Niin siinä voi olla kyllä paljonkin eroja. Mä olen tilleripuussa vetänyt jännelinjaan ja siitä mitannut jouseen kun jouseen jänteen pituuden. Sitten tehnyt siitä vielä aavistuksen lyhyemmän jos jänteen lenkit vielä vähän venähtää. Mutta menee se toki ihan kokeilemalla.
Ny lähtee. Pihlaja , Jalava , saarni & saarni. Pihlajasta pitkä jousi, jalavasta lyhäri jänneselystys harjotteluun,saarnista pyramidi lyhäri ja oikeanpuoleisesta vastakaari.
Teksisin jänneselystyksen enemmin saarneen. Saarni on paksuila lustolla ollut paljon varmempi jännejousipuu ku jalava, mulla ja kurssillakin samat havainot. Toki yks huippu jännejalava mulla on. Aika mieto tosin, 46lbs.
Joo mä eilen lueskelin 3 asti yöllä noita selystys juttuja. Sun niitä vanhan foorumin jousen tekoja yms. Siellä oliki joo juttua jalavan huonoudesta mutta tässä voi käydä niinkin vielä. Tämä saarni vaan on ohut lustoista. Millistä. Ja oli ajatus tehdä lasten jousia saarnesta. Mutta eihän tässä ole mitään lyöty lukkoon. Oli vain ekana ajatuksena. Katsotaan mitä tehdään. Kiitos kuitenkin vielä aiheen painottamisesta.
ok, millinen on liian ohutta saarnessa jännejouseen. Saisi olla 3mm ni jee. Mites jalavan lustot?
Jalava on itseasiassa ton möllen toinen puolikas. Siinä ne on 2-3mm vatsassa vähän paksumpaa
Kehäputkiloisilla puilla, kuten saarnet, jalavat, tammet, syreenit, osage jne. liian ohut uloin lusto on isoin syy jousten kosahtamisiin. Jos ei ole useampi milli, jätän suosiolla väliin. Elämä on liian lyhyt turhan työn tekemiseen.
Vastakaari höyrytykset. Helppoa ja turvallista kun 1,5 vee pyörii lähellä ja yrittää keppi humalaa.
Laitoin tuoreen saarnen pienelle vastakäyrälle kuivumaan. Oli hurjasti myötäkäyrä… Onkohan mitään apua ? Vein nyt kylmään ullakkoon odotteleemaan kuivumistaan.
Joo tästä tulee pienipaunainen. Vastakaareen teko harjoitusta pääasiassa.
Pitäis kestää ja olen saanut ihan tolleenkin kestämään yhden +50lb saarnen. Nuo on silti pahoja kohtia joissa saattaa loppua into kesken.
No pitää kattoo yrittäiskö jättää. Olishan tuo hieno kaikessa rumuudessaan. Onko mitään vinkkiä tuolle kohdalle ? Oli varmaan herkemmin taipuva?
Tilleröin jousen likimain valmiiksi asti jättäen tuon kohdan paksummaksi. Sitten rapsutin siklillä juuri sen ylimäräisen pois likimain niin että paksu kohta taipuisi nyt mieläni pyöreämmin mutta en vielä vetänyt. Siklasin puhtaaksi ja paahdoin hellästi vatsaa ja jäähtymisen jälkeen ujutin pikaliimaa rakoihin joita tykin puukolla aavistuksen. En siinä sitten muuta kuin liimasin vielä 2cm leveän pellava punoksen molemmin puolin ja laitoin janteelle.
Tilleri oli pyöreämpi ja kesti hyvin.
Jousi oli muistaakseni 180cm pitkä ja siinä vähän 50lb yläpuolella 28" vedolla.
En muista oliko siitä jossain kuvaa vai ei.
Epäilen, että varmaan jossain “kasassa” muiden jousien kanssa ehkä näkyy joku vilaus… Katson huomen josko löytyis
En oikein jaksa kuvailla jousia joka kerta…
En haluaisi lannistaa, mutta kurssille tuotiin komeaa saarnitukkia pari vuotta sitten. Se sisälsi kuitenkin tuota tummaa osaa aika paljon. Kaikki jouset joissa oli tummaa, kosahtivat. En tiedä mikä sieni se on, laho se ei ole koska kuvailun perusteella pystyssä ollut saarni oli perusterveen näköinen. tai mene ja tiedä, vika kumminkin.
Ei tuommoinen lannista yhtään. Mielenkiinnolla odotan mitä itselle käy.
Nuo on elävänä saatuja vammoja kuoren pinnan läpi jolloin puu vain kasvattaa itsellee laastaria reunoille.
Tämä on vielä itsellä edessä mutta valinnan varaa on kyllä… mitä kriteerejä asetetaan? Oliko että kuivalla kasvanut oli ainakin yksi ?
Kiinnostaa itseäkin kuulla mikä tekee noista priimaa? Ainakin tuo leikkauspinnan kuva ei sitä vaikutelmaa anna kuten ei myöskään kasvupaikka joka näyttää olevan kuivattua rämettä. Itsellä on katseltuna paikka missä kasvaa kuusta ja koivua ja jossa koivu on sileä runkoista eikä siinä ole puuaineksessa noita pilkkuja jonka aiheuttaja oli kerrottuna siinä minun ketjussa.