Vaatiihan tää vaistojousella ampuminen kohtuullisen määrän hulluutta verrattuna tähtäinjousiin ja moderneihin vehkeisiin. Jos vielä omaa kovan kunnianhimon ja alkaa vertaamaan omia tuloksia muihin niin Suomessa on ollut aika tyly meininki. Kaverit Jakke ja Esa on pyyhkinyt muilla lattiaa ympäri maailmaa. Suomen taso on absoluuttisesti tosi kova verrattuna väkimäärään ja ampujien määrään.
1 tykkäys
Vuoden 2021 viimeinen jousiammuntasessio takana ja loppuviikoksi mökille. Sivusin 120 nuolen ennätystäni 497 ja tuota tuloskorttia kun katsoo, niin ymmärtänette, miksi papukka oli itselleen hiukan äkeissään hallilta poistuessaan. Sen lisäksi piti kotiin tultua vielä vaihtaa neljään nuoleen sulkakin.
Hyvää uutta vuotta!
P.S. Jos oikein näin, niin AMHB-luokkakin on nyt Seinäjoella kansainvälinen, kun yksi ulkomaaneläväkin näkyi listalla.
2 tykkäystä
Jalava Mollegabetan suoristamista, muuten lupaava, mutta vaikka pyrin oikaisemaan kaivertamalla suoremmaks sitä kuukausia sitten, niin pakko vielä vähän (Staavissa kuitenki pieni sivu vääntö.). Öljyllä ja kuumailmapuhaltimella varovasti suoraks.
Ajelen muuten Espoolle päin huomenna, jos joku PK-seudun lähellä on jousipuuta myydä, niin voin ostaa.
Kynäjalavasta flättäriä duunailen. Mitäs tällaisille oksanreiille tekisi? Hoonaus ja tapitus? Selkäpuoli on ehjä.
Ja jos tapitus, niin riittääkö tuohon ihan erikeepperi tms.?
Joo tappi on kova sana. Sen jälkeen ei pitäisi olla ongelmaa. Melkein mikä vaan puuliima pitää jos on sopiva fitti. Pikaliimakin käy.
Oon lylyjousissa tapittanu oksanreikiä. Osagessakin olisi varmaan pitänyt kun niihin tuli halkeamia…
Tuollaisista voisi olla apua.
2 tykkäystä
Alkaa tämä tammi+jänne jouskari edistymään. Tavote joku 27tuumanveto ja 45-55paunaa.
Kertokaa tilleröinti mielipiteenne, justiinsa vasta jännekorkoon laitettu.
6 tykkäystä
Emäntä on poissa kotoa, eli itäkairan suorin koivu on tuotu sisälle sulamaan. Tästä jos vielä tulee pyöriä selkä ugriin niin on kumma.
4 tykkäystä
Mun silmään näyttää liian sisäkaari-aktiiviselta jos oletan lavat tasaisen vastakaareviksi levossa. Lisäksi kuvassa ylälapa voisi taipua enemmän keskivaiheilta kärkeen päin, siis verrattuna alalapaan.
Makia jousi tulossa itellä pitäis vastaavanlainen rojekti alotella hissuksiin. Nyt on liian kuivat kelit jänteiden liimaamiseen mutta pitäisi sitä ennen tammilaudasta tehä aihio yms. Tämä sinun jousi on vissiin ns. oikeasta puusta?
1 tykkäys
Työnnän rillejä nenältä ja kysyn että kuis? Kyllä jänteitä voi liimata suomessa vuoden ympäri. Homma menee ihan hyvin jos tekee oikein. Eikä sinällään vaadi mitään erikoisjärjestelyjä kesään verrattuna.
Päinvastoin, kylmässä (ulkona) on hyvä geeliyttää valmis jänneselkä. Tästä liiman pitäisi juuri tykätä.
Mikko voisi varmaan nostaa jännekorkeutta jo tuolla taipumalla, niin näkee selkeemmin. Näytätkö profiilin ilman jännett? Tee ihmeessä oma ketju niin ei huku tänne muiden joukkoon! Arkistoituu sitten tulevaisuuden varalle.
1 tykkäys
Ai, no siinä tapauksessa seison korjattuna. Eikös jänneselkä vaan jäädy jos se heittää pakkaseen ulos? En keksi mitään syytä miksi ei jäätyisi. Ei sillä, en ole vielä liimausvaiheessa muutenkaan, kuhan mainittin.
Joo jäätyy jos sinne pysyvästi jättää. Itse pidän jonkun 10-20min, jonka jälkeen otan sisälle kuivamaan ja laitan pinnenarun luomaan refleksiä. Noin saa kuitenkin vahvan geeliytymisen joka on hyödyksi liiman vahvistumiselle. Periaatteessa paras olisi joku kuiva mutta viileä 10 asteinen tila, siellä jousi voisi olla ensimmäisen päivän tjsp.
Kosteissa ja kuumissa maissa jengi jättää selystämättä jousia kuumimpina kausina koska eivät saa niitä geeliytymään kunnolla. Niihin verrattuna suomessa on ihan hyvä ilmasto näihin hommiin.
Hyvä tietää, kiitos. Saattaa olla, että keväämmällä kerkeän liimaamaan jänteet. Mutta eikös se liima geeliydy kuitenkin kuivuessaan? Vai haetaanko tässä nimenomaan sitä, että liima geeliytyy ennen kuin alkaa kuivumaan? Ja entäs se pitkän ajan saatossa tapahtuva ristiin linkittyminen, edistääkö nopea geeliytyminen sitä? Anteeksi kysymysten tulva, kemia on aina menny hilseen yli että hujahtaa.
Onkohan tässä osallaan syytä siihen miksi mun toissakesänä just kuumimpaan ja kosteimpaan aikaan liimaamani tammilautajännejousi jäi refleksin osalta ihan lussuksi? Liimaaminen onnistui ihan hyvin, mutta jänteet ei vetäny jousta juurikaan refleksille vaikka avitin vääntämällä vastakaarelle. Jousi oli polvea vasten tilleröity jännekorkeuteen. Oli hiinä ja hiinä että pääsin paunatavoitteeseen, että ei kyllä jäykkyyttäkään voi syyttää siinä mielessä. Jälkeenpäin jäin ihmettelemään miksi jousi epäonnistui refleksin osalta ja jyvitin sen hanskaviaksi. Poron jalkajänteitä ja dictumin nahkaliimaa.
Tämmöiset pienet yksityiskohdat on ehkä semmoinen viimeinen varmistus että kaikki menee ok. Geeliytyminen ymmärtääkseni luo liimalle vahvat lähtökohdat alkaa kuivaa ja muodostaa rakenteita (?). Esim. kesällä jos tekee liimaa nahasta/jänteistä ja ei saa liimaa geeliytymään, on kusessa. Samoin toki jänneselällä.
Usein keitetyn liiman vesipitoisuus on niin korkea, että vaaditaan huomattavasti viileämpi tila, jotta sellainen 10-15% liima saadaan geeliytymään. Jos ei geeliytymistä tapahdu, on lähes mahdoton saada liima kuivamaan. Nestemäinen liima alkaa pilaantua.
Jänneselässäkin siis on jotain pieniä hyötyjä, ehkä enemmän tarpeellisia sarvijousissa ja sitten vasta puujousissa.
Jousen pitää olla aika ohut että jänteillä saadaan refleksiä pysymään. Parhaimmillaankin puujouseen saa refleksiä jäämään vain muutamia senttejä. Kuivattaessa saattaa olla mojovan näköinen vastakäyryys, mutta kyllä se vedetään pois pienellä taivuttelulla ja käytöllä. Riippuu tietysti rasituksen tasosta. Onhan jänteistä silti hyötyä, on ne vähän kipakempi heittoisia silti.
Ehkä voisit paahtaa/lämmittää jousen kuumailmapuhaltimella jotain muottia vasten 5-10cm refleksille ennen jänneselystystä. Sillä ainakin saisi refleksin pysymään ja jänteistä enemmän irti.
1 tykkäys
Koska marjakuusi alhio oli aika ohut keskeltä, niin liimasin katajakahvan tohon. Suunnittelussa vielä, mutta 165cm pitkä kuitenkin. Ei melkein mitään oksia, iha jees.
1 tykkäys
Nahkaliima/jänisliima geeliytyy jäähtyessään. Jos lämmittää heti uudestaan, niin muuttuu taas juoksevaksi. Samantapainen efekti tapahtuu kun lihakeiton siirtää jääkaappiin.
Kuivuessaan liimasta taas haihtuu vettä. Kyse on siis aivan erilaisista ilmiöistä.
Mitenkäs ton vaahteran väri kehittyy vanhetessaan? Nyt kuorittuna ja kuivuessaan väri on lähes valkoinen.
Noin kuukauden ammuntatauon jälkeen taas jousi käteen nuolia kohti maalia! Tässä välissä vaivasi pakkaset ja vetokäden olkapään ac-nivel. Ikävästi tuntui vedon loppupuolella, mistä lie kipeytynyt. Nyt onneksi aika hyvä, ei haittaa ammuntaa. Toki mentaaliharjoittelua ja kuivaharjoittelua ilman laukaisua tehty sen mitä ehtinyt ja pystynyt. Onneksi pohja on hyvä, vanhoilla merkeillä kisakalustolla osui ihan kivasti. Yhdeksällä nuolella ammuskelin, yhteensä satakunta nuolta, ensin kahtakymppiä (yksi esimerkkisarja):
Tässä ylätaulun kohdistus ei ollut ihan hyvä mutta kasana kelpaa. Lopuksi kolmeltakympiltä. Keskimäärin yhdeksästä nuolesta kahdeksan osui tauluun ja niistä puolet valkoiselle.
Paljon pitää silti vielä tehdä, jotta kisassakin kulkisi. Varmuutta lisää ja tekniikan hiomista. Esimerkiksi tuo kolmenkympin huti, sen huomasi heti, pieni hätäinen epävarmuus iski mutta laukaisu ehti lähteä ja ohihan se silloin yleensä menee. Herkkää touhua. Mutta eiköhän se siitä.
3 tykkäystä