Aika jöötin näkönen kepukka.
Mitkä on halkaisijat ja paksuudet?
Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen 
Noh… Kahva 32,5 * 39 ja kärjet tuosta taitoksesta 18 * 18 
Eihän tämä vielä ole kun raaka työstetty. Vielä on paljon siklattavaa 
Ja pituus kaikkiaan 1670 mutta ntn on jossain 1550 paikkeilla
Ahaa että noinkin lyhkänen. Saiskohan tuolla 26" vedon mukavasti…
Katotaan. Saman mittainen kun se mun mölle mut enempi taipuvaa mahdollista laittaa. Toki vähän eri profiili kyseessä. Vedetään mitä kestää !!
Sulattoman testiä, taas pitkästä aikaa. Ajattelin ottaa kevään kisajouseksi uuden hikkori-kiiltotuomi-osage-laminaatin. Osagevatsa on paikattu, kun oksankohta lähti murtumaan, niin hioin sen pois ja laitoin paikkapalan puuta tilalle, ei punoksia. 40 paunaa 27 tuuman vedolla, eli juuri sellainen kiva jousi ampua. Tuohon sitten nuolien hakemista. Aluksi kymmenestä metristä, hyvin toimii, vähitellen lähes 30 metriin peruuttaen Näytti siltä, että 40–45-paunaiset varret toimivat todella hienosti. Eli valikoin setiksi kevyet 40–42-paunaiset varret. Vetopituuden mittaiset, 120 graanin kärki, kolmen tuumaan sulitus. Yksi sellainen setti (massa 380–390 graania) onkin mutta muovinokeilla ja kyllä lensi hienosti. Oikein nautinto ampua, kun nuoli ei vaappunut mihinkään suuntaan ja lensi kuin nuoli (…) ja taulussa näkyi vain sulituksen tähtikuvio. Viime vuonna kokeilin jo kevyitä ja kärkipainoisia nuolia ja kyllä se vaikuttaa siltä, että niitä tehdään tälle kaudelle.
Mielenkiintosta! Määrämittaisista nuolista tulee niin kevyitä että niillä ampuu vaikka ar:n. Oli 120 graininen kärki tai ei. Mutta ymmärsin että maastonuoliksi ajattelit noita?
Oliko pellavajänne jousessa vai keinokuitu?
Keinokuitu… Jos Viron kisa toteutuu, niin sinne määrämittaiset ja kärkipainoiset nuolet. Petikkoon ja Vanhalinnaan varmaan pitkät nuolet mutta silti reilusti kärkipainoa. Kyllähän määrämittaisista nuolista saa kevyitä: lyhyt nuolivarsi → notkeampi varsi riittää → kevyempi varsi → suurempi kärkipainoisuusarvo tietyn painoisella kärjellä → vakaampi nuoli → parempi osumatarkkuus (toivottavasti…)!
1 tykkäys
Olen omassa ammunnassani huomannut, että “lyhyet” nuolet (määrämittaiset/vetopituuden mittaiset) ovat kiikkerämpiä ampua kuin pari tuumaa “ylipitkät”, joita tyypillisesti käytän. Pienikin muutos vetopituudessa esim. kisan aikana väsyessä tai asennon muuttuessa maastossa ylä/alamäkiammunnassa vs. tasamaa, niin jo ovat nuolet jossain muualla kuin oli aikomus. Lisäksi tuntuisi siltä, että määrä/vetopituuden mittaiset nuolet pitää sovittaa jäykkyydeltään paljon tarkemmin jouseen kuin nuo “ylipitkät”. Omat kokemukset kertovat, että pystyn nyt pääasiassa käytössä olevilla 80-84 LBS @ 28" jousilla (vetoni n. 27") ampumaan jäykkyydeltään 65 - >80 lbs nuolia kelvollisesti, kunhan niillä on pituutta on reilusti yli vetopituuden.
2 tykkäystä
Tuomo ja Esa puhuvat täyttä asiaa molemmat. Vetopituuteen katkaistuista nuolista tulee kaikista kevyimpiä, nopeimpia, massaan nähden jäykimpiä ja ilmanvastukseltaan pienimpiä nuolia. Onko parempaa nähty?
Jotta vetopituuteen katkaistut nuolet lentäisivät tarkasti, on niiden jäykkyden oltava tarkalleen oikeanlainen ja keskenään samanlainen, ja ampujan on ammuttava konemaisen samanlaisena toistuvalla ampumatekniikalla. Vetopituuteen katkaistu nuoli ei liioin tarjoa mitään jousen etupuolista linjausapua laukaukseen, jolloin pieninkin heitto linjan hankkimisessa johtaa ohilaukaukseen sivusuunnassa.
Näistä syistä vetopituuteen katkaistuja nuolia ei käytetty missään, missä maasto-oloissa täytyi ampua vaihtelevista asennoista vaihtelevissa kulmissa ja suunnissa tarkkoja ja tehokkaita osumia. Ei siis missään ennen kuin jousen varhaiskantainen käyttö päättyi, sen tilalle tuli harrastustauluammunta ja tiensä hukanneet maastoampujat ryhtyivät yrittämään maastoammuntaa tauluammuntavälineillä.
2 tykkäystä
Hyvä viesti Tuukalta, oli oikein asiallinen. Aiheesta voisi jatkaa enemmänkin keskustelua, vaikka ihan omassa ketjussaan. Harmi vain, että Tuukka perui viestin, toivottavasti keskustelu jatkuu vielä.
1 tykkäys
Moikka pitkästä aikaa! Jousiammunta ja siihen liittyvät projektit ovat olleet osaltani tauolla noin 10 vuotta, mutta nyt päätin katsoa jospa intoa löytyisi taas. Vanhalla foorumilla olin aktiivinen, tätä uutta foorumia olen silloin tällöin käynyt lukemassa.
Hyllystä löytyi sopiva, läpitaipuva 35# saarnilankkujousi, mutta ei oikein sopivia nuolia. Onneksi nuolimateriaalia on jemmassa vielä, ja niistä löytyi 14kpl varsia sopivalla spinellä ja painolla. Eka projekti nyt on väsätä niistä sopivat nuolet selfnokeilla, niin pääsee mahdollisesti osallistumaan Knuutinpoikien kisoihin, jos tilanne sen sallii.
Ammuntatekniikka on vielä hakusessa, sulattomat nuolet ovat taulussa vähän miten sattuu. Vaikea vielä sanoa pitääkö vähän lyhentää nuolia vai ei. Aavistuksen useammin jäivät tauluun niin, että nokki oli linjasta vasemmalle, joten saattaa olla liian löysät vielä. Lyhentämisen varaa on muutama sentti. Pari nuolta meni jo rikki 15cm kärjestä, nuolen osuessa taustapakkaan. En tiedä pitäisikö olla pehmeämpi tausta nyt sulattomille nuolille, kun nuolet osuvat siihen usein vähän vinossa?
5 tykkäystä
Jätä vaan ”ylipikiksi” ja sulita. Sulattomana ammuskellessa kohta ei ole tikkuja jäljellä lainkaan. Itse luovuin suosiolla sulattomilla testailusta jo aikoja sitten ja olen luottanut mitattuihin jäykkyyksiin. Pikkuisen pelaan pituudella jäykkyydestä riippuen, mutta aina ovat kepit reilusti vetoa pidemmät.
Sulattoman testiin pluntti ja roikkuva kangas joka alareunasta irti.
2 tykkäystä
Vetäsin äsken aivan älyttömän sarjan 60 jaardilta. Osaankohan mä edes laskea noin isoja pisteitä yhteen. Johan hymyilytti.
6 tykkäystä
Kehityskelpoinen nuorukainen!
2 tykkäystä
Smede pentele!!! Pojasta tullu jo mies ja nyt tekee paluuta!!! Onko tästäkin jo muka 10v aikaa? Ai pentele Vielä ku Haulivuori saatais takas niin on kaikki vanhat ihmelapsi ampujat koolla.
2 tykkäystä
On siinä! Tuota samaa tahtia kun jatkat, niin saat 60 jaardilta 230 pistettä. Sitten 50 jaardilta 240 pistettä ja 40 jaardilta 250 pistettä. Yhteensä siis 720 pistettä, joka jää vain kuusi pistettä Hoogerhyden puujousella ja puunuolilla ammutusta ME-tuloksesta!
Tervetuloa vain takaisin @Mathias – Taka-Hikiän Mestaruus -kilpailun ensimmäinen voittaja, eli mestareiden mestari vuonna 2010! Mathias oli samana vuonna elokuun primikisassa neljäs. Eli kokonaisuutena kova suoritus tulokasvuonna! Vähän vaan treeniä, niin saadaan vanhoille haastajia. Taisit kuitupuolellakin käydä katsomassa mutta ei se ruoho (aina) ole vihreämpää aidan toisella puolella. Hienoa, jos veri vetää edelleen puujousipuolelle.
4 tykkäystä
Pyöräytin yhtä puukkoa eteenpäin. Tällä kertaa liikutaan kotoisemmissa tunnelmissa. Karkeesti hiottu muotoon. Teräs, messinki, hirvensarvi, luu, koivutuohi, luu,
hirvensarvi.
9 tykkäystä
3d-maalit koeammuttu. Lintukuvissa on sisällä kaksi muovimppua/kuva ja uretaanivaahto. Muovit puristettu tiukaksi limpuksi istumalla päälle ja kietomalla elmukelmua littanalätyn päälle. Eilen testasin Ruskeasuolla noita lippuja, 10 metristä 43-paunaisella nuoli upposi noin tuuman. Isompi ongelma oli liika tiukkuus, välillä nuoli pomppasi pois.
