanmarjakuusi
Halava
Lettopaju
Tunturipaju
Villapaju
Kiiltopaju
Mustuvapaju
Outapaju
Tuhkapaju
Virpapaju
Raita
Ahopaju
Kangaspaju
Juolukkapaju
Kapealehtipaju
Kalvaspaju
Talvikkipaju
Pohjanpaju
Varvut, varpumaiset pajulajit ym. on jätetty tästä listasta pois sillä perusteella, että niistä ei saa tehtyä edes nuolen esivartta.
Iso osa tästäkin listasta esiintyy luonnovaraisena ainoastaan Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla.
Ihmisen tuomia puu- ja pensaslajeja on Suomessa sadoittain, ja tämä tilanne elää jatkuvasti, kun ilmastonmuutos etenee ja puutarhaharrastajat saavat aina vain uusia lajeja pysymään hengissä aikuiseksi asti. Yleisesti ottaen Suomen nykyisissä saati tulevissa oloissa pärjäisi monikin vierasperäinen puulaji, jos alkuperäiset, voimakkaammat (=paremmin sopeutuneet) lajit eivät kilpailulla estäisi niiden leviämistä.