Nopeustestejä

Jouset, nuolet, jänteet ja muut aseet Jouset
1

Saksalainen Traditionell Bogenschiessen -lehti tuli taas. Sekalaisia juttuja kisoista (mm. Rovaniemen WBHC), tapahtumista, kuituvälineistä ja luonnonmateriaalivälineistä, tms. Erityisen kiinnostava oli juttu, jossa verrattiin erilaisten jousien nopeuksia, varsinkni luonnonmateriaali- ja kuitujousien välistä eroa haluttiin tutkia.

Testi oli tehty hyvin – testiin valittiin jousia, joiden jäykkyys oli noin 40 paunaa (tarkka lukema toki mitattiin), ammunta tehtiin ammuntalaitteella, nuolen massa vakioitiin 8 graaniin per pauna ja muutenkin eri seikat otettiin huomioon hyvin. Testissä oli 21 jousta, joista 7 kuitujousia saksalaisilta valmistajilta, 13 puujousta (yksipuisia ja laminoituja) sekä yksi aito komposiitti, kaikki myöskin saksalaisilta kaupallisilta tekijöiltä. Kuitujouset olivat ihan nykyaikaisia hybridimalleja, osassa hiilikuitua. Puujouset olivat toki tuoreita, mikä selittää osaltaan testituloksia. Nimittäin kahdeksasta nopeimmasta jousesta kuusi oli puujousia! Nopein oli bambulaminaatti, sitten kuitu, sitten marjakuusi (yksipuinen) sitten taas kuitu ja sen jälkeen monta luonnonmateriaalijousta. Kärjen nopeus oli 185–192 fps. Tosin hitaimmat olivat myös luonnonmateriaalijousia, 165–176 fps. Mukana oli myös kolme rekurvia vertailun vuoksi, paras oli bambuselystetty, 197 fps. Kuituversio jäi 184 fps:ään ja komposiitti 181 fps:ään.

Kyllähän hyvin tehty luonnonmateriaalijousi on nopea mutta valitettavasti niillä on taipumus vähän väsähtää aikaa myöden, joskin alun sisäänajovaiheen jälkeen suorituskyky pysyy kyllä aika vakiona.

4 tykkäystä
2

Nopeustestijouset ovat tosiaan oma lajinsa, mutta niin on nopeustestiammuntakin.

Olisi mielenkiintoista nähdä, mitä testissä käytetyt jouset ampuvat, kun niitä on käytetty kohtuu pitkään. Vaan siinä tullaan edellä vihjaamaani virhelähteeseen: jos nopeusammunnassa veto on vaikka 28" ellei 30", mutta kyseisellä jousella ei koskaan ammuta tarkkuuslaukausta ihmisen toimesta vaikka 26" pidemmällä vedolla, ei jousi rasitu käytössäkään sen huikean nopeusheiton edellyttämällä tavalla.

Mikä testissä käytetty vetopituus oli, vai vaihteliko se jousen mukaan?

Mikä oli testissä käytetty pitoaika? Nopeuslaakimainen vai tarkkuuslaakimainen? Tämäkin vaikuttaa selvästi sekä heittoon että rasitustasoon.

320 gr. nuolet (8 x 40) ovat kohtuu rajatapaus sekin, jos luonnonmateriaaleista puhutaan (en oleta, että yo. nopeustestissä puhuttiin): kevyimmät kaupalliset 40# kuusivarret painavat noin 280 gr. 28" pituuteen pätkittynä.* Kevytkin luonnonsulitus on noin 15 - 20 gr., jolloin kärjelle jää huimat 20 gr. Ei varsinaisesti sellainen nuoli, jolla haluaisi yrittää osua kohteisiin (ylipitkänä tuokin toimisi hyvin).

*Supernopeasti kasvaneesta eteläsuomalaisesta kuusesta olen saanut höylittyä tuota kevyempiäkin varsia, mutta nämä nuolet eivät yleensä kestä mitään muuta kuin nopeustestausta.

Monta kuukautta jatkuneen 70 % sisä-RH:n jälkeen on väkisinkin fiilis, että realistinen sisäänajo pitäisi tehdä puujousille hyvin epäoptimaalisessa ilmankosteudessa.

Oletan, että testissä käytetyt jänteet olivat heittoa edistävää polyetyleeniä.

1 tykkäys
3

Hyvää pohdintaa Tuukalta.

Vetopituus oli täsmälleen 28 tuumaa AMO-standardin mukaisesti mitattuna ja ammuntalaitteella määritettynä, eli 26,25 tuumaa vatsan syvimmästä kohdasta. Jouset olivat mitoitettu valmistajan puolesta 28 tuuman vetoon. Laukaisu automaattisesti, eli hyvin nopeasti.

Olivat myös huomioineet puujousen hieman suuremman alkujännityksen virityksen jälkeen, eli ensimmäiset vedot ovat hieman jäykempiä kuin myöhemmät. Olivat siis vedelleen puujousia ensin täyteen vetoon niin monta kertaa, että täyden vedon jäykkyys oli vakiintunut, jonka jälkeen jousen jäykkyysmittaus tehtiin ja nuolen massa voitiin kalibroida (pisteet tästä, harvinaista tarkkuutta!). Jouset olivat siis kuitenkin käytännössä ihan pakasta vedettyjä tuoreita yksilöitä.

Jänteet olivat valmistajien jousiin laittamat, pikaisen tarkastuksen mukaan nykyaikaista polyeteeniä (Fast Fligt, Dyneema, Spectra, tms.).

Mitä kuusinuolivarsiin tulee, niin omassa varastossa kevyimmät 40# varret painavat 280–290 graania 32 tuuman pituisina, eli keskimäärin 250 graania 28 tuuman pituisina. Ja kestävät kyllä ihan käyttöä jos ei kiviä ammuskele. Kolme kappaletta neljän tuuman shield-mallin sulkaa painaa 9,5 graania, punoksineen ja liimoineen vähän yli 10 graania. Kärjelle jää 60 graania. Toimii kyllä tauluammunnassa oikein hyvin, jos nuoli on vaan viritetty sulattomana hyvin ja ampujalla on hyvä tekniikka.

Jousen nopeuden ja laukaisumäärän välinen korrelaatio on kyllä kiinnostava asia ja ikuisuusprojekti, joka on pyörinyt mielessä ties kuinka pitkään. Edelliselle, pari vuotta vanhalle kisajouselle nopeusmittaus jäi jostain syystä tekemättä tuoreeltaan. Uudelle kisajouselle se kyllä pitää viimein tehdä, kun kyseessä on kuitenkin vähintään se parin vuoden projekti.

Kaveri, joka teki tuon testin nopeimmat jouset sanoo verkkosivuillaan seuraavasti:

“Wood is alive and basically a wooden bow will show maximum performance when freshly built – then it will loose around 5% of it’s performance over the first 1000 arrows before settling in. This is an unavoidable property of wood.”

Pitänee aika hyvin paikkansa. Tuo on siis käytännössä noin 10 fps.

3 tykkäystä
4

Eipä siellä kovin häävejä kuitu jousia sitten ollut testattavana. Esim Opa jouset ampuu alle 40 paunasinakin 9 gpp nuolella yli 200 fps.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, oottako omia jousianne mittailleet? Ite tykkään mittailla ja verrata toisiin jousiin. Tein jopa ite oman nopeusmittarin arduino uunollla ja kahella infrapuna anturilla metrin etäisyydellä toisistaan. Toimii paljon luotettavemmin kuin kaupalliset mittarit monissa olosuhteissa, koska kaupalliset vaatii luotettavasti toimiakseen kirkkaan auringonpaisteen, tämä oma taas toimii vähän niinku toisinpäin, antureissa omat valonlähteet joten ei voi olla liian kirkasta valoa toimiakseen kunnolla. Mittailut olen tosin tehnyt kaupallisilla mittareilla, en ole omaa tekelettä hirveesti käyttänyt, muuten kuin parin kuitu ratsujousen mittaamiseen.

Omat jouset mittailen 28" vedolla ja vähintään 10 gpp nuolella. Oma ennätys on 183 fps, ammuttu yksipuisella hiilillä paahdetulla tuomipihlaja lonkkarilla. Jousella pituutta 71" ntn ja 51#@28" nuolen paino 530 grainia, nuoli mäntyä. Toiseksi nopein 2 paunaa jäykempi mutta saman pituinen bambu selystetty jatoba, ampu 180 fps, sama nuoli, tosin tämän kohdalla luulen että vetopituutta saattanut olla 29".
Tosin paunoihin nähden nopein on ollut jänne selystetty osage lyhäri. Se vähän yllättävä sinänsä koska se ei ole hyvin onnistunut jousi, tilleri ei ole ihan kunnossa, siinä on settiä, vastakaaret aukesi jänteiden kosteudesta (?) johtuen melkein kokonaan ja jännekkin on liimattu Titebond III:lla. Silti se ampu sitä samaa 530 grainista nuolta 175 fps vaikka veti maksimissaan vaan 45 paunaa, enkä edes tiedä venyykö se 28" pituuteen ollenkaan. Hyvin epämukava sillä ampua stakkaamisen vuoksi ja sitä pitää vahvasti vetää stakkaamista vasten että päästään noihin lukemiin. Jännekkin pellavaa, muut ammuttu BCY B55 jänteillä.

Yleensä mun jouset on pyörii 165-170 fps välillä, sekin jonka tein varta vasten rikkomaan mun ennätyksen. Jousi on 51#@28" ja painoakin vain 380 grammaa mutta silti se ei ole niin nopea, enkä tiedä miksi. Jousi on 60,5" ntn joten vähän stakkaa, johtuisko siitä nopeuden puute, vai olisiko jänne kulmalla jotain tekemistä asian kanssa? Monet sanoo että 60° jännekulma täydessä vedossa olis paras, itse en oikein ole uskonut jänne kulman caikutukseen, mutta se on joko se, tai stakkaus tai molemmat miksi se 60,5" jousi on hitaampi kuin 71" jousi. Jousi malli on sinänsä melkein identtinen, puu lajikin sama, vain pituus on eri.

5

Joo kyllä modernit jouset saa ampumaan luotettavasti 190fps 10gpp nuolella. Että on tuo 184fps 8gpp aika matala ja 181fps sarvijouselle suorastaan huono…
Mulla on sarvijouset vireessä useita viikkoja toisinaan, mutta silti ne ampuu aina mun ratanuolia (420-450gn) yli 200fps. 55-60# jousia pääsääntösesti.

Jos haet tältä foorumilta niin löytyy mun chronokikkailuja, myös ir-lediasennuksista. Ne auttaa mittaamisessa, sen on saanut itsekin huomata.

Tässä yksi kerta kun kronotin. Taisi olla talvella juuri ennen 3D radan kiertämistä kun mitattiin.

Se mikä tuossa minun mielestä alkaa näkyä on jousen pituus. 8gpp alkaa olla semmoinen nuolen paino missä pitää olla tiettyä sähäkkyyttä jousessa. Ei voi olla settiä paljon. Energian varastointia ei tarvita niin paljon kuin 10gpp nuolilla. Mun turkkilaiset ratajouset on 330-400g, kun paunoja on alle 70#. Jos tekisin 50# yksipuisen lonkkarin josta haluaisin erityisen nopean, tähtäisin massassa 600 gramman korville. Mitä pienempi massa, sitä enemmän settiä ja sitä hitaampi jousi. Kärjet jousessa pitää tietysti olla pienet, eli ylimääräinen massa sijoitetaan keskilavoista kahvaanpäin - jousen leveyteen.

Pituusjousia en ole kronottanut juurikaan, kun nuolet menee päreiksi. Osviittaa suorituskykyyn antaa kun kuitujousi millä ammuin pituutta, 80# @27" ampui 180gn pituusnuolta 450m. Eli mun sarvijousten mittoja. Kronottelin sitä jousta samanpainoisella hiilarinuolella, mutta en päässyt kuin 22" vetoon missä nopeutta kellotti 285fps ja nuoli katosi nurmikkoon.

1 tykkäys
6

Nyt en kyllä ihan käsitä miten massa settiin vaikuttaa? Siinä 60,5" jousessa on sama määrä tai ehkä vähän vähemmän settiä. Molemmat on paahdettu sen verran reflexille kun kakkos nelosessa leveyttä ja siitä pitemmästä katosi kaikki settinä ja se on ilman jännettä tikku suora, ja lyhempi on jopa vähän reflexillä kahvasta, lievästi gullwing jousen tapaan, mutta tosi lievästi.

On kyllä hyvät nopeudet, mitenhän mahtavat nuo sarvijouset pärjätä 10 gpp nuolilla?

7

Massa = työtä tekevä materiaali. Setti = väsymys liiasta rasituksesta.
Mitä pienempi massa, sitä suurempi rasitus per massa g → enemmän settiä.

Setti voi joskus hämätä, tai sen vähäisyys. Laminaattijousessa tai kovalle refleksille paahdetussa jousessa lepotila saattaa vääristää. Olen esimerkiksi rikkonut laminaattijousen joka piti refleksiä lepotilassa. Kun vatsapala pamahti palasiksi, ilmeni että vatsapala oli todella kovalla myötäkäyryydellä jonka selkäpala veti refleksille. Olen myös liottanut jousia palasiksi ja sama näkyy niin puulaminaateilla kuin sarvijousilla.

Mikäli sulla on jousi jossa on silminnähtävää myötäkäyryyttä lapojen tietyissä osissa, voi se hyvinkin olla merkittävä vaikutus heittoon. Sarvijousilla asia ei ole ihan näin koska materiaalit on niin paljon elastisempia. Mutta puujousen vatsa/selkä pystyy elämään 1% niin… Ja kun hystereesiä/settiä, eli sisäistä rikkoutumista tulee, alkaa lavan palautumiskyky merkittävästi heiketä.

Ootko lukenut TBB:t? Steve Gardnerin massateoria TBB4:ssä on hyvä lukea. Gardnerilla on pari pituusennätystäkin kirjoitustensa tueksi.

Noi mun sarvijouset ampuu ehkä joku 185fps 10gpp paunalla. Se ei ole mitenkään hirveästi, mutta just epäilenkin että pitäisi olla vähän enemmän energiaa varastoituna. Tuo uusi mongolijousi joka on 130cm, pitäisi heittää paremmin.
Tilasin äskettäin muuten kevyitä hiilareita, joilla oli tarkotus aikanaan turkkilaisia kronottaa. Olisi pähee ampua ensimmäiset käsilaukaisut yli 350fps kronosta läpi. :smiley: Jos onnistuu?? Ehkä pitää olla hiekkakasa mihin ampuu… Ja toki se 80#+ pituusjousi.

8

Niin ja nuo sun 170fps+ tulokset on ihan kovaa kamaa. Mä en ole tainnut mitään kovin hyviä selffareita edes tehnyt. Kun oppi viimein kohtuullisesti tilleröimään jousia, aloin tehdä paljon brittilaminaatteja.
Tässä tuo yksi jousi mikä saattoi olla nopein mun tekeleistä. Huomaa vielä pellavajänne.

1 tykkäys
9

Kiitos. Minkälaista pellavaa käytät jänteisiin? Itellä on lankarulla Tuomon kaupasta, mutta en ole vielä päässyt ihan käsitykseen siitä miten monta lankaa pitäs olla esim 50 paunasen jousen jänteeseen. Mulla yksi pellavajänne 38# jousella hidasti jousta vain 3 fps b55 verrattuna, mutta 50# jousella joku 11 fps muistaakseni.

Unkarissa tehään jotain 8 strand lankaa jonka murtolujuus oli 70 paunaa, sitä myytiin vielä joku aikaa sitten pyrosupplies.com nimisellä sivulla, mutta se on sieltäkin poistunut, eivätkä lähetä sitä muutenkaan rapakon yli. Onkohan juuri sitä samaa tai vastaavanlaista kamaa saatavilla? Tuo Tuomon lanka on myös valkaistua, ja haluaisin ihan värjäämätöntä tavaraa käyttää.

10

Itse tekisin pellavajänteen kertoimella 6 tai 7, eli valmiin jänteen laskennallinen vetolujuus on jousen jäykkyys kertaa tuo kerroin. Kertoimella 6 säiemääräksi tulee noin 15 ja kertoimella 7 noin 17 säiettä. Riippuen sitten jänteen mallista, että onko kerrattu flaamilainen vai päättymätön kaksisilmukkainen, niin sen mukaan lopullinen säiemäärä. Flaamilaisen teen aina kolmesta säienipusta, joten lopullisen säiemäärän pitää olla kolmella jaollinen.

Sitten jos haluat muuta kuin valkoista, niin tätä suosittelen:

Hieman heikompaa, tuolla sitten laskennallisesti 43 ja 50 säiettä, jos teet päättymättömän kaksisilmukkaisen. Näillä Bockens-langoilla oli jostain syystä aika iso ero pitkän ja lyhyen näytteen lujuudessa. Jos teet kerratun flaamilaisen, niin silloin riittänee 38 ja 44 säiettä. Tai vähemmän, jos käytät pienempää kerrointa.

11

Kokkeileppa nyt tuota hakua… Toisin kun monissa paikoissa, se toimii hyvin discoursessa (täällä).

12

Tuosta massasta vielä, kun vasta nyt hoksasin tuon sun tekstin siitä. En ihan kyllä sanoisi että massa = työtätekevä materiaali, koska on paljon materiaalia mikä ei tee työtä ja massaa sekin on. Varsinkin kärjissä oleva tarpeettomasta massasta on päästävä eroon, kahvan lähimaastossahan sitä voi olla ylimääräistäkin, näistä johtuen minusta ei ole suoraan verrannollinen se massan vaikutus, kokonais massan siis, vähän vaikea mitata pelkkää liikkuvaa massaa.

Jos verrataan esim niitä 2 jousta jotka mainihin, niin toinen on 10,5" lyhyempi, siinähän on jo saman verran massaa pois, lisäksi lyhyempi kappale on jäykempi, joten siitä pitää ottaa lisää massaa pois jotta saadaan samoihin paunoihin. Toki leveyttä voisi lyhyemmällä olla enemmän, sitä jyrkempää taipumista supporttaamassa, mutta jos settiä ei ole kertynyt enempää kuin pidemmässä, eikö silloin voisi todeta että leveys on riittävä? Tuo lyhyt on kuitenkin niistä kahdesta ainoa joka reflexiä pitää.

13

Mutta eihän lähes läpitaipuvassa jousessa mitään pitkiä taipumattomia kohtia ole? Vaikka olisi jäykkä kahva, on se usein vain keskimmäiseltä 10 sentiltä taipumaton. Kärjet taipuu, lavat taipuu…
Jos olisi joku moderni riseri niin sillon menisi monimutkaisemmaksi mittaaminen.

Itse oon todella käytännölliseksi ennustajaksi löytänyt tuon jousiaihion punnitsemisen. Kun vaaka (ja massateoria) kertoo että painoa on liian vähän, on settiä auttamatta tiedossa.

Mikä sulla on tavoite jousien suhteen? Jos riittää että jousi pitää refleksiä ja ampuu 170fps niin kaikin mokomin. Itse puhun tässä mitotusmielessä optimista jousesta.

Onko sulla kuvia noista jousista? Siitä voisi nähdä paremmin tilannetta.

Kun tehdään pituusjousta (nopeaa jousta), pitäisin jokaista senttiä jonka jousi ottaa settiä aika vakavana. Kriteeri “pitää refleksiä” lentää romukoppaan. Jousen pitää pitää lähes kaikki refleksi mitä siihen on liimattu/paahdettu! Jotkut laminaattijouset ja jännejouset on mulla kuronut lisää refleksiä tilleröinnin aikana, siitä syystä mitä kuvailin vatsa ja selkäpuun vaikutuksesta toisiinsa.
Enkä nyt sano tätä mitenkään mollatakseen, mutta siis pidän ihan eri kriteerejä pituusjousille versus käyttöjousille. Semmoinen jousi joka alkaa ottaa settiä kestää ampua 10 laukausta kohtuu pitkälle. Jousi joka ei ota settiä ampuu vuosia.

14

IMG_20230920_105819
IMG_20230920_1058191080×1011 172 KB

Tossa se pitempi ja nopeampi

IMG_20230920_105717
IMG_20230920_105717558×1027 223 KB

Tässä lyhyempi, valitettavasti pitemmästä ei ole vetokuvaa. Kuvassa oleva nuoli 28" joten veto ei ole täysi kuvassa.

Tarkotuksena on siis tuottaa mahdollisimman nopea käyttöjousi, joka on lähellä historiallisia jousimalleja, eli siis en yritä tehdä parasta mahdollista puu jousta, vaan pysyä esikuvan lähimaastossa (Hedeby lonkkari) mahdollisimman pienin eroin ulkonäöllisesti, mitat ei yritäkkään olla samat, kun ei ole tarkoitus tehdä 80-100 paunaista, vaan 50 paunainen. Jos yrittäisin tehdä parhaan mahdollisen puujousen, niin tekisin siitä kyllä leveämmän ja litteämmän setin minimoimiseksi.

Yleensäkkin kun teen jousen ja pääsen 170 fps yli 10 gpp nuolella, olen tosi tyytyväinen, 165 on myös hyvä. Tämän lyhyemmän ideana oli rikkoa sen pidemmän 183 fps, ja oman ajatteluni mukaan sen olisi pitänyt onnistua liikkuvan massan minimoimisella, ja rasittamalla puuta lähemmäs rajoja, jotta saisin jäykkyyttä jouseen lisäämättä liikkuvaa massaa. Noh, selvästikin se ei toiminut, ja syyksi epäilen stakkaamisesta johtuvaa alempaa energian varastointia vedon keskivaiheella ja kenties jänne kulmallakin on jokin yhteys. Mutta jousissa on liikaa muita muuttujia, että voisin tehdä mitään johtopäätöksiä että syy olisi setti.

Oma ajatukseni asiasta on, että sillä ei ole väliä onko jousessa settiä vai ei, jos jousien vireetön muoto on sama, ja ne on muutenkin samoja, ainoa ero on että toinen on aina ollut suora ja ei ole settiä ja toinen on ollut reflex ja tilleröinnissä sen kadottanut, niillä silti pitäisi olla sama suoritus kyky, koska molemmat haluaa palata samaan muotoon, joten molemmat on samalla rasituksella. Ja mielestäni tuo oma 183 fps jousi todistaa sen, koska onhan 183 fps 10 gpp nuolella jouselle kuin jouselle jo kova lukema, varsinkin kun puhutaan jousesta jossa ei periaatteessa ole mitään suoritus kykyä lisäävää, kuten vastakaariajoka lisäisi varastoitua energiaa tai jotain muuta sellaista.

Mitä olen itse katsellut nopeus testejä, niin sarjavalmisteisista moderneista vastakaaristakin vain super recurvit pääsee samoihin nopeuksiin. Tuo mun puu jousi oli myös nopeampi kuin kaverin uukhan ilf lavat jotka makso 650€. Mitään todisteita en ole henkilökohtaisesti nähnyt siitä että setitön jousi olisi nopeampi, siksi en oikein usko että olisi, mutta jos settiä on niin paljon että se alkaa seuraamaan jännettä, silloin on huomattava ero, koska samoihin paunoihin pitää olla paksumpi lapa, koska lapaa taivutetaan vähemmän matkaa, jännettä seuraava jousi myös mielestäni stakkaa enemmän, kenties juuri sen paksuuden takia.

15

Nyt pitää erottaa “setti” eli jousen viruminen sekä jousen sivuprofiili, joka voi olla mitä tahansa vastakaarevan ja myötäkaarevan väliltä. Jos verrataan kahta jousta, joilla on sama sivuprofiili, esimerkiksi ovat täysin suoria, niin se kumpi on virunut vähemmän on yleensä nopeampi riippumatta siitä millainen sivuprofiili jousella on ollut aikoinaan. Teoriassahan kaksi suoraa jousta varastoivat yhtä paljon energiaa, jos ne ovat yhtä jäykkiä samalla vetopituudella, jolloin ero nuolen nopeudessa muodostuu häviöiden kautta. Ja häviöistä puujousilla merkittävä on hystereesi. Toki massajakauma on myös tärkeä mutta siihen on aika helppo vaikuttaa, hystereesi on taas vaikeampi tapaus. Keskimäärin pätee, että mitä vähemmän jousi on virunut, sitä vähemmän siinä on hystereesiä. Kuitujouset ovat sinänsä kiinnostavia vertailukohtia, että niissä hystereesi on vain muutaman prosentin luokkaa, eli samaa luokkaa kuin parhaimmilla puujousilla. Miksi puujousi voi sitten olla nopeampi? Syynä on nimenomaan massa ja massajakauma – puujousi on yleensä kevyempi, eikä nykyaikaisista kuiduista oteta kaikkea mahdollista irti (niiden pitäisi olla erittäin vastakaarevia, jotta suorituskyky olisi suhteessa parempi).

Omat nopeimmat jouset ovat pitkiä sekä alirasitettuja. Kuitupuolella lyhyemmät jouset ovat keskimäärin nopeampia, koska siellä ylirasittuminen (viruminen, hystereesi) ei ole ongelma, vaan pikemminkin massa.

Tässä pitää muistaa, että “stakkaaminen” riippuu vain ja ainoastaan jousen geometriasta, eikä siihen vaikuta mitenkään esimerkiksi jousen paksuus. Stakkaaminen voidaan määritellä monella tavalla. Yksi mahdollisuus on määritellä stakkaus niin, että jos voimakäyrän kulmakerroin kasvaa vetopituuden kasvaessa, niin jousi stakkaa. Matemaattisesti määritellen se tarkoittaa sitä, että jousi stakkaa voimakäyrän ensimmäisen derivaatan nollakohdassa.

1 tykkäys
16

Olipa hyvä kommentti. Täytyy todeta että en ollut ennen kuullut hystereesistä, ja piti googlata mitä se on. Kun settiä tulee, niin sehän johtui kuitujen puristumisesta, eikös vain? Onka tämä puristuminen, eli vahingoittuminen syypää siihen hystereesin huonontumiseen?

Minusta setin määrä molemmissa jousissani on kuitenkin sama, vai voiko olla että lyhyemmässä on enemmän koska se on lyhyempi? Käykö se järkeen? Kun molemmilla alussa ennen tilleröintiä oli siis noin 3" reflexiä, ja pidempi on nyt suora kuin viivotin, jopa yli vuoden käytön jälkeen, ja lyhyemmässä on ehkä 0.5" reflexiä jäljellä. Oli onko lyhyemmässä enemmän settiä jousen pituuteen nähden?

17

Wikipedia:

“Hystereesi on jonkin järjestelmän ominaisuus, joka hidastaa muutoksiin reagoimista tai estää systeemiä palaamasta alkuperäiseen tilaansa. Systeemissä on eräänlainen “välys” tai “kuollut alue”. Suureen muuttuminen viivästyy hystereesin vaikutuksesta, koska suureen arvo ei riipu vain hetkellisesti vaikuttavista tekijöistä, vaan myös suureen aikaisemmasta arvosta. Lähtöarvo tietyn todellisen arvon kohdalla on erilainen lähestyttäessä kyseistä kohtaa eri suunnista.”

Jousien yhteydessä hystereesi tarkoittaa teoriassa sitä, että jousta taivutettaessa osa taivutusenergiasta muuttuu taivutettavan kappaleen sisäisen kitkan vaikutuksesta lämpöenergiaksi. Siten, jousen vetäminen jännekorkeudelta täyteen vetoon vaatii enemmän energiaa, verrattuna siihen, mitä jousi luovuttaa sen palautuessa takaisin jännekorkeudelle. Jos tarkastellaan jousen voimakäyrää, niin jousen hystereesi tarkoittaa sitä, että voimakäyrä on erilainen vedossa ja palautuksessa. Jos piirretään jouselle kaksi voimakäyrää – ensimmäinen vedossa ja toinen, kun jousi palautetaan täydestä vedosta jännekorkeudelle, niin ensimmäisen voimakäyrän alle jäävä pinta-ala on suurempi. Jos tämä tehdään samalla nopeudella molempiin suuntiin, niin ero näkyy selvästi. Käytännössä palautus on tietenkin aina hyvin nopea tapahtuma, eikä voimakäyrien vertailu ole mahdollista. Jousen hystereesi kuvaakin käytännössä sitä, kuinka suuri osuus jousen varastoimasta energiasta on käytettävissä jousen, nuolen ja jänteen yhteenlasketuksi liike-energiaksi, niin sanotuksi teholliseksi energiaksi.

Periaatteessa järjestelmän hystereesi voitaisiin määrittää mittaamalla lämpötilamuutos eri vaiheissa. Käytännössä se on hyvin hankalaa, joten hystereesin määritys pitää tehdä toisin. Jousen hystereesi voidaan laskea jousen virtuaalimassan avulla. Ensin määritetään virtuaalimassa vähintään kahden eripainoisen nuolen avulla mittaamalla niiden massa ja lähtönopeus. Lisäksi tarvitaan tieto jousen varastoimasta energiasta. Sen jälkeen lasketaan nuolien liike-energiat, jousen virtuaalimassan laskennallinen liike-energia – virtuaalimassan nopeushan on sama kuin nuolen nopeus. Lopuksi vähennetään jousen varastoimasta energiasta nuolen ja virtuaalimassan liike-energia, jolloin jäljelle jää loput häviöt, mikä tarkoittaa käytännössä lähinnä hystereesiä. Esimerkiksi lapojen ja jänteen ilmanvastus on hyvin pieni, käytännössä merkityksetön.

Puujousen hystereesi liittyy jousen virumiseen. Mitä enemmän jousi on virunut, sitä suurempi on jousen hystereesi, siksi lasikuitujousien hystereesi onkin keskimäärin hyvin pieni. Hystereesierot eri puulajien välillä ovat oletettavasti hyvin pienet. Myös ammuntatavalla voi vaikuttaa – mitä nopeampi veto ja laukaisu ovat, sitä pienempi on myös hystereesi.

Olennaista on pikemminkin viruman määrä heti ammunnan jälkeen. Mutta on kyllä hyvin vaikea sanoa, että miksi joku jousi on nopeampi kuin joku toinen, syitä voi olla monia. Jousi varastoi tietyn verran energiaa ja tietty osa siitä siirtyy nuoleen – jostain sieltä se syy löytyy.

1 tykkäys
18

En enään omista sitä pitempää jousta, enkä enään muista, mutta muistaakseni pidempi heti ammunnan jälkeen oli siinä muodossa missä se on levossakin, mutta lyhyempään levossa palautuu vähän lisää reflexiä. Onko se merkki siitä hystereesistä? Mistä voisi johtua erot hystereesin määrästä?

19

Vaikea sanoa mitään varmaa eroista, kun eri puuyksilöissä on eroja ja tarkkaa mittausdataa puun ominaisuuksista on vaikea hankkia. Yleensä tuo palautuminen pitkän ajan kuluessa viittaa suurempaan hystereesiin (häviöihin).