20 uutta nuolta tehty. Näitten lentoa testailtu ja valittu 10 kaikkein “parasta” EM-kisaa varten säästettäväksi.
Sivutuotteena Portsmouth tulos 490.
Ammuin makuurusakkoa 20 metriin, nuoli jäi 10 cm vajaaksi. Pääsin ihan-melkein livauttamaan fasaanikanaa viidestä metristä tiheikössä. Hätystin vahingossa kanahaukan tuoreelta lokintapolta. Olin löytämättä lukuisia tällä kaudella maastoon kadonneita nuoliani.
2 tykkäystä
Ei yhtään paskempi päivä.
Tässä oon muutamana iltana rapsutellu osagestaavin mantoa pois. Haloin pölkyn riskillä kolmeen osaan, että on harjotuskappaleita pilattavaksi. Metästyskaudella jää kaikki muut harrasteet viikkoiltojen hommiksi, niin eipä ole hirveästi ehtinyt jousihommia väkertelemään.
Ainakin tämä minun osage oli todella nöyrä halkeamaan. Kolme tasakokoista staavia tuli helposti.
Keskimmäistä staavia aloin työstämään ensimmäiseksi. Ikäviä pitkittäishalkeamia löytyy pitkin aihiota. Pitää vaikka epoksilla korjailla…
Aluksi “renkaan jahtaaminen” oli tajuttoman hidasta ja hankalan tuntuista, mutta onneksi työ tekijäänsä opettaa. Parhaaksi työkaluksi on muodostunut leuku. Työasema takkaa vasten tukien staavi jalkojen välissä toinen pää sohvaa vasten tuntuu sisätiloissa parhaalta ratkaisulta. Ei jaksa kylmään autotalliin lähteä ruuvipenkkihommiin.
Jotenkin tuntuu ihmeen pehmeältä työstettävältä tämä minun osage. Tuntuma on hyvin lähellä pihlajaa. Toki lohkeamiskäyttäytyminen on mukavan ennustettavaa ja sitä voi hyvin käyttää hyväksi. Otan selän toiseen kovaan lustoon. Ensimmäinen on nimittäin hiuksen ohut. Ohuita ovat kyllä loputkin.
3 tykkäystä
Kävin koiran kanssa lintuja ettimässä ja löytyikin parinkymmenen teeren tokka mustia ja ruskeita. Yhteensä kolme haukkutilannetta joista parhaasta olisi voinut jo jousella kokeilla latvaan, etäisyys noin 20m. Edellyttäen tietenkin tilannetta että mulla olisi riittävä tarkkuus jouseen hankittuna. Ilman haukkua olisi ollut 2 alle 20 metrin matkaa mustaan lintuun latvassa. Keli oli kostea ja pehmeä jolloin teeri on erittäin kesy. Marraskuu saisi olla vielä kanalinnun pyynti aikaa, lumen aikaan siinä on aivan omanlaisensa viehätys.
3 tykkäystä
Hienoa kuulla teeritilanteista! Etelärannikolla ikäni olleena mehtäkanat ovat melkein sellaisia ulkomaaneläviä mulle, minkä häpeäkseni tunnustan. 20 metristä olisi jo tosi mojovaa livauttaa latvanuolta matkaan.
Pätee muuten tosi moneen riistaeläimeen, että kosteanpehmeällä säällä ollaan kaikista säyseimmällä päällä, varsinkin, jos sitä edeltää kova pakkanen, myrsky tms. hankaluus.
Eilen olikin aika myräkkä ja lunta tuli reilusti. Tiesin aamulla heti että tänään tulee tilanteita. Jänikset ja kauriit eivät odotetusti olleet liikkuneet lainkaan, huomenna on loistavat saumat lähteä kiertämään jänis makuukseen. Se oli isävainaan kanssa lempipuuhaa silloin joskus ennen. En lähde enää haulikolla kiertämään vaan harjoittelen jousen käsittelyn siihen tolaan että osuu. Se oli parhaimmillaan sitä että näki jäniksen silmän makuuksessa varvikon keskellä ja lasautin tussarilla siihen. Sama jousella ja nuolella, huh että jo nyt syke nousee pelkästä ajatuksesta.
Lisäsin huonolaatuisen kuvan yhdestä tilanteesta, etäisyys noin 30 m ja siltä matkalta olisi jo nalli palanut. Tuossa tilanteessa olisi primillä ollut äärimmäisen jännittävät 10 metriä että pääsee tappoetäisyydelle, koira on puun juurella rungon oikealla puolella.
Kyllä tosiaan sopivalla pehmeällä kelillä kaikki elukat on kesuja. Melko paljon on tullut teeriä poksauteltua puun alle kävelemällä. Joskus jopa avosuolla soitimelle päässyt haulikkohollille. Kovan lumimyräkän jälkeen nollan tienoilla oleva rauhallinen lumisade on mun kokemusten mukaan paras keli lähelle pääsemiseen. Joskus olis ollu jousihollilla hirvikin koiran seisonnassa.
Pitkästä aikaa lauantainen välipäivä metästyksestä. Lasten kanssa temuttiin ulkona ja käytiin ettimässä jokirannasta taulakääpä. Laitoin kääpää tuhkaliemeen tekeytymään Seikun ohjeiden mukaan. Joskus penskana yritin taulaa tehdä, mutta eihän se onnistunut. Ilman mitään ohjeita heitin veteen likoamaan pilleineen päivineen.
Karkku pitäis tehdä. Piikiveä on tallessa melko paljonki. Joskus pikkupoikana hamstrasin tanskan reissusta tienvarresta piikiviä. Lisäksi Oulussa on paikka, mistä löytyy jonkin verran piikiviä.
Mulla on piikiviä +50kg autotallissa, kävin ennen routaa ja lumia hamstraamaassa. Pistä viestiä jos haluat jo talveksi testeihin. Löytyy Oulusta eikä maksa mitään, osa on niin pieniä että ei niistä kannata edes yrittää tehdä nuolenkärkiä.
edit.
näköjään hyppäsin tämän lauseen yli :" Piikiveä on tallessa melko paljonki" 
Viime viikol tuli paljonki tehtyy. Tänään vaan tällane kahvi tauol.
Hiltin pora toimitti vasaran virkaa ja seinä laatan palanen edusti materiaalia.
2 tykkäystä
Hauska vehje. Vuorijalavaa?
jep
Kävin hallilla ampumassa Portsmouthin, 289 pojoa. Aloitin kierroksen punajalavajousella 42 lbs@27", 180 cm nokkiväli. Kolmas ammuntakerta tällä jousella ja takana reilut 200 laukausta, kävi vanhanaikaiset:
Vatsaan oli tullut pientä puristusmurtumaa mutta ne olivat lähellä kahvaa ja tossa räsähti alalapa noin 25 senttiä nokista. Yleensä mun jouset räjähtää kahvan läheltä. Mielenkiintoinen juttu.
Luotto jalavaan katoaa kuin lumet näillä säillä.
Lähdetään vaikka siitä että kerrot mistä olet punajalavaa saanut keppi aihiona kun ei sitä oikein saa lähyvänä lankkunakaan mistään.
Heh, onnistuuhan se mestarilla mutta kun mää oonkin aloittelija… Täytyykin alkaa harjoitella noilla muilla matskuilla. Jenkeissä näkyy olevan hyvin yleistä että tehdään sopivia slaisseja esim laattasahalla, sillä saisi nuo pienetkin palat käyttöön paremmin.
Tehdäänhän sitä primikärkiä lattaraudasta, harjateräksestä, katkoteristä yms joten piikiven pieni esityöstämisen timanttiterällä ei varmaankaan syökse ketään ikuiseen banniin ja kadotukseen, eihän ?.
Tämä on se staavi minkä ostin sulta Kuralan kisoissa. Sanoit että punajalavaa, ihan outo puu se mulle oli kyllä. Mainitsit vielä että tee sitten litteä vatsa ettei kestä jos on pyöreä/soikea. Puussa ei ollut mun mielestä mitään vikaa vaan hajoaminen omaan piikkiin menee ihan täysin.
Tähän testasin tuota tillering gizmoa ja ihan hyvän mun kriteereillä siitä sain. Arvelin että hajoaa siitä kohdasta mitä höyrystin ja oioin mutta hajosikin toisesta lavasta. Mielelläni teen uuden samasta puusta, jos sulla on myydä niin ostan kyllä!
E: Vanhalinnassa sen ostinkin, elokuussa siis.
Oletko ihan varma että ostit sen punajalava aihion?? Ostitko muuta? Koska se minkä minä laitoin kaupaksi oli erittäin tummaa puuta??
Kuvasi aihio näyttää enemmän pähkinäpensaalta tai sitten ostitkin sen kynäjalava?? Ottaisitko kuvan vielä selkä puolelta sekä sellaisen josta näkisi puun pinnan selkeästi?
Joo tossa pari kuvaa:
Selkä on täynnä uurteita ja muhkuroita. Puu on poikkeuksellisen kevyttä, vuorijalavajousi painaa puolet enemmän näpeissä. Puuaines pehmeähköä, vähän pihlajamaista. Oisko tämä sittenkin pähkinää? Täysin mahdollista tämä, kumpaakaan en ole aiemmin työstänyt.
Ostin sulta myös sen vastakaadetun saarnin, semmoisen ison miehen ranteenpaksuisen. Toi mysteeripuu oli käytännössä valmiiksi muotoon muokattu, kahvasta pikkuisen kavensin mutta muuten ei tarvinnut tehdä muuta kuin nila poistaa ja tilleröidä. Puuaines tuoksui tympeähkölle, ei ollenkaan aromaattinen niinkuin vaikkapa vuorijalava tahi saarni.