Oon jo jonkun aikaa kasvatellut taimia oksista juurruttaen.
Kuvassa on vuorijalavaa papan pihalta kerättynä.
Kotona kasvaa tammea, tosin terhoista.
Pähkinä puu juurtuu yhtähyvin kuin paju, tosi helppo kasvattaa.
Nämä on näitä tulevaisuuteen kohti tehtyjä sijoituksia.
Tarkoituksena olis istuttaa hehtaarin alueelle etelä rinteeseen, jossa ennen oli lehtoa, näitä taimia. Alueelle oli tehty avohakkuu ja maa on erittäin rikasta, pohjavesi lähellä ja yli puolimetriä mustaa multaa joka paikassa.
Etelärinne on lämmin paikka, sen vuoksi jalostelen vuorijalavaa sinne, saas nähdä jos saa myyntiin staaveja vuosien kuluttua.
Muokkaus: Tosiaan tää jalava on ihan kokeilu lähteekö oksista kasvamaan. Jos ei niin sitten vaan siemenistä ens vuodeksi.
Olis metsälehmustakin mutta sehän on aika heikkoa jousipuuta…
Metsälehmuksesta saisi niintä. Niinijänne on omalla todo-listalla korkealla. Jalavan- ja pajunkuorijänteistä olen kuullut puhuttavan mutten ole valitettavasti koskaan niitä päässyt elävänä ihmettelemään. Pajunkuorijänteitä olen muutaman pyöritellyt, kaikki katkenneet 40-paunaisessa. 30-paunaisessa saattaisi kestääkin.
Mutta eikös etelärinteessä kasvanut puu kasvata oksia maahan asti ja kasva kierresyiseksi? Ainakin tuon oksaisuuden olen huomannut kun kuljeksii vaarojen laitoja.
Joo oksia tulee jollei hoida, tosta kierteestä en osaa sanoa.
Kuusi kasvaa aina kieroon mutta en noista jalavista tai tammista tiiä.
Istutan ns. täyte puuta sekaan, koivua ja kuusta.
Istutus välit lyhyiksi niin puiden on kilpailtava valosta, ei tule oksia.
Harvennus sitten kun tai jos jalavat/tammet jäävät liikaa jälkeen ettei tule piiskattuja latvoja.
Sitten kun on jalopuut jäljellä niin tehdään yksi harvennus kun ne on 10cm halkaisija. (About 7v päästä.)
Siitä tulee eka satsi staaveja.
Sitten harventelee tarpeen mukaan.
Avohakkuu tukeiksi jos raaskin sitte vanhempana, jos oon ees hengissä sillon enää.
Voi tulla liian kova tunneside tossa vaiheessa jo puihin sitte ettei kaada.
Mietein myös että pakko noi jalopuut on aidata, alue kuhisee peuroista.
Hauska fakta, tuli vaan mieleen.
Jalava o joskus kasvanut suomessa todella runsain määrin. Tosin noin 3000vuotta sitten, kun oli lämmin kausi.
Hieno aate jalavan istutus. Jos lähtee oksasta ni jee jee. Siemenilläkään ei mee ihan heittämällä niitä vaan johonki. Kurkkaa netistä jalavan kylvöstä… tarkat ohjeet miten siemeniä pidetään talven yli jne… itsellä onnistu viime kesänä idätys kukkaruukuissa. Kato täältä ketju: aloitin alusta.
Hieno suunnitelmallisuutta! Toivottavasti lähtevät kasvamaan ja homma toimii. Ilmoittaudun ostojonoon, kyllä nyt pari aihiota kasvatettua jalavaa pitää saada.
@JMenna
Oho, kappas, onpas komioita taimia ja aika nopeasti kasvat myös!
Tais just olla talvehtineita siemeniä mitä istutit.
Meikäläisellä lähti tammen terhot kasvamaan 90% tuloksilla suoraan puusta otettuina ilman talvehtimista.
Vois kokeilla noilla jalavilla samaa eli puolet suoraan puusta ja puolet riista jääkaappiin kuukaudeksi.
@TuomoReiniaho
Noniin, nakataan sulle sitte se paras aihio kun ilmoittauduit ekana
Noh, katotaan ensin miten homma onnistuu sitten aikanaan!
Jalavankuori on niin hiilihydraattipitoista, että siitä tehtiin ennen muinoin pettujauhoa. Jalavia kuoriessa ja sisäkuoreen päästyään on ollut ihan pakko itsekin haukata kyseistä tavaraa suuhunsa, niin ruokaisan oloista se on. Ruokaa se onkin, kunhan kuitumällin sylkäisee lopuksi pois.
Osagen menestyminen Suomen ilmastossa on kyllä aika kyseenalaista. Toki voi yrittää mutta kotimaisten osage-aihioiden myyntiä ei ehkä ihan vielä kannata aloittaa.
@TuomoReiniaho Okei, noh, katotaan milleen onnistuu. Tilasin mustilalta jalavan siemenet.
Osage Ebaysta, en ole varma tuleeko edes suomeen asti, jos jää tulliin jostakin syystä.
Kasvaa suomessa kuulemma huonolaatuiseksi. @M.Reinikainen on video youtubessa missä huomaa laatu eron suomalaisessa verrattuna ulkomaalaiseen marjakuuseen.
Etelä-Suomessa, missä marjakuusi selviää talvista, on kauttaaltaan liian messevät kasvuolot. Hyvälaatuinen jousimarjakuusi on aina tullut joko vuoristosta tai esimerkiksi kalkkikalliopaikoilta, joissa kasvu on hidasta.
Kun ammatikseen jousimarjakuusta korjannut E. Frentz kuvaili 1920-luvulla, millaista on hyvän kasvupaikan marjakuusi ja huonon kasvupaikan marjakuusi, ja millaisia nämä kasvupaikat ovat, oli melkein koomista, miten Frentzin kuvaus huonosta jutikasta täsmäsi jokaista yksityiskohtaa myöten eteläsuomalaiseen marjakuuseen.
Tästä on väännetty hieman enemmänkin PA-foorumilla ja tositekijöiden mielestä väite on puppua. Myös paksulustoisesta ja ties missä kasvaneesta marjakuusesta saa loistavia jousia. Kyse on yksilöllisestä vaihtelusta.
Tietenkin, jos katsotaan isoa kuvaa ja tehdään tilastollinen analyysi, niin varmasti ohutlustoinen, hitaasti kasvanut ja tiheä marjakuusi tuottaa keskimäärin parempaa jousipuuta. Jos siis muiden kokemuksia on uskominen, niin paksulustoisia merenrantamarjakuusia ei kannata kategorisesti tyrmätä.
Omat kokemukset rajoittuvat vielä kotimaiseen marjakuuseen ja aika höttöähän se on ollut.
