Mitä teit tänään (tai eilen) - kerro!

Teipperöin B-vetotuomen kohilleen torstaina ja tsekkasin jännelinjan luodilla lepojousesta: se kulki nätisti kahvan keskellä ja suuntaisesti. Ekalla jänteellepanolla totesin, että kaari venkoilee vireessä uskomattomalla tavalla. Jänne huitelee senttikaupalla ulkona koko kahvasta.

Purin vireen tietenkin heti, jotta puu ei ehdi asettua perselinjalle. Nyt on edessä kuumentamista ja oikomista, jospa tulee vielä kalu. Kyllä nämä pienet puut on taas vaihteeksi nähty ja taputeltu. Vähän isommasta tulee paljon helpommalla parempi.

On kyllä komian näköinen kaari. Luonnonmuotoilemaa jousiaihiota parhaimmillaan.

Sehän se tuossa puussa viekoittelikin, vaikka järki kuiski vastaan, ja kyllä noita kurveja hivelee edelleen halulla :smiley:

Mua kiinnostaisi tietää onko mitään hajua miksi se tekee noin? Kapeus tulisi ensin mieleen. Jännelinjan nitkahduksen yhdistän vajavaisella kokemuksellani kapeuteen ja edes paksuus ei näissä auta. Voin olla väärässäkin.

Nuolet preeriakisaan alkavat olla sulkia ja kärkeä vailla. Pitäisköhän noissa olla kevyet vai painavat kärjet? Alustavasti lähden 100greinisillä mutta löytyy myös 80 ja 125.

Jousen kanssa voikin tulla vielä tenkkapoo. Tämä siis tehty nitkahtaneesta jalava-elb:stä ja kun nyt pistin ekaa kertaa jänteelle niin ei kauheen hyvältä näytä:

Linja menee kyllä nippa nappa puun päällä. Vielä. En ole vielä yhtään kokeillut vetää. Harkitsen jopa reilua lyhentämistä, 100 -senttiseksi.

Mikä on vesojen paino / oletettu spine?
Itse käytän 5g messinki kärkiä tai ihan primi nuolissani 4g sarvikärkiä.

Pakko ostaa vaaka. Enhän mä painoakaan tosiaan tiedä. Pituus 65 cm, paksuus kärjessä 8,1-8,3 mm, keskellä 8,7-8,9 ja takana 8,4-8,6. Oletetut spinet pajuissa 45 ja koivut 55. Oisko kevyet kärjet siis että jaksavat lentää sen 40m. Jousesta tulee varmaan joku 30-paunainen ellen lyhennä sitä.

40 metriä on pitkä matka kevytvetoiselle lyhytjouselle, mikäli nuolia ei ole sovitettu kalustoon. Omat preeriakisanuoleni ovat 250-greinisiä, ja niissä on 60 gr. kärjet. Näin ei tarvitse tähtäillä pilviin osuakseen. Varsien halkaisija on noin 7 mm suurimmillaan ja 6 mm keulilla, eli ohuita ovat myös.

Ok. Tämä oli tärkeä info. Ohennan noita vielä aavistuksen, mahdollisesti lyhennänkin. Jousta en uskaltanut lyhentää, jänteelle saaminen oli riittävän hankalaa jo nyt. Onkohan noita lyhyitä intiaanijousia tehty koskaan defleksinä kärjistä sisäänpäin? Olisi paaljon helpompaa virittää semmonen.

Defleksöidyt intiaanijouset ovat yleensä pitkähköjä. Baja Californian syrjäseuduilla otetaan kuitenkin vieläkin pienriistaa lyhyillä, noin 50-tuumaisilla pajujousilla, joissa on myös defleksille kuumataivutetut päät, kestävyyden nimissä. Eikä sellaista jousta tarvitse ottaa vireestäkään, kun virerasitus on olematonta.

Jos puukaaren poikkileikkaus ei ole läpeensä symmetrinen, kasvaa sivuheiton riski. Pikkuruisesta, kirjavanmuotoisesta puusta teipperöidyn kaaren poikkileikkaus ei ole lähellekään symmetrinen. Lehtipuussa on myös epätasaisia jännitteitä, vetopuussa tavallistakin enemmän. Tässä puussa oli lisäksi alkuperäistä sivukurvia, jota poistin kuivaamalla puun vastapänningissä. Kuten usein, puu pysyi kauniisti linjassa niin kauan kuin sitä ei rasitettu. Ensimmäinen vire riitti palauttamaan tehdasasetukset, joita nyt sitten koodaan pois kuumentamalla ja vastapänninkiin puristamalla. Perse-hommaa, jos joku, mutta ei näin nättiä luonnonpuuta viitsi hylätäkään.,

Kevät tuli viimeinkin, niin pihahommat vievät ajan. Yhden bambu-ipe-bambu-jousen sain kuitenkin valmiiksi. Samoin korjasin vanhan, puhkiammutun taustapakan ja tein sille uuden tukevan telineen.

Uusi lyhyen vedon pituussyreeni 15 vuotta vanhasta puusta on työn alla. Veto projisoituu nyt 57#@20", vielä on matkaa faktiseen täyteen. Mitoiltaan ja tyypiltään ei eroa normijousistani, jäykkyyden puolesta kyllä. Toivotaan, että nakkaa ainakin omaan 20" vedon ennätykseen

Vapaapäivä, joten pakollisten kodinhoitotöiden jälkeen pääsin itse asiaan:

2 nuolta on nyt kärkiä vaille valmiit. Aattelin että testaan tehdä kärjettöminä ja teroitin kärjet ja kuumailmatohottimella paahdoin, samalla varsille lämpöä. Varret eivät kauheasti tykänneet kuumailmakäsittelystä vaan venkoilivat, niitä sitten suoristelin parhaani mukaan. Lyhytjouselle puoli tuntia sikliä että pääsee sitäkin testaamaan. Pikasulitus ja Ruskeasuolle. Lyhäriin tuli siinä kiireessä ryssittyä saranantynkää mutta tommosia lyhyitä vetoja sillä uskalsin ampua. Inkkarityyliin, jousi poikittain ja Ishinipistyksellä. Ihan mahdottoman hankalaa. Kympistäkin nuoli karkasi puolen taustan verran yli ihan jatkuvasti. Hyvä puoli oli että kyllä ne 40 metriä helposti lentää. Huono puoli että tuulenpuuska saattoi heittää kärjettömiä 10 metriä sivuun, kyllä ne jonkun kärjen taitaa silti vaatia.

E: kärjet on noin mustia mudasta, ei paahdosta

Ja elämä on yhtä varpaillaan tanssimista.

Vai varpaillaan tanssimista? Eikö emäntä tiedä mitä keittiössä tapahtuu? :smiley:
Kova kuhina käy foorumilla, kisat lähenee…

Täällä taivutellaan halkoa. Oli pieni runttaamisen maku, kun 125cm syreenin jonkun reilu tuuman reflexillä laitoin suoraan oikean pituiselle jänteelle. 8cm jännekorkeus ja paunoja 12" vedolla 60, 15" vedolla 70. Vielä ei ole edes sälettä pystyssä :wink: vaan saa nähdä mitä tulee. Kiva B-profiili johon paunoja jos saisi 75…

Minä meen 3h aikasemmin töihi ja tulen myös kotiin ennen sitä. Hyvä aika tehdä metkuja.
Sitä paitsi meidän perheessä se olen minä joka käyttää keittiötä eikä vaimokokelas :smiley:

Miken kuvissa jokin mättää. Miten voi keittiö noin puhdas olla? Ja liesikin, täysin tahraton??

Itse olen ratkaissut keittiön käytön niin, että ostin kaksilevyisen kannettavan pikkulieden. Ne maksavat pari kymppiä. Sillä on kätevä tehdä keitoksia ja höyrytyksiä missä milloinkin, kaikkialla muualla paitsi keittiössä. Keittiössä sitten ruuan laitto.

Taustateline ja korjattu pakka on pystyssä. Tukeva tuli ja pitää tehdä muutama lisää. Lisäksi keksin hauskan ammuntatehtävän Taka-Hikiän kisaan. Poika katsoi jotain videota ja siinä ammuttiin jousella yhtä temppua juuri kun satuin sitä vilkaisemaan. Pitää tietenkin vielä testata, että homma toimii oikeasti.

Ishinipistyksen treenausväline työpaikan kahvi- ja ruokatauoille:

Ote alkaa jo olla hanskassa (tai sois peukalon ja etusormen välissä) mutta itse laukaisu vaatii vielä toistoja. Paljon toistoja.

Kävi tällälailla hupsusti. No jänne oli täysin kunnossa ja kärkikin on liimattu kasaan. Ammunnat jatkuvat! :smiley:
Huono, epätarkka kuva kun ei tuossa valossa parempaakaan saanut. Viiteen suikaleeseen se halkesi.