Pikkujuttuja, mutta nyt saatiin sulle runko aika rivakkaan liimausvalmiiksi. Tigerin sarvet oli suorastaan mykistävät, noista olisi pitänyt heti pamauttaa reklamaatio. Nyt vuoden jälkeen on vähän hankala.
Minäkin sain siinä kivasti muotoiltua pari corea! Oli hyvä jousipaja.
Täällä foorumilla on jänneselystys käyty läpi moneen kertaan. Hyviä Jänneselkiä tehneet ja tänne kuvia postittaneet kera neuvojen: Jere, Simo, Seikku, Ari L., Ari R., … jotain jänteitä minäki liimaillu… ja kursseillani on jokainen jänneselystys onnistunut. Kuten jousissakin, ei ekat kaksi tai kolme jännejousta ole kuin sohaisuja aiheeseen. Reilut kymmenen selystystä omin päin tehtynä antaa jo tietoa asiasta. Jänneselystys ei mielestäni ole sellainen asia että kurssilla kerran tehtyään opastuksessa sen, asia olisi hallussa täydellisesti. Kuitenkin tälläinen opastus antaa hyvät edellytykset jänneslystyksen tekemiseen ja jatkokokeiluihin. Ottaen huomioon että jänneselystykseen saa monista kirjoista ja netistä suht selkeät ohjeet, jokainen edellä mainituista jänneselystäjistä käyttää hienovireisesti omia metodejaan.
Olipas virkistävän informatiivinen tuo linkkisi info. Ei vaikuta jänteiden liimaus ollenkaan niin vaikealta mitä kuvittelin. Ensi viikolla alkaa komposiitin teko.
Mitään haittaa jos jännevälin kasvattaa reilusti? 170mm tämä on tilleröity jne mutta tein uuden jänteen. Jäi lyhyeksi mutta kokeilin piruuttain niin parempi ampua ku ennen. 210mm nyt jänneväli
heitto saattaa heikentyä huonomman voimakäyrän takia
jousi “vastustaa” loppuvedossa huonon vetokulman takia eli “stäkkää”
21cm kuulostaa paljolta, onko mitattu selästä? Mulla pisimmissä lonkkareissa on joku 17cm selästä mitattuna.
Voi tuo 21cm menetellä jos tarkkuus on ensisijainen homma.
Vähän korkealta näyttää mutta eipähän napsu ranteeseen. Korkea jännekorkeus on ainakin omissa jousissa aiheuttanut nopeampaa myötäkäyristymää. Mikä on vetopituus ja jousen pituus?
Täällä on keskusteltu jännevälin merkityksestä, mukana muutama laskelma. Jos kerrot jousen pituuden, leveyden ja jäykkyyden, niin voin laskea uusiksi, että kuinka paljon jänneväli vaikuttaa.
Jännevälin ei tarvitse olla noin suuri. Yleensä suuria jännevälejä tapaa ampujilta, jotka pakottavat huonosti toimivat nuolet toimimaan vähän paremmin, suuri jänneväli kun antaa jonkin verran anteeksi virheitä. Mutta rasitukset kasvavat.
Niin ja jänneväli mitataan aina jousen vatsasta, kahvan tukipisteen kohdalta. Silloin se on yksiselitteinen ja myös helppo mitata.
Leveyttä kahvan jälkeen 36mm ja siitä menee 200mm päähän kärjestä 30mm:ssä ja kärkeen kapenee sitten 15mm
Paksuus 15mm-8mm.
Tämä jousi oli takahikiän kisoissa ja silloin Mikke ehdotti alemman lavan nokin siirtämistä vähän lähemmmäksi kahvaa jolloin muoto vähän tasapainottuisi. Voisin vaikka tehdä nyt senkin tälle vielä.
Tein 55mm päähän uuden nokin ala lapaan. Nyt kun vähän laittaa kärkeä taipumaan nii ei näytä hassummalta. Kahva on nyt suorassa jänteeseen nähden ja jänneväli on 150mm.
Ei jänneväliä voi laskea vaan arvioida sitä, kuinka paljon jousi rasittuu enemmän, jos jänneväli on esimerkiksi 200 millimetriä verrattuna 150 millimetrin jänneväliin. Jännevälistä sinänsä keskusteltiin hyvin tuossa edellisen viesin linkin takana.
“Jänne, jousen (string) Ohut ja vahva naru, joka viritetään jousen nokkien välille. Yleensä jousen jänne on noin 5-6 senttimetriä lyhyempi kuin jousi, jotta jousen jänneväli olisi sopiva.”