Minulla, liekö onnekas sattuma, nuolten kanssa puljaaminen on ollut aika yksinkertaista. Ekat itse tekemäni nuolet reilut 15 vuotta sitten ammuntaurani alussa rakensin kaupallisiin tikkuihin, joiden viiden paunan jäykkyysikkunaa en tarkistanut, painosta puhumattakaan. Täysmittaisiset 32” aihiot pätkin muistaakseni johonkin 79 cm:iin nokkiurasta ja sulitin 4” sulilla ja kärkeen 125 gr. Nuolet toimivat mielestäni hyvin (ekat SM-mitalit).
Sittemmin jousten jäykistyessä olen siirtynyt vastaavasti jäykempiin tikkuihin ja nykyään tarkistan nuolisarjaan sekä painon että jäykkyyden. Sulituksessa siirryin jo varsin pian 5” sulkiin, jotka paikkaavat laukaisuvirheitä ja vakauttavat nuolta paremmin kuin lyhyemmät. Isompi sulka lisää myös nuolen näennäistä jäykkyyttä, jota tarvitaan, kun ammun raskaammilla jousilla ja 11/32” aihioiden luonnollinen jäykkyysraja alkaa tulla vastaan.
Näennäisen jäykkyyden kasvattamista ja nuolen keventämistä voisi tietenkin hakea keveämmällä 100 gr kärjellä, mutta silloin nuolen tasapainopiste lähenee nuolen keskipistettä. Toisin sanoen FOC ei ole enää siinä 10 - 12 % nurkilla ja nuoli on kokemukseni mukaan epävakaampi ampua ja se näkyy hajontana taululla. Myös aihion lyhentäminen vetopituuteen pudottaisi painoa ja lisäisi näennäistä jäykkyyttä, mutta ainakaan minä en osaa niitä ampua yhtä toistettavasti (ja tarkasti) kuin ”ylipitkiä” nuolia. Tuntuvat olevan paljon herkempiä laukaisuvirheille ja vetopituuden muutoksille, joka varmasti elää maastossa ja pitkässä kisassa muutenkin.
Yhteenvetona: Katkon tänäkin päivänä aihiot pääsääntöisesti 78-79 cm:iin, siis reilusti ”ylipitkiksi” vetooni nähden. Joissain tapauksissa saatan tehdä hieman lyhyempiäkin nuolia, kun käsillä olevien aihioiden jäykkyys on reilummin alle toivotun jousiini nähden; nyrkkisääntönä 1” lyhennys lisää 5 lbs näennäistä jäykkyyttä. Nuolivarastossani on nyt nuolisettejä, joiden alkuperäinen jäykkyys on aika laaja, #65 - #80 ja pituus reilusti ”ylipitkä”. Pystyn noita kaikkia ampumaan 69-86 lbs perinnejousilla (ei ikkunaleikkausta) sekä 65 lbs Falcoilla (ikkunaleikkaus). Ylimitta, isot sulat ja raskaahko kärki rauhoittavat nuolta, mutta hintana kuperampi kaari pidempiä ammuntamatkoja kiusaamassa, mutta sen kanssa on oppinut jotenkin olemaan… jousen jäykkyyskin alkaa jo olla omille voimille tapissaan, ettei sitä kauttakaan saa enempää loivennusta kaariin…
P.S. Sulattomia nuolia en paria yritystä lukuunottamatta ole ampunut ja molemmilla kerroilla niistä tuli parin kolmen laakin jälkeen säleitä. Jätin tuon homman muille, kun homma tuntuu toimivan ilmankin.
Kuulostaa loogiselta. Vähän saman mukaisen kaaren olen itse käynyt. Ensi nuolet oli jo heti lähellä, sit olen säätänyt nuolen pituuden niin että foc on hyvä. Toki mulla ei ole niin vahva jousi ja siksi 100gn ja 4” sulka on toiminut hyvin. Mutta meinasin kyl nyt toisen Jeren rohkaisusta kokeilee eri juttuja. Mutta tajuan tosiaan mitä tarkoitat, kun homma toimii niin kannattaa keskittyä sadon keräämiseen
Heh, no joo. Noita mitaleja jaetaan aika paljon kesän aikana ja kilpailija määrät on pieniä per luokka. Siitä syystä olen muuten ollut iloinen että hb osasto on aika aktiivinen. Se on hieno juttu. Esan ei tarvii tulla enää pieksee meitä Lb luokkaan kun saa tarpeeksi seuraa hb luokassa
Jopas tästä tulikin nyt hauskasti ajankohtanen aihe.
Mulla on tossa kaksi nuolisettiä jotka on identtisiä, mutta toisessa on pykälän (1-2%) suurempi FOC. Toisessa 8,5% ja toisessa 9-10%.
Korkeammalla FOCilla olevat nuolet lentää nätisti ja ei kilauttele kahvaan.
Joten mikä on että tuo toinen nuolisetti lyö ihan kahvaan, vaikka spine, kärkipaino, sulitus jne on tismalleen sama. Tauluun/eläimeen molemmat osuu hyvin. Ei auttanut vaikka laitoin 25gn lisää kärkipainoa. Voiko peräti kärkipaino tehdä tätä?
Eli molemmat: 30" pitkiä, 100gn kärki, 4,5" sulitus. Spine 46#.
Näitä ammun sarvijousella joka on vähän kelistä riippuen mun vedolla 54# @ 27". Mutta polkasee ihan kivaa kyytiä noille, vaikka vain 46# varsi tosiaan on.
Nyt tajusin että mistä tuo huono FOC arvo kumpuaa, TAS mäntyvarret näyttää olevan poikkeuksellisen painavia. Seetrillä pääsee jo paremmille lukemille. Kuusi olisi optimi.
Jos haluaisin 12% korville, pitäisi olla melkein 140gn kärki.
Mikäli tähän mennään, niin alan kohta ampua pelkkää kuusta ja seetriä. Tulkoonkin paljon silttua, nuolet lentää vaan niin paljon nätimmin.
Miten @TuomoReiniaho sun nuolissa? Paljon on etupainoisuusarvo? Esim tämä viimeisin 28" setti 125gn kärjellä.
Kisasetti, jolla ammuin American roundin, Petikon Waiston ja Primikisan, niin setin nuolet ovat vetopituuden mittaiset, 120 graanin kärjellä ja massa noin 430 graania. Materiaalina kuusi. Jousi 39-paunainen 27 tuuman vedolla. Kärkipainoisuusarvo (FOC) on noissa aika tarkkaan 15 %. Ja olen ollut tyytyväinen nuoliin, niin pitkiltä kuin lyhyiltäkin matkoilta.
Minun sisäammuntanuolissa on 215 graanin kärki, mennään jo reilusti yli 20 prosentin. Pitkä, isosulkainen ja suuri FOC-arvo, kyllä lentää nätisti nuoli. Ihan saa täysin itseään syyttää, jos lipsahtaa nuoli kolmoselle…
Jumatsuikka tuosta et ole hiiskunut mitään!! No määki törkkään nyt 160 grainin kärjet kaikkiin sisänuoliin… Kattoo kerkeekö tekemään uudet sisänuolet sm:iin.
No siitä onkin jo puolitoista vuotta, kun tuolla sisäammuntakalustolla on viimeksi ammuttu. Juuri ennen koronakriisin puhkeamista, Artemiksen kisa 1.3.2020, sillä hetkellä tyydyttävä tulos 177 pistettä, mentaalisesti rimaa hipoen, että pysyykö pää kasassa, mutta toiseksi tulin! Pölyt pyyhin, nuolet (kuusta) totesin suoriksi ja pari kertaa olen niitä lätkinyt tauluun. Osuu, jos pääsee automaattitilaan.
Kärkipainoisuusarvosta (FOC) sellaista, että sen voi määrittää aika helposti jo ennen nuolen valmistumista. Kysehän on ainoastaan kärjen ja sulituksen, sekä nuolivarren välisten massojen suhteesta. Laskeminen menee seuraavasti:
korjattu kaava:
FOC (%) = (0,5–(a/b))*100
Kaavassa
a = 0,5m+mn
b = m+mk+mn
m = nuolivarren massa ilman kärkeä, sulkia ja nokkia
mk = kärjen massa
mn = nokkipään massa, eli lähinnä sulitus
Tämän kaavan tulos poikkeaa vähän todellisesta, mitatusta (määritelmän mukaisesta) FOC-arvosta, koska tässä oletuksena on, että kärjen ja nokkipään massat ovat nuolivarren päissä pistemäisinä. Mutta antaa kyllä riittävän tarkan tuloksen ja auttaa hahmottamaan hyvin kärjen ja nuolivarren massan välistä suhdetta FOC-arvon kannalta.
Edit: Kaava on korjattu, katso lisätietoa jäljempänä.
Kärkipainoisuusarvohan kuvaa vain nuolen painopisteen sijaintia suhteessa nuolen geometriseen keskipisteeseen. Ei siihen vaikuta ilmanvastus tai mikään muukaan vastaava muuttuja. Ainoastaan nuolen massajakauma.
Ok. Minkä paunaisella jousella teit testin, minkä kokoisia sulkia käytit ja oliko joku standardi aihio koko? Vai täysin purpose maid nuoli. Ihan mielenkiinnon vuoksi kysyn.
En tehnyt mitään testiä tai muutakaan. FOC-arvo (nuolen kärkipainoisuusarvo) määritetään tietyn standardin mukaisesti. Se on vain ja ainoastaan nuolen matemaattinen parametri, jousesta tai mistään muustakaan riippumaton, joka voidaan laskea, jos tunnetaan edellä mainitut muuttujat, tai mitata aiemmin mainitun standardin mukaan. Kuten tuossa totesin, kolme kappaletta neljän tuuman sulkia painaa noin 10 graania.
Ok hyvää pohdintaa ja hienoa tieteellistä ajatusta. Muistelen että mulla ei kyl ole noin painavia sulkia. Pitää tarkistaa, muistelen et ne on jotain 1,2 - 1,8 graania per sulka. Toki tuskin se paljoa tohon vaikuttaa.
Onko todella noin että koko yhtälössä ei tarvita nuolivarren pituutta ottaa huomioon? Että pelkkä varren massa kertoo. Esim. 400gn 28" varsi ja 400gn 32" varsi menee samalle etupainoisuusarvolle.
On hienoa, kun toisilla on intoa ja kiinnostusta ”tieteillä ja hifistellä”, niin me muut voimme tarvittaessa ja halutessamme nauttia ja hyödyntää tuloksia. Itse olen tuohon taustatyöhommaan liian laiska.
Joskus jousiammuntaurani alussa hiukan tietoja keränneenä onnistuin puolivahingossa tekemään hyvin toimivan nuolisetin ja sen ”kaavan” perusteella olen tähän päivään saakkaa nuolet tehnyt, toki matkalla kerättyjä kokemuksia ja havaintoja hyödyntäen. Seuraavassa nuolten tekoni lyhyesti:
11/32” varsi - 125 gr kärki - 5” sulat ja 5/16”varsi - 100 gr kärki - 4-4,5” sulat. Peruslähtökohtana ”ylipitkä” nuoli, n. 2” pois 32” aihiosta. Tarpeen mukaan varioin aihion jäykkyyden ja kohdejousten jäykkyyden mukaan nuolen pituutta periaatteella 1” lyhennys lisää näennäistä jäykkyyttä 5”. Enimmillään olen lyhentänyt löysempiä aihioita ehkä neljä senttiä ”standardistani”, jolloin nuolet ovat vedolleni silti kohtuullisen reilusti ylimittaisia ja FOC yli 10%. Nuoliaihion jäykkyyden valitsen niin, että se on sama kuin jousen lukema tai n. -10 lbs jousta keveämpi. Ylipitkillä nuolilla on se etu, että ne ovat täsmämittaisiin verrattuna anteeksiantavaisia vetopituuden muutoksille ja pienille laukaisuvirheille ammunnan aikana. Ainakin itse olen huomannut määrämittaan katkotuilla suuremman hajonnan taululla ja yksittäisten nuolten satunnaisen karkailun joskus hyvinkin oudosti. Tarvittaessa pystyn ampumaan eri jäykkyisiä ”ylipitkiä” nuolisettejäni yhdellä jousella ja päinvastoin, yksi setti sopii useammalle jouselle. Esim. 65 - 80 lbs nuolet osuvat hyvin +80 lbs jousillani, vaikka tietysti ensisijaisesti pyrin käyttämään jäykempiä, jousen kanssa samoissa lukemissa olevia aihioita.
Edellä kertomani on siis minun tapa tehdä nuolet, jotka ovat kulutustavaraa ja niitä on oltava riittävästi. Tarkoitus on tehdä toimivat tikut vähimmällä vaivalla, ettei sitten harmita ampua niitä kivikkoon ja suolle tai tai särkeä nokkeja ”Robin Hoodeilla”. Vesanuolia lukuunottamatta kaikki osat kaupallisina ja silloin hinta keikkuu viiden euron tienoilla per nuoli.
Nyt täytyy pahoitella ja ottaa sanoja takaisin. Liiallinen innostuminen liian vähäisin testein, valitettavasti. Normaaleilla kärjillä suuruusluokka oli tuolla kaavalla oikein hyvä, antoi “riittävän” tarkan tuloksen. Omilla käyttönuolillani tulos oli yhden prosenttiyksikön sisällä sama, niin mittaamalla kuin laskemalla. Pieni epäilys kuitenkin heräsi ja ääripäiden testaamisella totuus paljaistui, että pusikossa ollaan ja pahasti. Eihän tuo noin mene, joku nyt tuossa mielessäni “hienossa” kaavassa mättää ja pahasti. Asiasisältö sinänsä on oikein mutta tuo esittämäni kaava ei siis toimi. Palaan asiaan myöhemmin, taas vähän viisaampana (toivottavasti) ja nöyrempänä.
Edit: Kaava korjattu alkuperäiseen viestiin ja seuraavaan viestiin.
Mitä @Lehtis kommentoi, on täyttä asiaa, noinhan se menee. Oikeastaan hifistely on tässä asiassa ihan turhaa, koska lopputulos on yleensä aina hyvä, mitä kärkipainoisuusarvoon tulee.
