Jänne oli 2,5mm paksu vetolujuudesta en tiiä. Tällä kertaa lasten pyssy… 55lb saarnilankku👍 Oon nyt treenaillu vähän tarkkuutta näillä kevyemmillä jousilla, katotaan siirtyykö opit sitten jäykemmille kepeille!
Melkoiset lovet tuli nuolen ohituskohtaan, n. 30 paunainen koivujousi. Olisiko syy heikko ampumataito?
Liian löysä nuoli. Sekä mahdollisesti liian matala jänneväli. Onhan laukaisullakin oma merkityksensä.
1 tykkäys
Rohkea paikka maalitaululle: rakennuksen seinää vasten ihan ulko-oven vieressä. Tuohon kun ampuu 50 metristä, niin ammuntavarmuus kasvaa kummasti, kun hudit ovat ikäviä.
1 tykkäys
Max etäisyys 15m ja maalin takaan on paksuvesivaneri ja tuo on varastoliiterin ovi. Oltiin Varjolan luona.
1 tykkäys
Onko kellään esitystä sulkien vaikutuksesta nuolen lentomatkaan? Itse ammuin kerran Tuomon pellolla pituutta samalla jousella 45# nuolia toisissa 11/32 varsi ja toisissa 5/16 ja vastaavasti painoero oli isohko. Molemmissa 10cm sulat. Kaikki nuolet löytyi 10m etäisyydeltä. Sulkien ilmanvastus tuntui vaikuttavan logaritmisesti lentomatkaan. Kiinnostaisi että olisiko samat nuolet lentäneet esim 5cm sulilla 20m pidemmälle? Sehän vaikuttaisi siten paljon esim tähtäyspisteeseen 50m matkalla?
Ei olisi.
En ihan ymmärrä kysymystä esimerkin valossa. Jos nuolien välinen painoero oli isohko mutta lensivät lähes yhtä pitkälle (oletettavasti kevyempi pitemmälle), niin silloinhan esimerkki ei kerro vielä mitään ilmanvastuksen tai minkään muuttujan vaikutuksesta.
Joka tapauksessa, nuolen pinta-ala on merkittävin tekijä nuolen ilmanvastuksessa. Pinta-alaan kuuluvat nuolivarren pinta-ala sekä sulituksen pinta-ala. Jos nuolivarren halkaisija on 5/16" ja pituus 70 senttimetriä, niin nuolivarren pinta-ala on 175 neliösenttimetriä (11/32" → 192 neliösenttiä). Nelituumaisen sulituksen (3 sulkaa) yhteispinta-ala, molemmat puolet huomioiden, on noin 45 neliösenttimetriä. Siten, sulituksen osuus nuolen pinta-alasta on noin 20 %. Tosin, erilaisten mittausten perusteella on saatu tuloksiksi, että normaalikokoisen sulituksen osuus nuolen ilmanvastuksesta on keskimäärin 35–40 % (Rheingans 1936, Meyer 2015). Ilmanvastus on suoraan verrannollinen nuolen pinta-alaan, ei poikkipinta-alaan vaan koko nuolen pinta-alaan, sulat mukaan lukien. Merkittävin tekijä on nopeus, ilmanvastus on verrannollinen nopeuden toiseen potenssiin.
Siten, sulkien ilmanvastus ei vaikuta logaritmisesti. Mutta jos sulkien pinta-ala pienenee puoleen, niin kyllähän tähtäyspiste laskee aavistuksen. Tosin, itse olen joitakin testejä tehnyt, enkä ole esimerkiksi 50 metrin etäisyydeltä huomannut käytännössä mitään eroa 3 ja 4 tuuman sulituksen välillä. Ero hukkuu ammuntatarkkuuden alle. Minulla on yksi hieno Excel-tiedosto (netistä löytynyt), jossa mallinnetaan nuolen lentorataa – jos nopeus on 150 fps ja nuolen ilmanvastuskerrointa pienennetään 10 %, niin nuolen osumakohta nousee 50 metriltä noin kymmenkunta senttiä. Mutta tuota ilmanvastuskerrointa ei voi suoraan muuntaa sulituksen pinta-alaa vastaavaksi.
Lyhyesti, kannattaa testata ihan itse, että mitä vaikuttaa. On onneksi todella helppo testata!
1 tykkäys
Asiasta on helposti löydettävissä vain yleisiä mainintoja sulkien koon merkityksestä lentomatkaan. Pituusnuolissahan on ihan mitättömät sulat.
Mielenkiintoista jos käytännön testejä ei ole tehty tai julkaistu. Testaan jossain sopivassa tilanteessa kun ei noi ratanuolet tarvitse paljon yli 100m tilaa.
Vähänhän noita on kunnolla testattu. Ehkä siksi, että asialla ei ole sinänsä merkitystä ja koska lopputulos tiedetään – pienemmällä sulituksella on pienempi ilmanvastus. Kun ammutaan pitkää matkaa ja nuolet ovat hyvin viritetty, niin pienet sulat riittävät, vähentäähän se varsinkin nuolen tuuliherkkyyttä, tämä on tauluampujille tärkeä tekijä. Lyhyillä matkoilla voidaan käyttää isompaakin sulkaa, jos niin halutaan. Yleisohjehan on, että kannattaa käyttää pienintä hyvin toimivaa sulkaa ja se riippuu taas ampujasta ja siitä mitä halutaan. Tähtäyspisteen sijainti on sinänsä merkityksetön muuttuja ja jos sitä halutaan säätää, niin se tehdään ihan muilla keinoilla kuin sulituksen koolla.
1 tykkäys
Paitsi jos ampuu jollain 25# jousella ja nuolissa on tosi isot sulat. Silloin pienemmät sulat voi helpottaa 50 jaardilla tosi paljon kun korkoa/lentorataa voi laskea
Tällaista touhailua tänään.
Sain niitä m8 silmuruuvikärkiä tehtyä, painavat 9g per kärki.
Nuolia 3kpl noin 45g yhteensä per nuoli, 10mm k rauta pyörölistaa. Nämä on kolme jäykintä tosta spinettelyketjusta (tais olla116lb-121lb) siksi sulittelin eri sulituksilla että tunnistaa.
- Marjis oksa/runko aihio työstöön, tuosta olisi tavote tehä semmonen 2m ylipitkä taulujousi 80-100lb. Veikkaan että jää kevyemmän puolelle koska tuossa oksaisessa osuudessa on aika niukalti sydänpuuta.
Kokeilumielessä teen vähän yumimaisen tillerin, eli alalapa (oksaton) olis noin 10-15cm lyhyempi ylälapaan verrattuna.
Ei tässä muuta, kuhan vaan kirjottelen.
2 tykkäystä
Hanhien sulkasato on alkanut.
Hanhensulkanuolisetti 6 kpl valmis, aikaa meni 3,5 tuntia.
Odotellaan tunnin verran liimojen kuivumista ja käyn Oittaalla testaamassa. Jos lentävät nätisti niin näillä ammutaan loppuvuoden primikisat.
4 tykkäystä
On kyllä hemmetin ruskeita sulkia hanheksi! Värjäsitkö?
Juhannuksena saaristossa noukin rantaluodolta hanhensulkia, ikävä kyllä vain kolme kappaletta, mutta täysin iskemättömiä ja samasta siivestä.
Mun takavuosien sulkasatohanhensulkamestaa sisämaassa ei ole enää mun käytävänä.
Saalisfasaanien sormisulkia mulla on lie toistasataa jemmassa. Olen miettinyt mihin käytän ne, sillä jahtinuoliin ne ovat liian pieniä ja maastonvärisiä.
2 tykkäystä
Valkoposkihanhen sulkia ne oli. Rehellisyyden nimissä en niitä tänä vuonna kerännyt. Pari vuotta sitten olin pokemon-koukussa ja tossa pikku Huopalahden nurmikentillä oli (ja on edelleen) parikin 30-päistä laumaa. Hanhien sulkasato alkaa yleensä heinäkuun puolessavälissä ja kestää pari viikkoa. Viime vuonna toukokuun helteiden takia sulkasato aikaistui ja alkoi heti juhannuksen jälkeen, tänä vuonna näemmä palattu normaaliin.
Parhaana vuonna keräsin yhden päivän pokemon-hunttailun sivussa 51 kpl vasemman ja 49 kpl oikean siiven sulkia. Pyrstöjä en ottanut ollenkaan, ne on aika pehmeitä mutta kyllä niistäkin saisi varmaan välttävät. Huonoin nuolisetti tuli metsonsulista. Ovat tosi kauniita mutta onnettoman pehmeää, jopa kanansulat ovat kovempia
3 tykkäystä
No pari jousta! Poikkeuksellisesti tällä kertaa osallistuin jopa verstaan siivoukseen.
