Mitä teit tänään (tai eilen) - kerro!

Voisiko joku tähän väliin avata, että kuinka iso merkitys vetopituudella on oikeasti energianvarastoinnissa, kun puhutaan esim yksipuisten lyhytjousen ja pitkäjousen vetopituuksista? Itse kun teen noita varsijousia niin kiinnostaa, että onko edes teoriassa mahdollista saada yhtä pitkää heittoa esim. 150-200-paunaisella yksipuisella puukaarella (~n 30-40 cm vetopituus) versus täyden vetopituuden yksipuinen pitkäjousi? Vai palautuuko kysymys täydellisesti vain esim. jousipuun materiaalin valintaan? Aion itse panostaa tuhdisti nyt puukaariin, kun on ihan syreeniäkin iso pino kuivumassa. Ok tiedän varsijousen ja käsijousten vertailu vähän ehkä turhaakin, mutta silti kiinnostaa vertailuna tuo yksipuiset lyhytjouset vs. pitkäjouset. Saako yksipuisesta lyhytjousesta siis yhtä hyvää heittoa kuin pitkäjousesta, jos puhutaan pelkästään pituusammunnasta? :grimacing:

Lyhyesti ja yleistäen, kun jousen vetopituus kaksinkertaistuu, niin potentiaalienergia nelinkertaistuu. Riippuvuus on suhteessa vetopituuden muutoksen neliöön.

Pituusammunta onkin sitten ihan eri juttu, jossa jousen potentiaalienergia ei ole ratkaisevassa asemassa, vaan jousen tyhjälaukausnopeus. Siksi lyhyet jouset ovat pärjänneet pituusammuntaviivalla paremmin kuin pitkät jouset.

Maailman pisimmälle jousella ammuttu nuoli lensi lähes 1872 metriä ja se ammuttiin modernilla jalkajousella vuonna 1988.

Kiitos vastauksesta!

Viittasitko tuohon Drake:in +2000 yardin laukaukseen? (Footbow)
Jalkis on edelleen suomeksi sama kuin varsijousi :smiley:

By Alan Case:
“The big difference is that the “dry fire speed” is extremely high because there is very little limb movement. Little limb movement means that almost all the energy used to draw the bow makes it to the arrow (minus what goes into the string) When the bow is tuned up properly the only limit on speed seems to be how much weight that I can draw and how far I can pull it. If I took one of the individual bows off and tried shooting it alone, it would perform horrible, but together in this configuration it comes alive. This is why I haven’t been able to ignore it in spite of a series of unfortunate mishaps in the past few years.”
1779803741_c77a8de6b5

Tuli merkkailtua tohon miken myymään jallu staaviin mitat.
Mukava vastakaari ja hyvin riittää tavaraa 150lb pyssyyn. Tuntuu toi 4cm leveys kovin ohkaselta noin iso paunaiselle jouselle, vaikka mitat näin väittää. Jätin silti vähän extra leveyttä varmuuden vuoksi.
Aattelin paahtaa oikeen kunnolla sitten kun on otettu ylimääräset pois.
Niin ja jos tähän jouseen sais vähän pienemmät nokit aikaseksi mitä viimeksi on tullut tehtyä.

Lopulta jousen leveys riippuu paljon puuaineen tiukkuudesta. Jalavassakin on vaihtelua, osa painavampaa, osa ei niin painavaa. Mutta ennemmin liian leveä kuin ryppyjä vatsassa. :slight_smile: 40mm kuulostaa ihan sopivalta. Mitä virheettömämpi puu (ei oksanen kun toi minun) sitä kapeammaksi kehtaa vetää.
Laitahan kuvia kun pääset tilleröintivaiheeseen!

1 tykkäys

±3mm enempi puuta ympärille on ihan hyvä satsaus. Muista jättää miltein yhtä paljon paksuuttain kuin leveyttä ja siitä sitten ohentamaan.

Paahto on sitten sellainen asia johon kannattaa tutustua huolella ennekuin aloittaa sen oikea projektin. Tärkein sääntö jonka voit muistaa on, että: Hiili ei taivu!

Paras lämpökäsittely on hidas ja rauhallinen kuumentaminen niin että vatsan väri ei vielä ensimmäisen 20 minuutin ainakan tummu. Tärkeintä on etttä lämpö pääseee läpäisemaan niin syvälle puuta kuin mahdollista. Yleensä tämä tapahtuu siinä 25minuutin kohdalla (riippuen täysin siitä kuinka paksu pulikka on kyseessä)
Aloita lämmittämin noin 5-6cm etäisyydeltä vaikka kuumailma puhaltimella. Liikuta puhallinta hallitusti pitkin jousen lapaa edestakaisin.
Max lämmitys aika alkaa olla siinä 45minuutin hujakoilla ja itse päästä vatsan tummumaan vasta siinä viimeisella 5-8 minuutin kohdilla vain kauneuden vuoksi.

Tässä kuva miltä hyvä lämmittäminen näyttää ilman tuota viimeistä koriste käristystä.
.

1 tykkäys

Tähän väliin lämpökäsittelyvinkki, että kannattaa käyttää kahta kuumailmapuhallinta. Ovat sen verran halpoja ja nopeuttaa työtä. Kun käyttää puoliteholla (1000 W), niin riittää 10 ampeerin sulakekin kahdelle kuumailmapuhaltimelle.

1 tykkäys

Huomasin pähkinäjousen lavassa pitkittäinen halkeaman vatsapuolella. Pituus noin 10cm.

Ei mene läpi asti, selkäpuoli on ehjä. Ammuin juuri äsken viitisenkymmentä nuolta, ei näytä laajenneen. Onko punos hätävarjelun liioittelua?

Oli pakat päässeet vähän happanemaan, joten pulttasin ne uudelleen kuosiin. Sipaisen vielä oikein maalia noihin puuosiin.

2 tykkäystä

Tukevat pakat Heikillä! Tuohon vielä pelti päälle, niin ei pääse puut happanemaan niin herkästi. Ja alle tiilet tai vastaavat, niin saa irti maasta.

Kyllä vaan, katto päälle vielä ja töppöset alle. Edelliset karmit oli ihan tavallista lautaa ja rakenne kaikkiaan melko umpinainen, eivätkä ne sitten kolmea vuotta enempää kestäneetkään. Näissäkin on nuo lankut tavallista puuta. Kestää minkä kestää. Seuraaviin yksilöihin laitan painekyllästettyä. Tuota patjaa on vielä pihassa lojumassa vähän liikaakin, niin täytyy viipaloida ja niputtaa ne tuolleen siististi. Nämä on mukavan kevyitä käsitellä.

Kiitti taas neuvoista! Meikä pistää kuvaa heti kun pääsen käsiksi paremmin tohon aihioon.

Ammuin sekalaisella 14kpl nuolisetillä joissa osassa on nokkipunos ja osassa ei jousena 64# oris. Kolme kierrosta ja neljä haljennutta nokkia. Lopetin siihen kun on aika kova hävikki. Täytyy uskoa että noilla paunoilla on jo aika kova isku nokkiin. Positiivistä on että lihaskunto on palautunut vähintään siihen mitä se oli viime kesänä eikä kipuja tunnu missään. Veikkaan että 80# menisi aika mukavasti pituusammunnassa lyhärillä. Pari aihiota olisi viimeistelyä vailla noihin mittoihin.

Tuossa kun katselin pituusammunta tuloksia niin kaikki tulokset olivat samalla listalla. Ainoa erittely oli Miken tudor välineiden tulos. Kisaako siis Knuutinpojat vain yhdessä sarjassa jossa kaikki jousityypit ovat samassa sarjassa ? Jos näin on niin ei itsellä paljon nappaa alkaa satsaamaan pituusammuntaan muuta kuin omaksi iloksi. Se on nimittäin selvä että jossakin vaiheessa Jeren ja muiden sarvijouset lennättää nuolet ihan omille satasille ja yksipuiset jouset jäävät mopen osille. Sääli jos tosiaan on näin.

Tästä on keskusteltu jonkin verran ja lopputulos on, eipä oikeastaan mitään, valitettavasti.

Yksi iso ongelma on se, että nykyisin pituuskisat ammutaan toukokuussa ja elokuussa rankan (?) kilpailupäivän päätteeksi. Harva sitten jaksaa enää keskittyä pituusammuntaan, ampua montaa kierrosta ja mittailla tuloksia. Mikke on järkännyt muutaman kerran pituusammuntapäivän keväällä mutta innokkaita ampujia on ollut 2–3, valitettavasti minäkään en ole niihin päässyt.

Yksi ratkaisu olisi, että jatketaan kisailua kuten nykyäänkin mutta tilastoidaan paremmin eri luokkien tulokset. Mutta se vaatisi taas kunnon mittauksia kentällä, mikä on hieman ongelmallista. Ampuja voi väittää, että jousi on 49 paunaa 20 tuuman vedolla mutta ampuukin sillä lopulta 24 tuuman vedolla, tai muuta vastaavaa. Kuka hoitaa mittaukset ja millä välineillä?

Pitäisi olla joku vakiopaikka, iso hyvä pelto, tms., huhti-toukokuun vaihteessa, ennen kevätkylvöjä, jossa ammuttaisiin yksi vuoden ainoa iso pituusammuntakilpailu, jossa olisi sitten kunnon mittaukset kalibroiduilla välineillä ja jossa saisi ampua riittävän paljon eri välineillä. Hmm, tuossa olisi noin 100 metrin päässä pihasta 400 metriä tasaista ja hyvää peltoa, yksi oja ja 500 metriä lisää peltoa. Verstaalla kaikki mittausmahdollisuudet, tms. Hausjärvelle olisi lyhyt matka melkein kaikkialta…

Niin se on varmasti vaikeaa luokitella yksipuinen omakseen lajiksi ja turkkilainen sarvijousi omakseen ja kalibroida mittalaitteet niitä tuloksia erikseen mittaamaan. Mutta ei siinä mitään näin sitä perinnejousia Suomessa kehitellään. Tekisi mieleni sanoa että pitäkää tunkkinne mutta en ihan vielä…

Noinhan se menee. Mutta kuitenkin taas sinne 400 metrisiin komposiittilaukauksiin tarvitaan hyvä jousi, hyvät nuolet ja ammuntataito siperillä. Ei onnistu ihan joka pojalta, joten sitä saa vielä vähän odottaa.

On meillä usein ollut pientä vertailua, paras yksipuisen, laminaatin, jännejousen tulos jne. Ei kai kukaan odotakkaan että yksipuisella ammutaan komposiitin kanssa kilpaa.
Ja näistäkin voi pieniä alakategorioita vetää, ugrijousi, luonnonliimalaminaatti, pellavajänteellä.
Eikun ampumaan, mutta kotia voi jäädä jos ei pärjää… :wink:

Mielellään tulisin pelkkään pituusammuntapäivään, varsinkin nyt kun noita 300m kaaria ammutaan sieltä ja täältä. Syksyksi jää nähtäväksi jos saa siperin ja peukalorenkaan toimimaan, niillä pitäisi kaiken järjen mukaan saada 30-50m lisää, koska ylivetoa saa 3" vedettyä lyhyelle 24" nuolelle.

Jos ja kun asiaa rupeaa miettimään, niin se itse asiassa on aika hankalaa, varsinkin jos halutaan, että kaikki ovat tyytyväisiä määritelmiin. Toki nyt yksipuinen ja turkkilainen voidaan erottaa toisistaan helposti mutta tässä on paljon muutakin.

Nykyisin pituusammuntakilpailu on vain “paras tulos voittaa” mutta eri välineillä ammuttuja tuloksia myös tilastoidaan, ainakin jonkin verran.

Kasailin uutta pakkaa, kokoa 170cm x 155cm x 23cm. Ei ammu ohi, eikä mene läpi niin eikös silloin ole hyvä. Vierellä 90cm pakka verrokkina.

Tää pituusammunta on asia joka voidaan milloin vain katekorioida hyvinkin tarkkaan ilman mitää ongelmia. Luokituksia voi vapaasti luoda ilmasta lisää jos tarvetta…

Luokitus paunoittain on kaikkein helpon: 35lb, 50lb, 70lb ja rajoittamaton.

SE mihin täällä kiinnitetään nyt eniten huomiota on tuo muotokieli.

Se, että pistoolikahvainen +60lb laminaatti jousi pitää meidän seuramme ennätystä ei pitäisi olla mikään ongelma koska meilla ei edelleenkän ammuta missään kulttuurisessa luokassa.

Jos nyt on m pakko nimetä Tuomon jousi niin se olisi: Primitiivi monimutkainen laminaatti alle 70lb luokka.
Niin kuin oli VIlppolankin 300m silloin aikaisemmin. Ainoat erot on siinä, että makella oli jänteitä selässä ja tuomolla on kahva muotoiltu.

Jeren jousi kuuluisi yksinkertaisten laminointien luokkaa (max kaksi ainetta jänne/puu)

Täällä ei ole todistetusti kukkaan muu kuin Simo, Minä Jere ampunut täysin johonkin kulttuuriin perustuvilla välineillänyt viimeisen 10 vuoden sisällä josta vielä jotainmuista.
Aijemmista ammunnoista en paljoakaan muista.
Simo inkkarilla ja leikkurilla. Minä enkulla ja sen sotanuolila ja Jere turkkilaisella sekä turkkilais tyylisella nuolella. Jos on muita niin en just nyt keksi.

Se. että esimerkiksi Menna ampuu tasanko jousella ja minä mesoliittisella jalavajousella turkkilais tyyliin inspiroituneita nuolia on kulttuurillinen sekasotku.

Vaikka moni muukin on saman tyylisillä ampunut niin se viimeinen täydellisyyden sivallus on myös puuttunut niin Simolta kuin Jereltäkin pituusviivalla: JÄNNE.
Simo on ampunut preeria leikkureita ja Jere turkkilais tyylisiä pituusnuolia. Vain jänne on ollut se selvä muukalainen näissä välineissä.

Vai minä olen tietojeni mukaan ampunut kasvikuitu jänteellä yhdessä kulttuuriin pohjautuvan jousen kanssa kipailuissamme (tämäkin vain kerran) Vaikka jänteeni olikin pellavaa se on silti lähempänä totuutta kuin keinokuitu.

Jos kisan luonne on “paras tulos” niin silloin millään penteleen kulttuurilla tai väline katekoirimisella ei ole väliä.
Jos kisan luonne on “kuitu jänteet ja sukkahousut” niin silloin ollaan sukkahousuissa ja käytetään vain kuitujänteitä.

Mutta tässä se dilemma seisoo. Meidän kisamme on tehty juuri tästä syystä avoimeksi, vaikka tiukkaa linjaa on mahdollista pitää niin todella suuri osa porukasta ei siihen kykene tai ei välitä ja ampuu sillä mitä viinestä löytyy.

Jokainen saa pitää ihan mitä tilastoa yllä kuin haluaa. Siihen emme puutu.
Jos joku pistää aloitteen väline kisasta jossa kultuurin mukaisuus on pääpohjana niin kyllä siihen varmasti osallistujia saadaan, mutta niin kuin olen aijeminkin sanonut hallituksemme kokouksissia… Tällaisista kisasta on tehtävä sen kokoinen “karnevaali” joka vetää sitten oikeasti ihmisiä mukaan ja laitta ihmiset panostamaan tuloksiinsa.
Vain tällöin saamme pituusammunnasta kiinnostavan kun siihen oikeasti pääsisi satsaamaan.

Nyt kun ammumme niin se on aina jonkin muun yhteydessä ja välineet tehdään vieläkin vasta muutama viikko aikaisemmin ja sitten tullaan viivalle katsomaan miten käy. Se, että tämä “testailu” otettiin tälllä kertaan pois oli oikea ratkaisu vaikka siitäkin vähän lipsuttiin viivalla…

2 tykkäystä