Tarkottiko Mikke että häkki päälle sillä tavoin että putoaa ketun päälle kun nappaa kanan? Siis ns. kanuloukku? Maillamme on näitä loukkuja 4 ja 30 vuoden aikana kerran on kettu erehtynyt moiseen. Kanuun menee supi, kettu perin harvoin.
Itse meet passiin varmalla etäisyydelle…
Hmmm… varma etäisyys jousella kettuun? alle 15m pakosti. Ei tule kettu Taka Hikiällä vaikka Tuomo istuis puussa kaikki hajusuojat ja camopuvut päällä. Turussa, jossa ketun (citykettu) olen nähnyt keskustassakin, saattaisi tällaiseen ansaan mennä, mutta ei kettu joka elää “luonnossa” Taka-Hikiällä. Eli maastossa elävä anticityKettu on äärettömän tarkka ja oppii myös nopeasti. Oletus, että kettu tulisi kerran ja Tuomo olisi puussa ja saisi kelpo laakin aikaan ketun n.15cm paksuun vitaaliosaan, eli aivan lähelle turkkia hipoen, siis ohi… Niin tämä samainen kettu ei salettiin palaa enää. Ne oppivat hyvin. Esim loukkuun jäänyt kettu, joka on saanut purtua puolimädästä loukusta itsensä ulos ei kuunaan erehdy enää loukkuun.
Ai niin mitä tein. Tällä viikolla tarkastin Mikkeltä saadun osagen palan. Lustovikaa, oksaa ja joku mätä kohta selässä, ei tule jousta. Mikke lupasi myydä myös oikeen palikan. Kiva.
Istutin 2 idättämääni jalavaa. Laitoin 1 peurannahan ja kolme kauriin nahkaa jokeen likoamaan karvanpoistoa ajatellen. Karva lähtee ensi viikolla ja sitten alkaa kalvojen poisto ja parkkaus. Kesähommia.
Täh??? Et sää multa mitään palikkaa oo vielä saanu!?!?!
Vai ooks mä jotain jo muka antanu?..
Uus laminointi taas, tällä kertaa virheistä opitaan jälleen. Eli kärjet ohentuvat laminaateissa, alkaa noin 50cm päästä kärjestä ohenemaan. Keskilaminaatti on 6mm paksuimmillaan ja kärjestä 2,5mm, sama bambu selässä.
Jos nytten tulis ehjä jousi isoilla paunoilla.
Ja uudet jalava staavit kuivuvat autotallin vintillä, kaikki veti vastakaarelle halkaisun jälkeen, bueno.
Muistaakseni annoit Mikke mulle Osagen viimevuonna - Sen mistä laitoin kuvia kännykällä tällä viikolla, kun on niin syhyräistä/oksaista/selkävikaista kamaa ja näistä kuvista/puheista aloitin neuvottelun josko olisi sulla kunnollista myydä. Sitä odotellessa.
Siis useiden päivien duuni Norjalaisloukun tekoon menee. 4 miestä tekee päivässä jos materiaalit kaadettu, haettu mettästä ja kuorittu.
Mikä on näistä paras vaihtoehto vaaleaksi vatsalaminaatiksi, max 60lb jouseen?
Mitä on varastossa ittellä:
Saarni
Vaahtera (amerikoista)
Hikkori
Valkotammi
Jalava
Omenapuu
Entä mikä olisi hyvä Suomesta saatava vaalean värinen vatsalaminaatti?
Kyseessä siis kolmilaminaatti, 190cm, joka on 25mm leveä, D mallinen.
Itse laittaisin valkotammen tai hikkorin, vaahtera voisi myös toimia, kuten myös omenapuu. Myötäkäyristyy mutta toimii. Saarni puristusmurtuilee herkästi. Jos jalava on lankkutavaraa, niin mielestäni melko pehmeää, myötäkäyristyy pahasti. Kotimaisena toki toimii. Olipa valinta mikä tahansa, niin lämpökäsittele ennen liimausta!
Selvä, eiköhän sitten toi lämmitelty tammi ole valintani. Sitä riittää.
Paras olis hikkori sitten tammi, omena, jalava, saarni, vaahtera
Ja tuossa järjestyksessä 
Teen nytten kun ensi kerralla meen mestoille seuraavat:
Hikkori/amaranth/hikkori
Tammi/amaranth/tammi
Hikkori/amaranth/tammi
Postailen vaikka sitten uuden oman ketjun, kun aika koittaa.
Luultavasti lomalla vasta, mutta töitä vielä riittää…
Muokkaus: amarantista huomasi seuraavan hauskan asian. Kun puuta vetää laminaateiksi leikattu kohta on alkuun, köyhän, ruskean punainen. Kun yön yli menin kurkkimaan uudestaan, oli väri muuttunut täysin, kirkkaan violetiksi.
Mistä tämä voisi johtua?
En ollut mitenkään käsitellyt pintaa leikkuun jälkeen. (Sirkeli)
Joo, amaranthin väri elää jonkin verran. Se muuttuu kirkkaan violetiksi, oletettavasti ilman vaikutuksesta. Aikaa myöten väri muuttuu kuitenkin tylsän tummanruskeaksi uv-säteilyn avittamana. Puun värin muutokset ovat yleinen ilmiö, esimerkiksi mänty tummuu selvästi, ja jousipuista osage tummuu myös, muuttuen keltaisesta ruskeaksi. Jos värin haluaa säilyvän, niin joku uv-suojalakka sekä säilytys pimeässä komerossa auttavat.
Amaranth/purpleheart ei sitten kestä vatsana, vaan se puristusmurtuilee, vaikka onkin tiukkaa tavaraa. Jos haet haet suorituskykyä, niin käytä ytimenä vaikka vaahteraa, jalavaa, hikkoria, tammea, mitä vaan kevyempää puuta. Ulkonäkösyistä tumma puu on toki perusteltu valinta.
Tänään työpäivän jälkeen pientä puuhaa, paahdoin jousesta vatsan, kävin sisäänampumassa ja pistin petsin päälle
Oon nyt tykästynyt näihin puoliksi tilleröityihin selviytymis pyssyihin.
Nopee 10min ja sain sen about 40paunaa pitkällä vedolla. Kyllä jos lähelle citykania pääsee niin tippuu, ampujasta vaan kiinni.
Jos vitaliin osuu ehkä kauris… Epäilen.
Hurjia sällejä, paljonko paunoja näissä jousissa…ilmeisesti paljon…Mikä oisi nuolenkantama, näillä nuolilla.
Sehän näytti hyvältä. Veikkaan että vetokäsi jää liian ylös osittain heikkoudesta ja osin tottumuksesta. Jos vetää rintaan kuin Eirik, vaatii se erilailla latsilta voimaa kuin taas tuo ylhäältä vetäminen ehkä enemmän yläselältä.
Eikun tahkoomaan kevyemmillä jousilla, nyt olen itse ottanut pohjia tauluammunnalla, että jos tässä pikkuhiljaa alkaisi 100 paunaisella lonkkarilla mukavasti ammuskella.
Treenin puutetta ja yleis heikkoutta ku ei vaa löydä aikaa treenata noit keppei niin pal ku haluisi.
Toi kepukka oli Mikon 120-125lb. Bähän otti settia ammunna aikana, mutta täysin oikaistavissa lämmöllä.
Ammuttiim me pituuttakin mun +60g nuolilla. jonnekkin 170-180 metrin tietämille menivät.